Venäjä jatkoi perjantaina Yhdysvaltain ja Ukrainan syyttämistä kahden lennokin räjähdyksestä Kremlin senaattirakennuksen kupolin yllä aamuyöllä viime keskiviikkona. Kremlin mukaan kyseessä oli Yhdysvaltain masinoima yritys murhata Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka yöpyi lennokkien ilmestyessä Moskovan taivaalle Novo Ogarjovossa kaukana Kremlistä.
Tietoa iskun tekijöistä tai motiiveista ei yli kahden vuorokauden jälkeen ollut mutta ainakin kaksi asiaa niistä voi sanoa: lennokit eivät lähteneet liikkeelle kovin kaukaa eikä niiden tarkoitus ollut murhata Putinia. Lennokkien mahdollinen räjähdekuorma oli pieni eivätkä lennokit kokonsa puolesta voineet matkata Moskovaan Venäjän rajojen ulkopuolelta, pikemminkin pääkaupungista tai sitä ympäröivältä Moskovan alueelta.
Ensimmäinen lennokki saapui Kremlin muureille lännestä kello 02:27 keskiviikkona aamuyöllä. Kellot Moskovassa käyvät kesäaikaan samaan aikaa kuin Suomessakin. Lennokki tallentui ainakin Moskovajoen eteläpuolelle sijoitettuun valvontakameraan, jonka kuvaa Moskovan kaupungin omistama TVTs-kanava julkaisi torstaina.
Toinen lennokki lensi paikalle idän tai itäkaakon suunnasta kuusitoista minuuttia myöhemmin. Se tallentui ilmeisesti Gum-tavaratalon suunnalta kuvanneeseen kameraan.
Venäjän valtiojohdon suojelupalvelu FSO ilmoitti tuhonneensa molemmat lennokit elektronisesti. Senaattirakennuksen kupolin vauriot olivat venäläisten tiedotusvälineiden perjantaina julkaisemien remonttikuvien perusteella pieniä ja aiheutuivat katolle tippuneista lennokkien paloista.
Toisen lennokin saapuessa paikalle yökameran kuvassa näkyy myös kaksi katolle tikapuita kiipeävää hahmoa. Ilmeisesti ensimmäinen lennokki on havahduttanut FSO:n komentamaan työntekijänsä tarkastamaan vaurioita.
Kysymys kuuluu, kuinka lennokit onnistuivat lentämään kohteeseen suoraan Leninin mausoleumin taakse Kremlin muurin sisäpuolelle. Rakennuksessa sijaitsee muun muassa Putinin työhuone, hänen Kremlin-residenssinsä ja Katariinansali, jossa Putin piti julkisen ja piinaavan Venäjän turvallisuusneuvoston kokouksen juuri ennen hyökkäystä Ukrainaan viime vuoden helmikuussa.
Kreml ja sitä ympäröivät korttelit ovat FSO:n tiukassa valvonnassa. Keskustan kaduilla kännykän navigaattori sekoaa tämän tästä väittäen usein, että kaduntallaaja onkin Vnukovon lentokentällä parinkymmen kilometrin päässä keskustasta. Televisiokameran nostaminen olkapäälle Maneesinaukion tuntumassa tuo usein paikalle nopeasti siviilipukuisen FSO:n työntekijän kysymyksineen.
Helpoin vastaus on, että FSO järjesti iskun itse presidentin käskystä. Motiivi voisi olla kansan yhtenäisyyden lujittaminen tai tekosyyn keksiminen vaikkapa iskulle Kiovan presidentinpalatsiin tai ensi viikon voitonpäivän juhlallisuuksien perumiselle. Juhlallisuuksia on jo peruttukin Venäjän alueilla, mutta Punaisella torilla valmistelut jatkuivat perjantaina suunnitelman mukaan.
Moskovan keskustassa liikkui raskasta sotilasvälineistöä voitonpäivän paraatin harjoituksiin liittyen torstaina.
Ensimmäinen video ensimmäisen lennokin nostamasta savusta tuli sosiaaliseen mediaan nopeasti, Kremlin eteläpuolella sijaitsevien Jakimankan ja Zamoskovretšken alueiden naapurustoryhmän Telegram-sivulta. Kesti kuitenkin kaksitoista tuntia, ennen kuin uutinen tapahtumasta ilmestyi Kremlin verkkosivulle ja alkoi toden teolla levitä maailmalla.
Luulisi, että hyvin valmisteltu Mainilan laukaukset -tyyppinen operaatio olisi hoidettu toisin: julkisuuteen olisi tultu jämäkästi aamuvarhain ja tarpeeksi korkea-arvoisen päällikön kasvoilla – ei epämääräisellä tiedotteella torstaina iltapäivällä.
Nyt viranomaiset näyttivät housut kintuissa yllätetyiltä. Perjantaina uutisportaali Baza kertoi viranomaismääräyksestä, jonka mukaan sisäministeriön Omon-joukot määrättiin pitämään kiikarit mukanaan partiossa, jotta vihollisen lennokit havaittaisiin ajoissa.
Ukrainan operaatiotakaan ei voi kokonaan vaihtoehdoista hylätä. Sabotaasiryhmän soluttaminen Venäjälle kävisi helposti. Muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla saa lennokin, joka kykenee etenemään kuva- ja lasersensoreiden avulla käyttämättä GPS- tai Glonass-satelliittijärjestelmiä.
Kolmannen vaihtoehdon eli ukrainalaismielisen venäläisryhmän sabotaasin puolesta puhui äänekkäästi Ukrainaan siirtynyt entinen Venäjän parlamentin jäsen Ilja Ponomarjov. Hän väitti CNN:n haastattelussa olevansa varma, että asialla oli tällainen vastarintaryhmä, joita toimii hänen mukaansa ainakin 40 venäläisessä kaupungissa.
Ilja Ponomarjov kuvattuna vuonna 2012.
Ponomarjov sanoi samaa myös viime elokuussa, kun venäläinen toimittaja ja imperialisti Darja Dugina murhattiin Moskovan lähistöllä.
Ponomarjovin näkemyksiin yhtyneet kommentaattorit muistuttivat myös tunnetun sotabloggerin, donetskilaisen sotarikollisen ja entisen pankkiryöstäjän Maksim Fominin alias Vladlen Tatarskin murhasta Pietarissa huhtikuun alussa.
Fominin tapaus osoittaa, että Venäjällä on niitäkin, jotka ovat valmiita radikaaleihin toimiin nykyisen sotakiiman lopettamiseksi. Kremlin lennokki-iskun tapainen teko olisi tällaiselle ryhmälle luultavasti hyvinkin mahdollinen.
Jonkinlaisen vastaiskun presidentti Putin melko varmasti järjestää, olipa asialla keskiviikkoyönä hän itse tai joku muu.
Edellisen kerran Moskovan Kremliä on tulitettu 1942, kun natsi-Saksan joukot lähestyivät Moskovaa. Putin tuskin jää toimettomaksi vaan pyrkii pikemminkin diktaattori Josif Stalinin veroiseksi veren vuodattajaksi.
