Venäjä väitti keskiviikkona, että Ukraina olisi yrittänyt tehdä lennokki-iskun Moskovan Kremliin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Iskun kohteena oli Venäjän mukaan presidentti Vladimir Putin.
Torstaina Venäjän presidentinhallinnon edustaja syytti iskusta uutistoimistojen mukaan Yhdysvaltoja.
HS:n haastattelemat tutkijat pitävät kuitenkin todennäköisempänä, että iskun jäljet johtavat takaisin Kremliin.
Keskiviikkona iltapäivällä levinneissä videoissa Kremlin senaatin kupolin yllä näkyy kaksi erillistä räjähdystä. Ensimmäinen tapahtuu noin 2.30 yöllä ja jälkimmäinen noin 15 minuuttia myöhemmin. Jälkimmäisessä videossa voi erottaa senaattia lähestyvän lennokin.
Senaatissa on muun muassa Putinin työhuone ja sali, jossa pidetään turvallisuusneuvoston kokouksia. Kreml ilmoitti, ettei presidentti ollut iskun aikaan paikalla.
Helsingissä torstaina vieraillut presidentti Volodymyr Zelenskyi kiisti jyrkästi Ukrainan osallisuuden iskuun.
Yksityiskohdat tapauksesta ovat vielä pitkälti hämärän peitossa.
Lue lisää: Tämä tiedetään väitetystä lennokki-iskusta Kremliin
Venäjän lavastama isku
”Pidän hyvin mahdollisena, että tämä oli Kremlin oma operaatio”, sanoo Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
Venäjä ilmoitti tehneensä droonit ”käyttökelvottomiksi”.
”Ei näyttänyt siltä, että ne ammuttiin alas. Sen sijaan ne olisivat voineet olla drooneja, joiden kantama panos räjäytetään sopivassa kohdassa.”
Jos tarkoituksena oli murhata Putin, yritys oli erittäin huono.
”Pitäisi olla tieto, missä henkilö sijaitsee ja lennättää drooni ihan lähelle”, sanoo Savolainen.
Venäjän näkökulmasta hän löytää montakin tarkoitusta iskulle.
Pelottavin niistä olisi syy sodan kiihdyttämiseen.
Turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev on jo vaatinut presidentti Volodymyr Zelenskyin murhaamista.
Venäjän Yhdysvaltain-lähettiläs ilmoitti, että rangaistus iskusta tulee olemaan ”ankara ja väistämätön”.
Syy voisi Savolaisen mukaan olla myös venäläisten huomion kääntäminen pois jostain muusta.
Hän arvelee, että tällainen voisi olla tieto venäläisalusten liikkeistä Itämeren kaasuputken räjähdyspaikan lähistöllä.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Mosheskin pitää ulkopuolista iskua Kremliin epätodennäköisenä.
”Tämä on hyvin outo ja epäilyttävä tarina. Kaikki tietävät, että tämä on parhaiten suojeltu alue koko Venäjällä. Olisi käsittämätöntä, että joku ulkopuolinen pystyisi operoimaan droonia tuolla tarkkuudella Moskovan keskustassa Kremlin läheisyydessä.”
Hänen mukaansa isku ei kuitenkaan ole erityisen hyödyllinen Venäjällekään, koska se herättää epäilyksiä siitä, kuinka hyvin maa pystyy puolustamaan infrastruktuuriaan ja väestöään.
Lennokin olisi erittäin vaikea lentää satoja kilometrejä Ukrainasta Moskovaan ilmavalvonnan läpi ja päästä kohteeseen elektronisesta häirinnästä huolimatta.
On yleisesti tiedossa, että Moskovan keskustassa kuvauslennokit iskeytyvät nopeasti lähimmän talon seinään, sillä niiden gps-signaalia estetään.
Ukrainan sodan rintamalla käytetään FPV-drooneja, jotka lentävät ilman gps:ää. Näiden toimintasäde on kuitenkin vain muutamia kilometrejä, eli sellainen olisi pitänyt nostaa ilmaan Moskovaan alueelta.
Hyökkäys voisi olla myös jonkun Venäjän hallinnon osan omatoiminen projekti, jolla pyritään saattamaan toinen hallinnon osa huonoon valoon.
Putinin suojelusta vastaa henkivartiokaarti eli ”Federaation suojelupalvelu” FSO, mutta tiedossa ei ole, kuka hoitaa Kremlin ilmatorjuntaa.
”On aina mahdollista, että joku tekisi tällaista heikentääkseen kilpailijaa”, sanoo Moshes.
”Voi olla näin, että tällä haluttaisiin saattaa joku taho vastuuseen. Siellä on varmasti kova sisäinen kuhina nykyisessä tilanteessa ja tahot ryhmittyvät sisäiseen valtataisteluun”, sanoo Savolainen.
Droonien lennättäminen Kremlin alueella Moskovassa on kielletty.
Sodan kiihdyttäminen nykyisestä voisi merkitä lähinnä ydiniskua tai Ukrainan presidentin murhayritystä.
Esimerkiksi The Timesin tietojen mukaan Venäjä yritti Zelenskyin murhaa viime vuoden maaliskuussa. Myöhemmin Zelenskyi on kuitenkin liikkunut melko vapaasti Kiovan hallintokortteleissa ja muualla maassa.
Sekä Zelenskyin hengen uhkaaminen että ydinisku voivat olla niin kutsuttuja ”punaisia linjoja” eli asioita, joita esimerkiksi Yhdysvallat ei salli Venäjän tekevän seurauksitta.
