Kenraali Philippe Lavigne nostaa haastattelun aluksi kätensä hartioiden tasolle ja esittää pullistavansa muskeleitaan.
Ele on vastaus kysymykseen siitä, miltä tuntuu saada Natoon 31. jäsen, Suomi.
”Tunnen oloni vahvemmaksi, tietenkin”, Lavigne sanoo.
”Ja tunnen oloni vahvemmaksi sellaisessa osassa maailmaa, jossa tulee uskoakseni olemaan enemmän kilpailua”, hän jatkaa.
Ranskalainen Lavigne on Naton Yhdysvalloissa sijaitsevan strategisen johtoportaan ACT:n (Allied Command Transformation) komentaja.
ACT on toinen Naton korkeimman tason sotilasesikunnista. Se keskittyy muun muassa liittokunnan sodankäyntikyvyn kehittämiseen.
Lavigne nostaa Suomen Nato-valttina esiin ensimmäisenä Venäjä-osaamisen.
Se on Natolle juuri nyt hyvin keskeistä, koska Venäjä on Naton uudessa strategiassa määritelty toiseksi Naton kohtaamista uhista terrorismin ohella, hän sanoo.
Lisäksi Ukrainassa on sota.
”On niin tärkeä saada Suomi – ja Ruotsi hyvin pian – [mukaan] tässä osassa maailmaa.”
Nato-esikunta ACT:n komentaja ranskalainen Philippe Lavigne seurasi Norfolkissa järjestettyjen Nato-festivaalien lippuseremoniaa 20. huhtikuuta. Suomi oli ensimmäistä kertaa jäsenenä mukana.
Lavigne antaa haastattelun työhuoneessaan Yhdysvaltojen Norfolkissa, missä ACT sijaitsee. Esikunta on maailman suurimman laivastotukikohdan kupeessa.
Komentaja kertoo taannoisesta Suomen-vierailustaan ja siitä, kuinka hän Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen kanssa katseli karttoja.
Kartat näyttivät eri perspektiivin kuin mihin Lavigne on tottunut kotimaassaan Ranskassa tai nyt Yhdysvalloissa: Esimerkiksi tiet, maasto ja taloudelle tärkeät yhteydet olivat eri tavoin näkyvissä.
Kansallisen näkökulman jakaminen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen tältä pohjalta on Natossa tärkeää, Lavigne sanoo.
Kartat kertoivat hänestä muun muassa sen, kuinka Baltian maat yhdessä Suomen, Ruotsin ja Norjan kanssa tarjoavat Natolle hyvin tärkeää strategista syvyyttä.
Strategisen syvyyden termillä viitataan yksinkertaistaen etäisyyteen, joka vihollisjoukoilla on etulinjasta keskeisiin kohteisiin, kuten tärkeisiin asuinalueisiin tai teollisuus- ja sotilaskohteisiin.
Samalla kartoista ymmärsi Lavignen mielestä hyvin myös sen, kuinka pääsy arktiselle alueelle ja tätä kautta kulkevat merireitit ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä Venäjälle.
Tämä johtuu siitä, että Itämeri on vastaisuudessa pitkälti Nato-maiden ympäröimä.
”Se tarkoittaa, että he tukeutuvat yhä enemmän arktiseen alueeseen”, hän sanoo viitaten myös merijään sulamiseen.
Suomi tuo Lavignen mukaan Natolle kuitenkin myös paljon muuta kuin maantieteellisen sijaintinsa ja pohjoisen perspektiivin.
Komentaja mainitsee yhtenä esimerkkinä Suomen puolustusteollisuuden ja teknologisen osaamisen. Tulevaisuuteen katsovan ACT:n komentajana ne ovat erityisesti hänen osa-aluettaan.
Lavigne viittaa siihen, kuinka Nato on tällä hetkellä hyvin keskittynyt uusiin teknologioihin. Tätä työtä tehdään esimerkiksi uudessa Diana-nimisessä innovaatioihin keskittyvässä elimessä, jonka on määrä olla täysin toiminnassa vuonna 2025.
Dianan tarkoituksena on tuoda yksityistä sektoria ja liittolaisia yhteen, jotta Nato pysyisi teknologiakehityksen kärjessä. Sen on tarkoitus ylläpitää testikeskusten ja ”kiihdyttämöjen” verkostoa Nato-maissa. Henkilöstö kasvaa paraikaa.
Lavignen mainitsee yhtenä esimerkkinä Natoa kiinnostavasta teknologiasta kvanttiteknologian.
Suomella on asiantuntijuutta esimerkiksi tällä saralla ja myös sitä Suomi voi tuoda Natoon, hän sanoo.
ACT on Nato-esikunnista se, joka on johtanut Suomen sotilaallista yhteensovittamista Nato-aikaan.
Kyse on vajaan vuoden kestäneestä työstä, jossa on käsitelty kymmentä eri osa-aluetta, muun muassa lainsäädäntöä, kommunikaatiojärjestelmiä, logistiikkaa, lääkintää ja siirtymistä osaksi Naton integroitua ilma- ja ohjuspuolustusta.
Työn valmistuu aivan pian.
Lavigne matkustaa näillä näkyminen kesäkuussa Suomeen päättämään muodollisen yhteensovittamisen prosessin.
