Kiina on jakanut entistä enemmän maastapoistumiskieltoja omille kansalaisilleen ja ulkomaalaisille johtavassa asemassa työskenteleville ihmisille. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
Maastapoistumiskielloista on raportoinut muun muassa ihmisoikeusjärjestö Safeguard Defenders, joka valvoo katoamisia Kiinassa. Reuters on myös analysoinut kieltoihin liittyviä oikeuden päätöksiä ja havainnut niiden lisääntyneen viime vuosina.
”Siitä lähtien kun Xi Jinping nousi valtaan vuonna 2012, Kiina on laajentanut maastapoistumiskieltojen soveltamisalaa ja käyttänyt niitä aiempaa enemmän, joskus ilman oikeutusta”, kertoo Safeguard Defenders.
Järjestö uskoo, että kymmenettuhannet Kiinan kansalaiset eivät pysty kieltojen vuoksi lähtemään Kiinasta. Ulkomaalaisiin niitä sovelletaan harvemmin, vuosien 1995–2019 välillä tapauksia oli 128.
Maastapoistumiskiellot ovat ilmeisessä ristiriidassa Kiinan virallisen linjan kanssa, jonka mukaan maa on avattu ulkomaisille sijoituksille ja matkailulle pitkien koronavirusrajoitusten jälkeen.
Viime viikolla Kiina laajensi vastavakoilulainsäädäntöään siten, että kelle tahansa sen nojalla tutkinnan alla olevalle voidaan asettaa maastapoistumiskielto, kansallisuudesta riippumatta. Tarkemmin ottaen kielto voidaan asettaa ihmiselle, joka aiheuttaa ”haittaa kansalliselle turvallisuudelle tai merkittävää haittaa kansallisille eduille”.
Yksi maastapoistumiskieltoon tänä vuonna asetettu henkilö on singaporelainen yritysjohtaja, joka työskentelee yhdysvaltalaiselle Mintz Groupille, kertovat asiasta tietävät lähteet Reutersille. Kiinalaisviranomaiset tekivät yhtiöön ratsian maaliskuussa ja pidättivät viisi sen paikallista työntekijää.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten lisääntyneiden jännitteiden vuoksi huoli kielloistakin on lisääntynyt, sanoo Kiinassa maastapoistumiskieltoasioita käsitellyt juristi Lester Ross. Ulkomaiset yritykset ovat esittäneet huoliaan lisääntyneestä valvonnasta ja vastavakoilulainsäädännön epätarkkuudesta.
