Washington
Kasvo vuosien takaa kertoi paenneensa vääjäämätöntä vangitsemistaan. Hän saapui vapaan maailman pääkaupunkiin selvän viestin kanssa.
”Älkää normalisoiko suhdetta diktatuuriin”, venezuelalainen Juan Guaidó sanoi Washingtonissa.
”Venäjän kanssa on nähty, mitä tapahtuu, kun diktaattorin kanssa lähennytään talouden väyliä pitkin.”
Guaidó, 39, on yhä Venezuelan opposition tunnetuin edustaja, vaikka hän on menettänyt ulkovaltojen asemansa presidentti Nicolás Maduron haastajana.
Perjantaina Guaidó vaati kansainvälistä yhteisöä ryhdistäytymään Venezuelassa yhä toimivan opposition tueksi, koska ennusti vainon vain kiristyvän tiellä presidentinvaaleihin, jotka on määrä pitää ensi vuonna. Hän puhui Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) yleisötilaisuudessa.
”Yritän saada suojelua ihmisille siellä kentällä – eikä vain Venezuelassa vaan myös Kuubassa, Venäjällä ja Ugandassa.”
Muutama vuosi sitten Guaidósta tuli hetkeksi tietynlainen demokraattisen maailman ikoni taistossa diktaattoreja vastaan – hieman kuin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi nykyään.
Kymmenet länsimaat Suomea myöten tunnustivat vuonna 2019 Guaidón Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi, kunnes maassa saataisiin järjestettyä vapaat vaalit. Itsevaltainen Maduro kun oli astunut jatkokaudelle vilpillisten vaalien perusteella.
Haastajan viitta aseteltiin aiemmin liki tuntemattoman Guaidón harteille, koska hän oli parlamentin puheenjohtaja ja siten Venezuelan korkein demokraattisesti valittu viranhaltija.
Juan Guaidó kuvattuna vuonna 2019 taustallaan kuva Nicolás Madurosta.
Kansainvälinen tukirintama yhdistettynä talouspakotteisiin ehti herättää toiveita Maduron ja tämän sosialistipuolueen kaatumisesta. Asevoimat kuitenkin pysyivät järkähtämättä Maduron takana, eikä kansa lähtenyt kaduille riittävällä voimalla. Moni kynnelle kykenevistä oli jo tuolloin poistunut maasta, jonka 30 miljoonasta asukkaasta jopa seitsemän miljoonaa on paennut talousromahdusta.
”Kuvitelkaa elävänne edes yksi päivä viidellä dollarilla”, Guaidó sanoi perjantaina.
”Opettajamme ansaitsevat viisi dollaria kuussa.”
Lue lisää: Eliitti juhlii trendiravintoloissa, rahvas ansaitsee vain viisi euroa kuussa
Viime vuoden lopussa Venezuelan oppositiorintamakin veti tukensa Guaidólta väliaikaispresidenttinä.
Mikä siis meni pieleen?
”Yksi virheistämme väliaikaishallinnossa oli, että ajan mittaan pienenimme, vaikka olisi pitänyt kasvaa”, Guaidó sanoi tarkoittaen sekä henkilöstön määrää että kansainvälistä tukea.
Vaikka Guaidón taru näytti päättyneen, viime viikolla hän palasi otsikoihin livahdettuaan Venezuelasta rajan yli Kolumbiaan. Sanomalehti The Washington Postin haastattelussa hän sanoi saaneensa Maduron hallinnon sisältä varoituksen vangitsemisestaan. Se tosin perustuu vain hänen kertomaansa, ja voi pohtia, mitä hyötyä siitä olisi ollut Madurolle tässä vaiheessa.
Joka tapauksessa Guaidó onnistui varastamaan huomiota Kolumbian presidentin Gustavo Petron samaan aikaan vetämiltä Venezuela-neuvotteluilta, joissa oli mukana muita oppositiovoimia ja Maduron hallinnon edustajia. Petro, entinen vasemmistosissi, on normalisoinut Kolumbian diplomaattisuhteet Venezuelaan ja käynyt jopa valtiovierailulla Caracasissa.
Petro ihmetteli Guaidón luvatonta maahantuloa.
”Saapuisit vain passisi kanssa ja anoisit turvapaikkaa. Sen olisimme mielellämme tarjonneet”, Petro kommentoi.
Kaiken lisäksi Guaidó väitti, että Kolumbian ja Yhdysvaltain viranomaiset olisivat painostaneet hänet jatkamaan matkaansa nopeasti Yhdysvaltoihin. Kummankin maan viranomaiset ovat kiistäneet asian.
Oli miten oli, Yhdysvalloissa hän on saanut vapaasti levittää viestiään.
”Olen täällä kertoakseni, että haluamme ottaa osaa vapaisiin vaaleihin. Haluamme rehdin kilvan.”
Oppositio aikoo järjestää lokakuussa esivaalit päättääkseen yhteisestä ehdokkaasta haastamaan Maduron ensi vuonna. Asiantuntijat ovat kuitenkin arvioineet Venezuelan oppositiota niin hajanaiseksi ja jopa riitaiseksi, että on epäselvää, suostuuko koko rintama lopulta asettumaan esivaalien voittajan taakse.
”Siitä, että emme ole saavuttaneet muutosta, on syytetty yhtenäisyyden puutetta, mutta se ei ole totta. Olemme saavuttaneet usein yhtenäisyyttä vaaleissa ja voimme saavuttaa yhtenäisyyden esivaaleissa. Tarvitsemme kuitenkin kansainvälisen yhteisön tukea kentällä olevien ihmisten suojelemiseksi”, Guaidó sanoi.
”Kuka tahansa voittaakaan esivaalit – tai sijoittuu toiseksi tai kolmanneksi – joutuu diktatuurin vainoamaksi ja ehkä vangitsemaksi.”
Guaidó sanoi uskovansa, että Maduro tekee kuten itsevaltainen Daniel Ortega Nicaraguassa: tämä vangitsi tai ajoi maanpakoon kaikki vakavasti otettavat vastaehdokkaat ennen presidentinvaaleja vuonna 2021.
Guaidó antoi ymmärtää, että Maduroa ei ole saatu kammettua vallasta, koska länsimaat eivät ole uskaltaneet ryhtyä yhtä yhtenäisiin ja laajoihin pakotteisiin Venezuelaa vastaan kuin Venäjää vastaan.
Yhdysvallat on lupaillut, että se riisuu öljynviennistä riippuvaisen Venezuelan pakotteita, jos Maduro järjestää vapaat vaalit. Se on jo antanut energiajätilleen Chevronille luvan jatkaa öljyntuontia Venezuelasta.
Guaidón mukaan Maduron on ollut suhteellisen helppo kiertää pakotteita muun muassa Kiinan, Iranin ja Turkin avulla.
”Maduro ja Putin ja Iran ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Olisi naiivia ajatella toisin.”