Vuonna 2012 Euroopan unioni sai Nobelin rauhanpalkinnon, koska se oli Nobel-komitean mukaan muuttanut Euroopan ”sodan mantereesta rauhan mantereeksi”. Takana oli tuolloin yli kuusikymmentä vuotta rauhan aikaa Euroopassa.
Kymmenen vuotta myöhemmin sota on palannut Eurooppaan ja aivan EU:n porteille.
Sodan sytytti Venäjä, joka liitti laittomasti itseensä Krimin niemimaan ja ryhtyi tukemaan Itä-Ukrainassa Venäjä-mielisiä separatisteja vuonna 2014. Lopulta helmikuussa 2022 Venäjän panssarivaunut vyöryivät Ukrainaan. Samalla Ukrainan matkasta kohti mahdollista EU-jäsenyyttä tuli koko Euroopan kohtalonkysymys.
Sen kohtalonkysymyksen parissa virolaisdiplomaatti Matti Maasikas työskentelee päivittäin.
Maasikas istuu Euroopan komission Suomen-edustuston tiloissa Kampissa. Rintapielessään hänellä on Ukrainan sini-keltaisissa väreissä loistava rusetti.
Maasikas on vuodesta 2019 johtanut Euroopan unionin edustustoa Kiovassa. Pian päättyvä kausi on kokeneen diplomaatinkin mittapuulla ollut ”hyvin erilainen”.
Kun Venäjä viime vuoden helmikuussa aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä, käänsi Ukraina nopeasti uuden vaihteen päälle EU-suhteissaan.
”Ukrainan jäsenyysprosessi sai alkunsa hyvin dramaattisesti sodan 5. päivänä”, Maasikas kertaa. Presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti tuolloin Ukrainan hakevan Euroopan unionin jäseneksi.
Jo kesäkuussa Ukraina sai ehdokasmaan statuksen.
Ukraina on todistanut pystyvänsä edistämään oikeusvaltiokehitystä ja tarttumaan korruptioon myös sodan olosuhteissa, Maasikas sanoo. Ne ovat ehtona jäsenyydelle.
”Yksi ihmeistä Ukrainassa täysimittaisen sodan aikana on se, että maan hallinto ja valtio toimivat”, Maasikas sanoo.
Se, että Ukraina on itse tuonut esiin esimerkiksi puolustusministeriön korruptiotapauksia, osoittaa diplomaatin mielestä ukrainalaisen yhteiskunnan vahvuuden. Viime viikkoina tapauksia on noussut julkisuuteen lisää: esimerkiksi korkeimman oikeuden puheenjohtaja Vsevolod Knjazjev pidätettiin lahjusepäilyksen vuoksi vain muutamia päiviä sitten.
Seuraava askel Ukrainan EU-matkalla on jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen. Toivoa on, että neuvottelut päästäisiin aloittamaan vuoden lopussa, Maasikas sanoo.
”EU:n kandidaattistatus ja jäsenyyslupaus antavat joka päivä toivoa ukrainalaisille, mukaan lukien niille, jotka ovat rintamalla. EU symboloi toivoa.”
EU on historiansa aikana ollut huono geopolitiikassa, mutta Venäjän täysimittainen hyökkäys muutti asian, Matti Maasikas sanoo.
Yksi tärkeimmistä opeista, joita EU:n aiemmista laajentumiskierroksista voi saada, on motivaation merkitys. Sitä olisi löydyttävä sekä EU:lta että hakijamaalta, Maasikas summaa.
Viron hakiessa jäseneksi sekä hakijamaat että EU olivat hyvin motivoituneita. Viro sai apua, neuvoja ja rahallista tukea uusien vaatimusten täytäntöönpanoon.
”Meidän kohdallamme 1990-luvulla oli tunne siitä, että olemme historian oikealla puolella ja yhdistämme koko maanosan”, Maasikas muistelee.
Jäsenyyslupauksia jo pitkään saaneilla Länsi-Balkanin mailla asiat ovat kuitenkin edenneet tahmeammin. Maasikas peräänkuuluttaakin myös EU:lta aktiivisuutta ja uskottavia lupauksia.
Ukraina alkoi vuonna 2014 Venäjän vastustuksesta huolimatta liikkua määrätietoisesti kohti Euroopan unionia.
”Ukraina on eurooppalainen maa maantieteellisessä ja kulttuurihistoriallisessa mielessä. Mutta silloin Ukrainan kansakunta päätti tulla osaksi Eurooppaa myös poliittisessa mielessä.”
Maa maksaa tästä nyt kovaa hintaa. Maasikas ei tahdo spekuloida sillä, voisivatko asiat olla toisin, jos Ukrainan jäsenyyttä olisi lähdetty edistämään jo vuonna 2014.
Sen hän kuitenkin sanoo suoraan, että EU on historiassaan ollut huono geopolitiikassa ja vältellyt "kaikin voimin” historiasta puhumista.
”Täysimittainen sota muutti sen, koska EU:n oli valittava puolensa.”
Nyt on pidettävä huoli siitä, että Ukraina voittaa sodan, Maasikas sanoo. Voitto tarkoittaa sitä, että Ukrainan tulee saada takaisin kaikki Venäjän siltä valtaamat alueet, Krimin niemimaa mukaan luettuna, diplomaatti tarkentaa. Aselepoa hän ei näe tässä vaiheessa realistisena vaihtoehtona, koska silloin Venäjä yrittäisi pitää miehittämänsä alueet itsellään.
Sodan voittaminen vaatii EU:lta ja muilta Ukrainan kumppaneilta riittävää tukea ja maanosan aseteollisuuden laittamista uuteen uskoon, Maasikas painottaa.
”Tukea pitää antaa niin paljon, että Ukraina voittaa sodan.”
EU-komission johtaja Ursula von der Leyen vieraili Kiovassa presidentti Volodymyr Zelenskyin vieraana Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta. Vuosi sitten samana päivänä Kiovassa vieraili Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Ukrainalaisten tapaan Maasikas on oppinut Kiovassa elämään ja työskentelemään ilmahälytysten ja toistuvien sähkökatkosten tahdittamana.
Suurhyökkäyksen alettua helmikuussa 2022 hän oli kuusi viikkoa evakossa Puolassa. Hän kertoo olleensa ensimmäinen hyökkäyksen alkamisen jälkeen Ukrainaan palannut suurlähettiläs – Puolan suurlähettilään lisäksi, joka ei lähtenyt maasta ollenkaan.
Maasikas kuitenkin muistuttaa, että maan itäosissa vuodesta 2014 käyty sota on vaikuttanut ukrainalaisten arkeen jo vuosia ennen kuin se realisoitui muulle Euroopalle.
”400 000 henkilöä eli yksi prosentti Ukrainan väestöstä oli ollut rintamalla ennen Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamista helmikuussa 2022”, Maasikas sanoo.
”Se on leimannut tämän kansakunnan elämää.”
Matti Maasikas
Matti Maasikas on 55-vuotias virolaisdiplomaatti.
Euroopan unionin Ukrainan-edustuston päällikkö vuodesta 2019. Kausi päättyy elokuussa.
Ollut EU:n itäisen naapuruuspolitiikan edistäjä ja pitkän linjan EU-diplomaatti.
Toiminut Viron ulkopolitiikan ytimessä EU-jäsenyysneuvottelujen aikaan maan parlamentissa ja pääministerin kansliassa.
Toiminut Viron suurlähettiläänä Helsingissä vuosina 2001-2005. Puhuu sujuvaa suomea.
Koulutukseltaan historioitsija.
