Ronneby/Kristianstad
Ruotsissa sotilasura alkaa nettilomakkeesta.
Puolustusvoimien lomakkeen täyttäminen on kaikkien 18 vuotta täyttävien velvollisuus. Muuten voi saada sakkoja. Tänä vuonna lomakkeen on täyttänyt noin 107 000 vuonna 2005 syntynyttä nuorta.
Heistä runsaat 24 000 kutsuttiin eteenpäin kutsuntoihin.
Kutsunnoissa edessä on useita vaiheita, muun muassa terveystarkastus sekä testejä, jotka mittaavat älykkyyttä, psykologisia ominaisuuksia ja liikunnallisia kykyjä. Monia yllättää se, että seula on kova. Vain noin neljäsosa yleensä selvittää testit.
Ruotsin tavoitteena on saada koulutukseen 6 000 asevelvollista vuodessa. Lähivuosina määrä on tarkoitus nostaa 8 000:een. Ja tulevaisuudessa sotilaita tarvitaan ehkä vieläkin lisää. Esimerkiksi Suomi kouluttaa vuosittain noin 22 000 varusmiestä.
Venäjän sota Ukrainassa muutti Ruotsin suhtautumisen. Nyt maa panostaa jälleen omaan puolustukseensa, mikä näkyi muun muassa juuri päättyneessä suuressa Aurora 23 -sotaharjoituksessa. Se oli Ruotsin suurin sotaharjoitus vuosikymmeniin.
Mutta millainen on ruotsalainen sotilas? Mitä he ajattelevat maanpuolustuksesta nyt, kun Ruotsi rakentaa asevoimiaan uudelleen ja Euroopassa on sota?
Axel Eldh-Pålsson Lindahl
””Ennen sodan alkua tuntui siltä, että asepalvelus oli jotain sellaista, jota tehtiin vähän vitsillä.”
Axel Eldh-Pålsson Lindahl, sairaanhoitaja, varusmies
”Hain asepalvelukseen vapaaehtoisesti. Olin opiskellut jonkin aikaa ja ajattelin, että minun pitäisi välillä tehdä jotain muuta. Tämä on ollut hauskaa, parempaa kuin odotin. Ennen sodan alkua tuntui siltä, että asepalvelus oli jotain sellaista, jota tehtiin vähän vitsillä. Nyt on vähän kuin tositilanne.”
Elin Bohman
””Nyt kun Euroopassa on sota, tuntuu tärkeältä tehdä asepalvelus.”
Elin Bohman, sairaanhoitaja, varusmies
”Kirjoitin ylioppilaaksi juuri ennen palvelukseen astumista. Halusin tehdä jotain ennen kuin jatkan opiskeluja. Nyt kun Euroopassa on sota, tuntuu tärkeältä suorittaa asepalvelus. On hienoa tietää, että voi olla hyödyksi, jos tarvitaan. Se on tietysti vähän pelottavaa, mutta luo myös turvallisuuden tunnetta. Sanoisin, että yhä useammat nuoret pohtivat nyt asepalvelusta. Pikkuveljenikin miettii sitä.”
Rebecka Arnsteg Danielsson
””Viihdyin niin hyvin, että jäin armeijaan töihin.”
Rebecka Arnsteg Danielsson, erikoisupseeri, kersantti
”Hain asepalvelukseen, koska halusin nähdä, millaista se on. Viihdyin niin hyvin, että jäin armeijaan töihin ja kouluttauduin eteenpäin. Käynnissä oleva sota on tietysti vaikuttanut toimintaan, mutta yleisesti ottaen me olemme aina pyrkineet harjoittelemaan niin realistisissa tilanteissa kuin mahdollista.”
Oscar Lindahl
””Sota Euroopassa on tuntunut sekä pelottavalta että motivoivalta.”
Oscar Lindahl, korpraali, ammattisotilas
”Sain kutsuntakirjeen ja pohdin, lähtisinkö. Oli vähän fifty-fifty-tunne, haluanko vai en. Mutta kun prosessi eteni, se alkoi kiinnostaa enemmän. Sota Euroopassa on tuntunut sekä pelottavalta että motivoivalta. Tuntuu, että nyt on tosi kyseessä. Aina on takaraivossa ajatus, että jotain voi sattua täälläkin. Uskon, että yhä useampi ruotsalainen haluaa jatkossa asepalvelukseen.”
Martin (sukunimeä ei sotaharjoituksessa annettu julkisuuteen)
””Puolustamme Ruotsia yhdessä muiden kanssa, esimerkiksi Suomen.”
Martin, divisioonanjohtaja, hävittäjälentäjä, majuri
”Käynnissä oleva sota on surullinen asia. Me seuraamme tietysti sodan kehitystä tarkkaan, mutta perustapa, jolla puolustamme Ruotsia on ollut samanlainen jo pitkään. Puolustamme Ruotsia yhdessä muiden kanssa, esimerkiksi Suomen. Mielipide Ruotsissa on kääntynyt koskien puolustusvoimia. Enää ei mietitä, onko se tarpeellinen.”
