Chantilly/Virginia
Eversti Aki Heikkinen suunnistaa tottunein askelin kansallisen ilmailu- ja avaruusmuseon käytävillä.
Tuossa on kylmän sodan ajan legendaarinen tiedustelukone Lockheed SR-71 Blackbird. Ja tuossa Top Gun -elokuvasta tuttu Grumman F-14 Tomcat-hävittäjä.
Pian sotakoneiden rivistöistä löytyy myös Satakunnan lennoston entisen komentajan oma työsarka: Lockheed Martinin F-35-hävittäjä.
Olemme pääkaupunki Washingtonin ulkopuolella Yhdysvalloissa. Ilmailumuseo on paikka, johon Heikkinen tuo toisinaan suomalaisvieraitaan.
Tapaaminen on sovittu tänne, sillä Heikkisen ja hänen suomalaisen työparinsa toimisto on toimittajien vierailulle liian arkaluontoinen paikka.
Virtuaalisesti päivystävä entinen astronautti huomasi eversti Aki Heikkisen univormun ja nappasi tämän keskusteluun avaruussukkula Discoveryn edustalla kansallisessa ilmailu- ja avaruusmuseossa.
Heikkinen on työskennellyt viime syksystä alkaen Yhdysvalloissa Suomen F-35-yhteystoimiston päällikkönä.
Käytännössä hänen työtään on vahtia, että Suomen hävittäjähankinta – 64 kappaletta F-35A-koneita – toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Heikkinen hankkii tietoa ja valvoo Suomen etua esimerkiksi siinä, että koneiden kustannukset pysyisivät kurissa ja siinä, että Suomelle tärkeät suorituskykyyn liittyvät kehityshankkeet toteutuisivat.
Lisäksi hänen tehtävänsä on olla linkki Yhdysvaltojen ja Suomen välillä, kun hävittäjille rakennetaan Suomeen tarvittavaa infrastruktuuria.
”Etuoikeutetultahan se tuntuu”, Heikkinen sanoo työstään Suomen historian suurimman asekaupan valvojana.
Työpaikka – johon emme siis pääse vierailemaan – sijaitsee F-35-koneiden kehityksestä, tuotannosta ja ylläpidosta vastaavan projektitoimiston JPO:n (Joint Program Office) yhteydessä. JPO on Yhdysvaltojen hallintoa edustava yli parin tuhannen työntekijän valtava organisaatio, joka toimii useammalla paikkakunnalla. Kyse lienee maailman suurimmasta aseprojektista, Heikkinen kuvaa.
”Sen monimutkaisuuden läpi on välillä vähän vaikeaa nähdä”, hän sanoo viitaten omaan tehtäväänsä esimerkiksi kustannuksia koskevan tiedon hankkimisessa.
Suomelle on osoitettu vajaan kymmenen hengen maatiimi, jonka kanssa Heikkinen pääasiassa asioi.
”Lockheed Martinin on määrä ryhtyä rakentamaan Suomen koneita ensi vuonna.
Suomen konetoimitusten aikataulu etenee siten, että Suomi saa ensimmäiset koneet käyttöönsä vuonna 2025, kun sekä lentäjiä että koneiden tekniikasta vastaavaa henkilöstöä aletaan kouluttaa Yhdysvalloissa.
Paikka on Ebbingin lentotukikohta Arkansasissa, ja ensimmäisen koulutettavat ovat muuntokoulutettavia Hornet-lentäjiä.
Suomeen, Lapin lennostoon, ensimmäisten koneiden on määrä saapua vuonna 2026. Alustava operatiivinen kyky koneiden pitäisi saavuttaa vuonna 2028 ja täysi operatiivinen kyky vuoteen 2030 mennessä.
Lockheed Martinin on määrä ryhtyä rakentamaan Suomen koneita ensi vuonna.
Heikkinen sanoo, ettei hänellä ole tällä hetkellä mitään huolta siitä, etteivätkö ne valmistuisi ajallaan.
””Kaiken pitää onnistua kohtuullisen hyvin, että saavutetaan se valmius halutussa aikataulussa.”
Hiukan varovaisemmin Heikkinen puhuu Suomessa niitä varten rakennettavasta infrastruktuurista.
Koneita tulevat lentämään hävittäjälaivueet Lapin ja Karjalan lennostoissa, ja tukikohdissa vaatimukset esimerkiksi turvallisuuden suhteen ovat kovat. Suunnittelu ja rakentaminen vievät aikansa, ja mukana on useita toimijoita.
Heikkinen sanoo, että toistaiseksi kaikki on onnistunut siten, että aikataulussa näytettäisiin pysyttävän.
Rovaniemen tukikohdan aktivointiaikataulu on silti kunnianhimoisempi kuin on standardi vastaavissa hankkeissa.
”Kaiken pitää onnistua kohtuullisen hyvin, että saavutetaan se valmius halutussa aikataulussa”, Heikkinen sanoo.
Koko hankkeen aikataulu sopimuksen allekirjoittamisesta käyttöönottoon on Suomessa ”viritetty aika kunnianhimoiseksi”, Heikkinen sanoo.
Aku Heikkisen mukaan Suomen F-35-hankkeen aikataulu ”ei ole haaste”, mutta se on ”viritetty aika kunnianhimoiseksi”.
