Åhus
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on paljastanut ikävän totuuden: sodan säännöt ovat muuttuneet.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén sanoo, että Venäjän tapa hyökätä esimerkiksi sairaaloihin on yllättänyt hänet.
”Meillä on ollut käsitys, että jos panee pystyyn valkoisen kyltin, jossa on punainen risti, on turvassa, mutta nyt näyttää siltä, että silloin on ennemminkin kohde”, hän sanoo suomalaismedian haastattelussa Etelä-Ruotsin Kristianstadissa.
Bydénin mukaan puolustusvoimien on nyt esimerkiksi mietittävä kenttäsairaaloiden käyttöä uudelleen.
”Iskut sairaaloihin ja ambulansseihin ovat jotain sellaista, mitä emme odottaneet. Voiko niin olla jatkossa, että kenttäsairaalat sijoitetaan aukealla paikalle? Todennäköisesti ei”, Bydén sanoo.
Siinä yksi konkreettisista opeista, joita Venäjän hyökkäyssota on antanut Ruotsin puolustusvoimien komentajalle. Ja tietysti sota on kiihdyttänyt Ruotsin panostuksia puolustusvoimiinsa.
Entinen hävittäjälentäjä ja ilmavoimien komentaja Bydén on ollut Ruotsin puolustusvoimien komentajana vuodesta 2015 saakka.
Micael Bydén.
Bydénin aikana Ruotsista ja Suomesta on tullut läheiset taistelutoverit, minkä lisäksi Ruotsi seisoo nyt Naton kynnyksellä. Bydén on kuvannut, että Naton jäsenenä hän voisi olla Ruotsin puolustusvoimien komentajana kovempi, tuffare.
”Yksin ei ole vahva”, hän sanoo.
Bydénin mukaan kovuus tarkoittaa sitä, että Nato-jäsenyys ja Ruotsin liittolaisuudet antavat Ruotsille mahdollisuuden reagoida voimakkaammin, jos Ruotsi joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Jos kumppanuuksia ei olisi, Ruotsi joutuisi säästelemään voimiaan.
”Silloin voi iskeä saman tien. Sitä pystyy olemaan hyökkäävämpi, ja uskon, että niin myös toimisin, jos tiedän, että joku seisoo tukena takanani. Silloin aion näyttää [hyökkääjälle], että tänne ei kukaan tule.”
Bydén antoi haastattelun suomalaismedialle kesken viime viikolla päättyneen Aurora-harjoituksen, joka oli Ruotsin suurin sotaharjoitus vuosikymmeniin.
Harjoituksessa Ruotsi nimenomaan harjoitteli avun vastaanottamista muilta, myös Suomelta ja monilta muilta Nato-mailta.
Ruotsin puolustusvoimat esitteli Aurora-harjoituksessa kalustoaan medialle.
Asepalvelusta suorittavat Albin Svedbom ja Wilmer Lindberg osallistuivat sotaharjoitukseen.
Aurora-harjoitukseen osallistui joukkoja muun muassa Suomesta, Yhdysvalloista ja Britanniasta.
Bydén sanoo, että kahdenväliset suhteet eri kumppanimaiden kanssa pysyvät tärkeinä sekä Ruotsille että Suomelle myös Nato-jäsenyyksien jälkeen.
Molemmille maille suurin kumppani on Yhdysvallat, jonka kanssa sekä Suomi että Ruotsi neuvottelevat nyt myös uudesta puolustussopimuksesta.
Sopimus tunnetaan nimellä defence cooperation agreement (DCA). Se antaisi Yhdysvaltain asevoimien muun muassa käyttää Suomen ja Ruotsin maaperää ja tukikohtia harjoitteluun ja materiaalin säilyttämiseen.
Micael Bydén sanoo, että konkreettisesti se tarkoittaisi esimerkiksi Ruotsin sisällä olevia Yhdysvaltain asevarastoja. Hän toivoo sopimuksen tulevan voimaan mahdollisimman nopeasti.
”Me tarvitsemme sitä sopimusta samoin kuin tekin”, hän sanoo.
Esimerkiksi Norjalla on jo vastaava sopimus, ja kun amerikkalaiset joukot osallistuivat Ruotsin Aurora-harjoitukseen, he tulivat Ruotsiin Norjan kautta.
”Amerikkalaisilla oli Norjassa asevarastot, joista he ottivat varusteensa mukaan ja tulivat tänne. Se oli konkreettinen esimerkki”, Bydén sanoo.
Myös Naton jäsenyyden toteutumisen Bydén toivoo olevan mahdollisimman nopea. Hän sanoo, että esimerkiksi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö voi vaikeutua, jos Nato-prosessi jumittuu Ruotsin osalta pidemmäksi aikaa.
”Lyhyellä tähtäimellä sillä ei ole vaikutuksia, mutta jos aikaa kuluu vaikka vuosi, meillä on ongelma, koska emme ole mukana Naton puolustussuunnitelmissa. Kun Suomi keskittyy Nato-integraatioon, välillemme voi syntyä aukko, mikä ei ole toivottavaa.”
Suomen ja Ruotsin yhteiset puolustussuunnitelmat ovat pitkällä. Bydén sanoo Ruotsin olevan valmis puolustamaan Suomea minä päivänä tahansa, jos poliitikot näin päättävät.
”Jos Suomi pyytää apuamme, meillä on suunnitelma työskennellä yhdessä riippumatta siitä, missä päin Suomea tapahtuu.”
Aurora-harjoituksessa panssariajoneuvot taistelivat vihollista vastaan.
Ruotsi kouluttaa nyt noin 6000 asevelvollista vuodessa. Tavoitteena on nostaa määrä pian 8000:een.
Puolustusvoimien komentajan sopimusta on jäljellä vielä puolitoista vuotta. Niiden jälkeen Ruotsin puolustusvoimien pitäisi olla entistä vahvemmassa kunnossa.
Bydénin mukaan Aurora-harjoitus osoitti, että Ruotsin puolustusvoimien organisaatio selviää haastavista operaatioista. Harjoitukseen osallistui yli 26 000 sotilasta 15 maasta.
Bydén kuitenkin myöntää, että puolustusvoimien uudelleenrakennus on vaativa työ, jossa riittää vielä paljon tekemistä. Tarvitaan lisää kantahenkilökuntaa, lisää asevelvollisia, lisää varusteita, tehokkaampaa logistiikkaa.
”Meillä on logistiikkakonsepti, mutta volyymi ei ole vielä riittävä. Esimerkiksi Yhdysvalloista tuli harjoitukseen 600 sotilasta. Mutta jos heitä olisi tullut 6 000, meillä ei olisi vielä ollut riittävää volyymia ottaa heitä vastaan.”
Ruotsin yhteiskunnan tahto on kuitenkin selvä: puolustukseen halutaan panostaa lisää. Sen Venäjän hyökkäys teki selväksi.
”Kukaan ei enää epäile, etteikö puolustukselle olisi tarvetta”, Bydén sanoo.
Komentaja Micael Bydén ehti lukea myös romaania Aurora-harjoitukseen kuuluvalla lennolla.