Suomen työ on sujunut suuremmitta mutkitta, siksi että Suomi ehti olla Naton kumppanimaa liki 30 vuotta. Lavigne sanoo, että Suomen ”kytkeminen” Natoon on helppoa.
Sopeutumista on toki jatkossakin. Lavigne mainitsee Suomen osalta yhtenä kohtana sotilaallisen liikkuvuuden.
”Tietysti jonkin verran sopeutumista tulee. Luulen, että yksi sopeutumisen osa on kyky ottaa huomioon Naton tiimi. Se tarkoittaa liikkuvuutta”, Lavigne sanoo.
Hän sanoo Suomen jo tuntevan Naton toimintaa ja tarpeita hyvin.
”Me tarvitsemme liikkuvuutta. Tarvitsemme sitä, että valtioilla on kyky ja osaamista liikkua minne tahansa Naton tarvitessa.”
Lavigne ei viittaa suoraan siihen, minkälaisia kyvykkyyksiä Suomen pitäisi kehittää.
Nato on jo asettanut Suomelle alustavat suorituskykytavoitteet, joiden yksityiskohdat ovat turvaluokiteltuja.
Nato on joka tapauksessa uudistamassa joukkorakennettaan siten, että selvästi aiempaa suurempi osa joukoista on nopean toiminnan valmiudessa.
Puolustusvoimain komentaja Kivinen on aiemmin todennut, että Suomellakin pitää olla jatkossa valmius kontribuoida nopeasti toimeenpantaviin joukkoihin. Eniten tällä on hänen mukaansa vaikutuksia maavoimien kehittämiseen.
Selvänä voinee pitää, että nopean toiminnan joukkoihin osallistuminen on Suomelle haastavampaa kuin joillekin muille Nato-maille, sillä Suomi tukeutuu asevelvollisuusarmeijaan ja reserviläisiin, ei ammattiarmeijaan.
Suomen jäsenyyttä on kiitelty Natossa laajasti, ja Suomessa sille on hyvin laaja kansalaisten tuki. Samalla jäsenyys on seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja siis traagisen kehityksen tulosta.
Minkälaisessa maailmassa nyt komentajan mielestä eletään?
”Rauha ei ole koskaan taattu. Meidän on tehtävä kaikki mahdollinen kansalaistemme turvaamiseksi ja säilyttääksemme toimintavapautemme”, hän sanoo.
Mitkä Lavignen mielestä ovat Venäjän hyökkäyssodan päällimmäiset opit?
Komentajan lista on pitkä ja polveileva. Hän puhuu muun muassa kriisinkestävyydestä ja siviili- ja sotilaspuolustuksen verkottautumisen tärkeydestä sekä puolustushaarojen rajat ylittävän toimivan komentoketjun tärkeydestä.
Yhtenä teemana hän nostaa esiin myös yksityisten yritysten olennaisen roolin nykyisessä sodankäynnissä.
”Meidän on hyödynnettävä yksityistä sektoria. Emme selviä yksin erittäin intensiivisessä sodassa. Yksityinen sektori on niin tärkeä.”
Lavigne mainitsee esimerkiksi Starlink-satelliitit.
SpaceX-yhtiön teknologia on auttoi ukrainalaisia pysymään verkossa, vaikka Venäjä yritti vahingoittaa maan verkkoliikenneyhteyksiä.
Hän mainitsee myös esimerkiksi Microsoftin ja Googlen kaltaisten suuryritysten roolin.
Microsoft esimerkiksi oli mukana lataamassa Ukrainan hallituksen tietoja pilveen juuri ennen Venäjän fyysisiä iskuja.
Onko sodan aikana opittu jotain sellaista Venäjän kyvyistä, mitä ei tiedetty ennen helmikuun 24. päivää viime vuonna?
Lavigne sanoo, että paljon on tiedossa. Venäjän sopeutumisesta tilanteisiin saadaan oppia.
Hänestä sota Ukrainassa on ollut Natolle herätys siinä, että esimerkiksi kyvykkyyksiä, joista on aiemmin sovittu, saataisiin toimintaan nopeammin. Lavignesta tarvitaan enemmän testausta ja ketteryyttä.
”Meidän on varmistuttava siitä, että teemme päätöksiä nopeammin ja että meillä on parhaat työkalut säilyttää etulyöntiasema. Ei odottaen 20 vuotta vaan tänään.”
Komentajan viesti pian Naton rakenteissa yhä laajemmin työskenteleville suomalaisille onkin kysyttäessä, että mukana saisi tuoda tuoretta ajattelua.
”Tervetuloa ACT:hen!”
”Tuokaa halunne ja tuokaa kykynne ajatella uudella tavalla. Ette ole olleet Natossa mutta olette olleet hyvin lähellä Natoa. Teillä on oma kykynne selvitä haasteista ja olette todistaneet, että olette selvinneet niistä erittäin hyvin.”
Oikaisu 15.5 2023 kello 22.10: Jutussa kirjoitettiin ensi virheellisesti, että Suomi ehti olla Naton kumppanimaa liki 20 vuotta. Suomi osallistui Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 alkaen, eli se ehti olla kumppani liki 30 vuotta.