Hävittäjäkauppaan on budjetoitu Suomessa kymmenen miljardia euroa. Potti jakautuu varsinaiseen hankintaan, koneiden käyttöönottoon ja hankkeen valmisteluun Suomessa. Lisäksi koneiden käyttö aikanaan maksaa.
Heikkinen sanoo, että kulujenkaan osalta ei ole toistaiseksi tullut tietoon mitään sellaisia yllätyksiä, jotka rikkoisivat kaupalle osoitetut raamit.
Esimerkiksi viime aikojen yleinen hintatason nousu tai materiaalikulujen kallistuminen koronaviruspandemian aikana ei toistaiseksi ole vaikuttanut odottamattomasti.
Koneiden hinnasta puhuessaan Heikkinen puhuu niihin liittyvien materiaalien ja palvelujen hankinnasta, jotka ovat hänen työsarkaansa.
Siihen, mitä kauppa lopullisesti Suomelle maksaa, vaikuttavat myös muut tekijät, kuten valuuttakurssit.
Niitä on pidetty kaupan kokonaishintaa ajatellen merkittävimpänä taloudellisena riskinä. Esimerkiksi kuluvan vuoden budjetissa varauduttiin merkittäviin valuuttakurssitappioihin kaupan osalta.
”Hankkeessa on varauduttu kustannuksia koskeviin yllätyksiin.
Heikkisen mukaan koneiden moottoreille hiljattain asetetut kasvaneet tehovaatimukset ja niihin nyt laaditut ratkaisut vaikuttavat todennäköisesti myös Suomelle tulevien koneiden kustannuksiin.
Tarkkaan ei vielä tiedetä, kuinka paljon.
Suomelle tuleviin koneisiin tehdään Heikkisen mukaan mahdollisesti vuoden 2030 jälkeen moottoriin yhden moduulin päivitys. Päivityksen taustalla on yksinkertaistaen se, että Suomelle tulevaan koneen versioon kuuluvat aiempaa tehokkaammat kyvyt tarvitsevat enemmän energiaa.
Heikkinen arvioi, että kyse on merkittävästä päivityksestä, muttei ”mullistavasta” ajatellen esimerkiksi hintaa.
Hankkeessa on joka tapauksessa varauduttu kustannuksia koskeviin yllätyksiin, hän painottaa.
F-35 on hävittäjä, jonka kehityksen aikana julkisuuteen on tullut toistuvasti niin sen toimintaan kuin kustannuksiinkin liittyviä huolia.
Alkuvuodesta julkisuudessa olivat laajasti esimerkiksi koneiden Pratt & Whitney F135-moottoriin liittyvät ongelmat. Niitä selviteltiin Texasissa joulukuussa sattuneen onnettomuuden jälkeen.
F-35B-koneen lentäjä joutui pelastautumaan heittoistuimella koneesta kiitotiellä, kun kone heittelehti erikoisesti ja kaatui nokalleen.
Tämän jälkeen moottoreiden toimitukset keskeytettiin. F-35-koneiden toimitukset pysähtyivät kolmeksi kuukaudeksi, kunnes ratkaisu ongelmaan kerrottiin löydetyn.
Heikkinen viittaa koneen ongelmien saamaan laajaan huomioon muistuttamalla, että Yhdysvalloissa asemateriaalin kehitystä seurataan hyvin tarkasti ja siksi uutisiakin on hyvin paljon.
”Olen itse luottavainen siinä, että F-35-hankkeeseen liittyvät riskit ovat kuitenkin pienimpiä niistä riskeistä, mitä olisi ollut vaihtoehtoina”, hän sanoo muihin harkittuihin koneisiin viitaten.
Heikkinen sanoo tehtävänsä aikana pikemminkin yllättyneensä positiivisesti koneen suorituskyvystä.
Myönteistä on ollut myös huomata, kuinka konehankinta vaikuttaa yhteistyöhön Nato-maiden kanssa. Heikkisen mukaan Eurooppaan on nyt kehittynyt nopeasti F-35-käyttäjien aiempaa tiiviimpi yhteistyö.
Samalla teknologialla toimivat koneet mahdollistavat paremman kommunikoinnin ja toimimisen yhdessä. Keskustelu maiden välillä pyritään myös pitämään mahdollisimman avoimena.
”Tämä on ollut positiivinen yllätys. Näkymä ei ollut vielä näin avoin siinä vaiheessa kun hävittäjävalintapäätöksiä aikanaan tehtiin.”
Suomen jälkeen F-35-hankinnasta on ilmoittanut Saksa ja myös Naton ulkopuolelta Sveitsi. Myös Romania on hiljattain kertonut aikovansa hankkia koneita.
Heikkinen seurasi läheltä jo, kun Suomen nykyisiä Hornet-hävittäjiä otettiin aikanaan käyttöön.
Hän on lentänyt Horneteja parikymmentä vuotta valmistuttuaan kadettikoulusta 1997.
F-35-koneen käyttöönottoa Heikkinen seuraa nyt niin ikään hyvin tiiviisti, mutta hän ei luultavasti koskaan lennä koneella.
Lentäjän työhön koulutetaan nuorempia, tänä vuonna 50 täyttävä Heikkinen sanoo.
”Voi olla, että se olisi yhteiskunnalle huono sijoitus kouluttaa vielä minusta F-35-lentäjä. Kun pääsen lentämään täystehtäväsimulaattoria, niin se riittää minulle”, Heikkinen sanoo.