Yksityisarmeija Wagnerin komentaja Jevgeni Prigožin uhkaa vetäytyä Bahmutin kaupungista ensi viikkoon mennessä, ellei saa ammuksia. Bahmut on yli puolen vuoden ajan ollut Ukrainan sodan päänäyttämö, jossa arvioidaan kuolleen kymmeniätuhansia sotilaita.
”10. toukokuuta 2023 meidän täytyy antaa asemamme Bahmutissa puolustusministeriön yksiköille ja vetää Wagner-yksiköt takaleiriin nuolemaan haavojamme", hän sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Uhkaus on uusi luku pitkässä sarjassa, muistuttaa sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Prigožin on jo kuukausia syyttänyt Venäjän asevoimia, puolustusministeri Sergei Šoigua ja komentaja Valeri Gerasimovia ammusten pimittämisestä ja sodankäynnin vaikeuttamisesta. Aiemmin perjantaina Prigožin julkaisi videon, jossa hän ruumiskasan vierellä syytti Šoigua turhista kuolemista.
Nähtäväksi siis jää, toteuttaako Prigožin uhkaustaan vetäytymisestä.
Mutta entä sitten, vaikka toteuttaisi?
Käihkö kuvaa Wagneria ”laastariksi”, jota Venäjän asevoimat on tarvinnut paikkaamaan lyhytaikaisia heikkouksiaan. Wagner nousi näkyvään asemaansa syksyllä, kun Venäjä tarvitsi nopeasti sotilaita estääkseen rintamansa romahtamasta.
”Voi olla, että laastarille ei ole nyt tarvetta. Venäjä joutuu ehkä tekemään joka tapauksessa uuden liikekannallepanon, ja toisaalta vankien käyttö ei ole enää Wagnerin yksinoikeutta”, Käihkö sanoo.
Yksityisarmeija Wagnerin omistaja Jevgeni Prigozin vieraili Wagner-taistelijoiden hautausmaalla Krasnodarissa Etelä-Venäjällä huhtikuussa. Kuvakaappaus videolta.
Prigožin on pyrkinyt esittämään Wagnerin merkityksen Bahmutissa ensiarvoisen tärkeäksi. Ihan niin tärkeä se tuskin on.
Poliittisen johdon mielestä Wagnerin vetäytyminen Bahmutista voisi olla jopa positiivinen asia, Käihkö sanoo. Sodassa on päällekkäisiä toimintoja, joita Wagnerin poistuminen saattaisi selkiyttää, puhumattakaan alituisesta valtataistelusta.
”Yhtenäinen komentoketju helpottaa sodankäyntiä”, Käihkö sanoo.
Toisaalta itse Bahmutista on tullut kokoaan suurempi asia. Sekä Ukraina että Venäjä ovat uhranneet valtavan määrän ihmishenkiä ja kalustoja pikkukaupunkiin, jonka strateginen merkitys ei ole suuri.
Sota ei loppuisi, vaikka Venäjä vetäytyisi Bahmutista kokonaan. Se voisi olla jopa viisasta, vaikka aiheuttaisikin ohimenevän nöyryytyksen.
”Voi kysyä, onko Bahmut ollut Venäjälle koskaan hirveän tärkeä. Siellä olevia sotilaita voidaan käyttää Ukrainan vastahyökkäyksen torjumiseen”, Käihkö sanoo.
Venäjän on varauduttava Ukrainan vastahyökkäykseen viimeistään alkukesällä.
Wagner saa länsimediassa alituisesti paljon huomiota, eikä vähiten äänekkään ja mediaseksikkään Prigožinin vuoksi. Käihkö huomauttaa, että Venäjä käyttää Ukrainassa myös muita yksityisiä turvallisuusyrityksiä.
Jos Prigožin päättäisi vetää Wagnerin Bahmutista, muut yksityisarmeijat voisivat ehkäpä ostaa Wagnerin palkkasotilaat omiin riveihinsä.
”Yritykset eivät voi toimia siellä ilman Venäjän hallinnon hyväksyntää. Voi olla, että ne ovat siellä siksi, että firmat voidaan sulauttaa asevoimiin. Tai sitten Prigožinin kouluttamia sotilaita voidaan siirtää muihin firmoihin, jos Wagner lähtee.”
Wagnerista on Venäjälle kiistatonta ulkopoliittista arvoa muun muassa Afrikasta saamansa jalansijan vuoksi, vaikka sitäkin liioitellaan.
Vielä ei toki tiedetä, miten Venäjä Prigožinin uhkaukseen reagoi.
”Ei tiedetä, kuinka rakentavia keskusteluja taustalla on käyty”, Käihkö sanoo.
Tähän asti hallinto on enimmäkseen vastannut Prigožinin syytöksiin ja vaatimuksiin hiljaisuudella.
Presidentti Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov kieltäytyi kommentoimasta asiaa perjantaina.