Ruotsalais-iranilainen Habib Chaab teloitettiin Iranissa lauantaina hirttämällä, kertoo muun muassa uutistoimisto AFP iranilaisen tuomioista uutisoivan Mizan Onlinen raportointiin perustuen.
Iranin korkein oikeus vahvisti Chaabin joulukuussa saaman kuolemantuomion maaliskuussa. Hänet tuomittiin Iranin islamilaisen lain mukaan ”maallisesta korruptiosta”.
Korkeimman oikeuden mukaan Chaab olisi johtanut Khūzestānin itsenäisyyttä tavoittelevaa separatistijärjestöä ja toteuttanut maakunnassa useita pommi-iskuja. Ryhmää syytetään uutistoimisto Reutersin mukaan muun muassa sotilasparaatiin vuonna 2018 kohdistuneesta iskusta, jossa kuoli 25 ihmistä.
Chaab katosi Turkissa lokakuussa 2020. Iran on myöntänyt ottaneensa Chaabin kiinni ja vieneensä tämän Iranin pääkaupunkiin Teheraniin.
Euroopan unioni ja Ruotsi tuomitsevat teloituksen epäinhimillisenä, sanoi Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström viestissään Twitterissä.
”Kuolemanrangaistus on epäinhimillinen ja peruuttamaton rangaistus, ja Ruotsi yhdessä muun EU:n kanssa tuomitsee sen soveltamisen kaikissa olosuhteissa”, kirjoitti Billström.
”Sen jälkeen kun Habib Chaab tuomittiin kuolemaan, Ruotsin hallitus on käsitellyt asiaa Iranin edustajien kanssa korkealla tasolla ja vaatinut, että tuomiota ei panna täytäntöön.”
Suomen ulkoministeriö jakoi Twitter-tilillään Billströmin julkaisun ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) kommentit.
”Olen jälleen tyrmistynyt siitä, että Iranin hallinto toteutti kuolemantuomion. Näiden teloitusten täytyy loppua välittömästi. Suomen kanta on selvä, olemme kuolemanrangaistusta vastaan kaikissa tapauksissa”, lainasi ministeriö Haavistoa.
Ruotsin ulkoministeriö oli maaliskuussa kutsunut Iranin suurlähettilään puhutteluun sen jälkeen, kun Iranin korkein oikeus vahvisti Chaabille langetetun kuolemantuomion. Ruotsi pyysi tuolloin, ettei kuolemanrangaistusta toteutettaisi ja vaati saada tavata hänet.
Ruotsi on aiemminkin esittänyt huolensa Chaabin tapauksesta. Ruotsin ja Iranin välejä on hiertänyt myös Ruotsin antama elinkautinen vankeusrangaistus entiselle iranilaisviranomaiselle, jota syytettiin Iranissa vuonna 1988 tehdyistä poliittisten vankien joukkoteloituksista.
Iranissa on parhaillaan vastaavassa tilanteessa myös toinen ruotsalais-iranilainen mies. Lääkäri ja tutkija Ahmadreza Djalali on tuomittu kuolemaan syytettynä vakoilusta Israelin hyväksi. Hänen teloituksensa ajankohtaa on lykätty useasti.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Iranin vankiloissa viruu parhaillaan ainakin 16 ulkomaan kansalaista, joista suurin osa on kaksoiskansalaisia.
Teloitusten määrä on noussut Iranissa. Viime vuonna maassa teloitettiin 582 ihmistä, kun edeltävänä vuonna teloituksia tehtiin 333. Tänä vuonna teloituksia oli huhtikuun puoleenväliin mennessä tehty ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin 151.
Norjasta käsin toimiva ihmisoikeusjärjestö Iran Human Rights on arvioinut, että yksi syy lisääntyneisiin teloituksiin on todennäköisesti Iranin valtaapitävien tavoite herättää ja säilyttää pelon tunne iranilaisten mielissä. Iranissa on osoitettu laajasti mieltä viime syksystä saakka erityisesti naisten oikeuksien puolesta ja hijab-pakkoa vastaan.