(Divisioonanjohtajan sukunimeä ei sotaharjoituksessa annettu julkisuuteen.)
Melvin Andersson
””Maailmantilanne on motivoinut minua tekemään täällä parhaani.”
Melvin Andersson, lentomekaanikko, varusmies, korpraali
”Asepalvelus on ollut hauska kokemus. Monet ystäväni olivat kertoneet, että asepalveluksessa on hauskaa, ja minustakin tuntui, että se voisi olla hyvä suorittaa. Olen pohtinut sotilasuraa. Mutta niin, että ensin opiskelen jotain muuta,ja teen päätöksen vasta sitten. Maailmantilanne on motivoinut minua tekemään täällä parhaani. Haluan tukea Ruotsin puolustusta mahdollisimman hyvin.”
Alexander Johansson
””Sota on tullut paljon aiempaa lähemmäs.”
Alexander Johansson, lentoteknikko
”Minulle ei ollut mitenkään selvää, että tekisin asepalveluksen. Silloin se ei ollut pakollista, mutta hakeuduin tulevaisuuden työmahdollisuuksien takia. Lentäminen kiinnosti. Lensin ensimmäistä kertaa helikopterin kyydissä jo pikkupoikana. Isäni oli ambulanssikuski, joten pääsin eri välineiden kyytiin jo varhain. Toiveeni oli hakea lentäjäksi, mutta näköni oli liian huono. Isäni sai silloin nerokkaan idean, että hakisin teknikoksi. Olen viihtynyt. Viime aikoina sota on tullut paljon aiempaa lähemmäs. Puhumme siitä paljon, ja tuntuu, että nyt Ruotsin yhteiskuntakin on herännyt siihen.”
Julia Nermark
””Sota vaikuttaa väistämättä tekemiseemme, se tuntuu siellä taustalla.”
Julia Nermark, kersantti
”En ollut ajatellut asepalvelukseen osallistumista, mutta sain kutsun. Viihdyin armeijassa hyvin, joten jäin töihin. On ollut hienoa osallistua näin isoon harjoitukseen. Sota vaikuttaa väistämättä tekemiseemme, se tuntuu siellä taustalla.”
Maja Nilsson
””Täällä on vahvistunut tunne, että teemme tärkeää työtä.”
Maja Nilsson, panssarivaunun kuljettaja
”Päätin kutsuntojen jälkeen tehdä asepalveluksen. Matkan varrella on ollut hyviä ja huonoja hetkiä. Kutsuntojen jälkeen en ajatellut sotaa sen kummemmin, mutta täällä on vahvistunut tunne, että teemme tärkeää työtä.”
Albin Svedbom
””Käynnissä on sota, joka ei ole niin kovin kaukana täältä.”
Albin Svedbom, varusmies
”Halusin varusmiespalvelukseen. Isäni suoritti sen 18-vuotiaana ja on kertonut siitä paljon hyvää. Minulla oli korkeat odotukset, jotka palvelus on lunastanut, vaikka toki on ollut myös huonompia hetkiä. Palveluksen aikana takaraivossa on ollut ajatus, että käynnissä on sota, joka ei ole niin kovin kaukana täältä. Siksi tähän on suhtautunut ehkä vähän vakavammin.”
Wilmer Lindberg
””Näitä taitoja voi oikeasti joutua käyttämään.”
Wilmer Lindberg, varusmies
”Isäni kävi armeijan, joten se on ollut minullakin mielessä, että tämä voisi olla hyvä juttu. Tämä on ollut kokonaisuudessaan erittäin hyvä kokemus. Olen oppinut paljon asioita, joita ei voi muualla oppia. Sota Euroopassa on tehnyt tästä todellisempaa. Että näitä taitoja voi oikeasti joutua käyttämään. Äitini on Suomesta, joten esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyys on ollut meille tärkeä asia.”
Micael Bydén
””Joukkueenjohtajani ehdotti minulle sotilasuraa.”
Micael Bydén, puolustusvoimain komentaja, kenraali
”Minun aikanani ei ollut kysymys siitä, tuleeko asepalvelus suorittaa. Kysymys oli siitä, missä ja milloin. Minä pääsin silloin ympäristöön ja seuraan, joka sopi minulle hyvin. Ei ollut väliä, minkälaisesta taustasta tuli. Olen kotoisin pienestä kylästä, jonka ulkopuolella tuskin olin käynyt, kun monilla oli jo enemmän kokemusta. Joukkueenjohtajani ehdotti minulle sotilasuraa. Hän näki minut, mikä oli tärkeää. Kotiuduin perjantaina ja jatkoin puolustusvoimien palveluksessa maanantaina. Sillä tiellä olen yhä.”