”Kaikissa sodissa on rajoitteita, jotka eivät näy ulospäin. Niillä yritetään padota tapahtumia niin, etteivät ne lähde kokonaan käsistä. On mahdollista, että amerikkalaiset ovat ilmoittaneet [Zelenskyin murhan tai ydiniskun] seurauksista”, sanoo Savolainen.
Periaatteessa lavastetulla hyökkäyksellä Kremliin voitaisiin perusteella Venäjällä kurin tiukentamista entisestään tai uutta liikekannallepanoa. Tämä ei ehkä ole tarpeellista, kun venäläiset on vaiennettu muutenkin ankarilla vainoilla.
Laimein lavastuksen syy voisi olla se, että tällä verukkeella Kreml saisi peruttua Voitonpäivän juhlallisuudet, joiden järjestämisestä näyttää tulevan sille ongelma ”sotilaallisen erikoisoperaation” laahatessa jo toista vuotta.
Ukraina-teoria
Ukraina kiisti keskiviikkona olevansa iskun takana. Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi tiedotustilaisuudessa Helsingissä, että Ukraina ei tee iskuja Moskovaan vaan taistelee omasta alueestaan.
Uutiskanava CNN:n mukaan Ukraina on kiistänyt osallisuutensa Yhdysvaltain viranomaisille myös kulissien takana.
Maanpaossa työskentelevän venäläisen Meduza-julkaisun haastattelema politiikan tutkija Kirill Šamijev ei kuitenkaan pidä syytöksiä Ukrainan tekemästä iskusta täysin epäuskottavina. Hänen mukaansa isku noudattelisi samaa logiikkaa kuin autopommi-iskussa Moskovassa kuolleen Darja Duginan ja pommi-iskussa Pietarissa kuolleen sotabloggaaja Maksim Fominin kuolemat.
”Näiden iskujen tarkoitusperät ovat olleet hyvin symbolisia eikä niillä ole minkäänlaista sotilaallista tai edes hallinnollista merkitystä”, Šamijev sanoo.
”Minusta vaikuttaa siltä, että Ukrainan poliittinen johto pyrkii horjuttamaan Venäjän sisäpoliittista tilannetta mahdollisimman paljon.”
Lue lisää: ”Nastja” ojensi sotabloggaajalle patsaan ja sitten räjähti – tämä tapauksesta tiedetään
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila puolestaan epäilee Kremlin väitteitä siitä, että iskun takana olisi Ukraina.
”Missä määrin tämä olisi Ukrainalle tarkoituksenmukaista?”, tutkija kysyy.
Lassila uskoo, että Ukraina tietää ”tasan tarkkaan”, ettei Putin vietä aikaa iskun kohteena olleessa kupolirakennuksessa etenkään öisin.
”Jos nyt ajateltaisiin, että Ukraina oikeasti haluaisi salamurhata Putinin, niin se ei todellakaan sitä tekisi näin”, Lassila sanoo.
Ukraina tietää myös, että vastaavanlaisen iskun yrittäminen provosoisi Venäjän tekemään mittavia vastaiskuja.
Isku Kremliin on myös ristiriidassa sen kanssa, miten Ukraina on aiemmin toiminut, tutkija sanoo. Ukrainan tai partisaaniryhmien aiemmat epäillyt iskut Venäjälle ovat liittyneet sodankäyntiin, ja iskuja on suunnattu esimerkiksi varastoihin ja muuhun logistiikkaan.
”Tulipaloja ynnä muita ja rautatiekiskojen tuhoamisia”, Lassila listaa. Ne ovat hyvin erilaisia kohteita kuin Kreml ja Venäjän presidentti.
”Niihin iskemällä saadaan saavutettua suoraan näkyvää haittaa Venäjän sotatoimille.”
Lassila ei sulje pois sitä, etteikö Ukrainalla voisi olla kyvykkyyttä iskun suorittamiseen, ja etteikö joku ryhmä olisi voinut päästä Moskovan alueelle lähettämään lennokin.
”Mutta Ukraina varmaan käyttäisi järkevämmin sen kyvykkyyden.”
Lue lisää: Zelenskyi: ”Emme hyökkää Putinia tai Moskovaa vastaan”
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiisti jyrkästi Ukrainan osallisuuden iskuun. Zelenskyi vieraili keskiviikkona Helsingissä.
Partisaaniteoria
Putinin vastustajana tunnettu, maanpaossa elävä entinen kansanedustaja Ilja Ponomarjov sanoi keskiviikkona uutiskanava CNN:lle, että iskun tekijänä olisi ”venäläinen partisaaniryhmä”.
Ponomarjov sanoi tietävänsä partisaaniryhmistä 40 Venäjän kaupungissa. Ponomarjovin mukaan partisaaniryhmien jäsenet ovat "nuoria, opiskelijoita, suurkaupunkien asukkaita".
Lassila kertoo näkevänsä Venäjän sisällä olevat partisaanitoimijat tai sodan vastustajat todennäköisempänä tekijänä iskulle kuin Ukrainan.
”Eli Ukrainan puolesta taistelevat yksittäiset radikaalit, jotka tämän [lennokin] voisivat lähettää. Ja tällaisia drooneja tuskin on lähetetty kovin kaukaa, eli ne ovat jostain Moskovan alueelta lähetettyjä.”
Hän kuitenkin korostaa tämänkin olevan epätodennäköisempää kuin se, että Venäjä olisi itse lavastanut iskun.
”Kremlillä on selkeitä syitä eskaloida ilmapiiriä.”
Korjaus 5.5.2023 kello 10.41: Tarkennettu, että FPV-drooni lentää ilman gps:ää.
