Chileläiset ovat äänestäneet uuden perustuslain kirjoittamisesta vastaavan komitean jäsenistä. Uuden kirjelmän on määrä korvata diktatuurin aikana kirjoitettu perustuslaki, joka on ollut voimassa yli 40 vuotta.
Äärioikeistolainen republikaanipuolue keräsi äänestyksessä eniten ääniä ja sai 22 paikkaa 50-henkisessä komiteassa. Muut konservatiiviset puolueet keräsivät vielä 11 paikkaa oikeistolle. Presidentti Gabriel Boricin tukema vasemmistokoalitio taas sai yhteensä 11 paikkaa.
Tämä on toinen kerta, kun chileläisiä on kutsuttu ottamaan osaa Augusto Pinochetin diktatuurin aikana kynäillyn vuoden 1980 perustuslain uudelleenkirjoittamiseen.
Aiempi perustuslakiesitys kaatui syyskuisessa kansanäänestyksessä, jolloin sen hylkäsi yli 60 prosenttia äänestäneistä.
Yli 15 miljoonalla ihmisellä on ollut oikeus äänestää sunnuntaina, mutta äänestyspäivän alla kansa oli vaikuttanut suhtautuneen koko tapaukseen varsin välinpitämättömästi. Ennakkokyselyjen perusteella uuden perustuslain kirjoittaminen kiinnostaa vain 31 prosenttia chileläisistä.
Kaikkiaan 350 ehdokasta havittelee paikkaa 50-henkisessä komiteassa. Äänestyspaikat avautuivat paikallista aikaa aamukahdeksalta ja niiden oli määrä sulkeutua iltakuudelta, eli Suomen aikaa sunnuntaina alkuyöstä.
Uudelle komitealle annetaan pohjaksi asiantuntijoiden laatima alustava lakiteksti, jossa on 12 olennaista periaatetta, joita ei voida muuttaa. Tämän pohjalta komitean täytyy kehittää uusi perustuslaki, josta on vuorostaan määrä järjestää kansanäänestys joulukuussa.
Edellisestä perustuslakiehdotuksesta vastasi lähinnä poliittisesti sitoutumattomista henkilöistä kasattu ryhmä. Tällä erää komiteaan pääsivät sen sijaan ehdolle vain poliittisten puolueiden ehdokkaat.
Lopullisessa komiteassa tulee olla 25 naista ja 25 miestä. Komiteassa ei ole erikseen varattuna paikkoja alkuperäisväestön jäsenille, joita on noin 13 prosenttia maan väestöstä.
Aiempaa perustuslakiehdotelmaa laadittaessa alkuperäiskansojen edustajille oli taattu 17 paikkaa 155:stä.
Uudistusprosessi alkoi vuonna 2019 Chilessä alkaneen laajan tyytymättömyyden jälkeen.
Alun perin chileläiset lähtivät opiskelijoiden johdolla kaduille pääkaupungissa Santiagossa vastustaakseen kohonneita metrolippujen hintoja, mutta mielenosoitukset laajenivat myöhemmin myös pahenevan epätasa-arvon ja maan uusliberaalin talousjärjestelmän vastaisiksi.
Vaikka nykyiseen perustuslakiin on vuosien saatossa tehty uudistuksia, taakkana on edelleen se, että laki on tullut voimaan diktatuurin aikana. Uuden perustuslain kannattajien mielestä nykyinen perustuslaki antaa liikaa valtaa yksityisille yrityksille ja tarjoaa rikkaille mahdollisuuden rikastua samalla kun köyhät pysyvät köyhinä.