Kuolematon rykmentti ei marssi Venäjällä tänä vuonna. Venäjä ilmoitti jo huhtikuun puolella, että suosittu voitonpäivän perinne on kielletty.
Ihmisiä kyllä kehotetaan kaikin mokomin muistamaan sankarivainajia lisäämällä näiden kuvia esimerkiksi sosiaaliseen mediaan tai autojensa ikkunoihin. Mutta se ei nyt käy, että ihmiset kantaisivat kaduilla valokuvia toisessa maailmansodassa kuolleista sukulaisistaan.
Tähän asti kuolemattomassa rykmentissä ei ole ollut ongelmaa. Itse presidentti Vladimir Putin osallistui perinteeseen isänsä kuvaa kantaen. Hänen isänsä Vladimir Putin ei tosin ollut toisen maailmansodan sankarivainaja, vaikka haavoittuikin sodassa vakavasti.
Varsinaiset voitonpäivän juhlallisuudet ovat Venäjällä hyvin virallinen tilaisuus, joissa kansan osana on katsoa, kuinka panssarit ja ohjuslavetit jyristävät ohi.
Kuolematon rykmentti on antanut ihmisille mahdollisuuden osallistua itse. Kyseessä on itse asiassa uusi ja spontaani perinne, joka järjestettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa Tomskissa Siperiassa vasta vuonna 2012. Siitä tuli nopeasti hyvin suosittu osa juhlallisuuksia kaikkialla Venäjällä.
Kuolemattoman rykmentin kieltäminen kertoo paljon Venäjän ristiriitaisista tunnelmista voitonpäivänä. Toisaalta voitonpäivän mahtipontiset sotilasparaatit nostattavat isänmaallista henkeä ja muistuttavat Venäjän sotilaskunniasta.
Mutta nyt sotilaskunnian hetket ovat vähissä, koska sota Ukrainassa sujuu huonosti. Kuolematon rykmentti juhlistaa myös kotirintaman osuutta maailmansodassa – ei siis ole viisasta päästää uhrien omaisia järjestäytymään.
Voitonpäivää vietetään Venäjällä yhdeksäntenä toukokuuta toisen maailmansodan päättymisen kunniaksi.
Ajankohta on hieman outo, sillä Saksa antautui liittoutuneille Ranskan Reimsissä jo 7. toukokuuta 1945. Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin kuitenkin halusi, että Saksa antautuu erikseen Neuvostoliiton valtaamassa Berliinissä. Antautumisasiakirja allekirjoitettiin Berliinissä 8. toukokuuta 1945 niin myöhään illalla, että Moskovassa kello oli jo yli puolenyön.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Kiovan toisen maailmansodan muistomerkillä maanantaina. Zelenskyi allekirjoitti lakiesityksen, jossa Ukraina siirtyy viettämään voitonpäivää muun Euroopan kanssa 8. toukokuuta.
Tähän asti myös Ukrainassa on vietetty toisen maailmansodan päättymistä samalla logiikalla. Nyt Ukraina tehnee tässäkin lopullisen pesäeron Venäjään.
Maanantaina presidentti Volodymyr Zelenskyi lähetti Ukrainan parlamenttiin lakiluonnoksen, jonka mukaan toisen maailmansodan päättymistä juhlitaan Ukrainassa toukokuun kahdeksantena niin kuin muuallakin Euroopassa.
Päivää myöhemmin Ukraina yhtyy Eurooppa-päivän juhlintaan, Zelenskyi ehdotti. Sitä vietetään Euroopan unionin perustamisen kunniaksi.
”Juhlimme yhdessä koko vapaan Euroopan kanssa. Yhdistynyt Eurooppa tulee aina olemaan rauhamme perusta. Eurooppamme, jonka osa Ukraina on aina ollut ja tulee aina olemaan”, Zelenskyi sanoi Kyiv Independent -lehden mukaan.
Sotilasmuusikot marssivat lähellä Punaista toria Moskovassa maanantaina.
Voitonpäivä on silti osa myös Ukrainan historiaa, ja siksi päivää on tähän asti juhlittu myös Ukrainassa. Ukraina oli osa Neuvostoliittoa, ja toisessa maailmansodassa Ukrainan osa oli poikkeuksellisen hirvittävä.
Natsi-Saksa miehitti Neuvosto-Ukrainan alueen vuoden 1941 lopulla. Miehityksen uhrit lasketaan miljoonissa. Melkein kaikki Neuvostoliiton alueelta murhatut juutalaiset plivat Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Heitä oli arviolta lähes miljoona.
Siksi voitonpäivä oli myös Ukrainassa suuri muistotilaisuus aina vuoteen 2014 asti. Silloin Venäjä valtasi Ukrainalta laittomasti Krimin niemimaan ja aloitti Itä-Ukrainassa sodan. Presidentti Petro Porošenko muutti vuonna 2015 päivän yksinomaan natsi-Saksan voittamisen muistojuhlaksi. Yhteistä taistelua Venäjän kanssa ei enää ollut syytä muistella.
Kaikissa toisen maailmansodan voittajavaltioissa juhlitaan sodan loppumista, mutta tuskin missään sellaisella antaumuksella kuin Venäjällä. Neuvostoliitolle voitto natsi-Saksasta oli liima, joka sai kansan sietämään kommunistidiktatuuria.
Stalinin terrori oli tappanut 1930-luvulla miljoonia ihmisiä. Maailmansodan vieläkin suuremmat kauhut yhdistivät kansan. Neuvostoliitto taipui sodassa vetoamaan kommunistiliturgian lisäksi kansalaisten isänmaallisiin tunteisiin – ja se toimi.
Lopullisesti Neuvostoliitto kääntyi taaksepäin Leonid Brežnevin pysähtyneisyyden vuosina, jolloin maailmansodan voitosta tuli kaiken pyhittävä asia.
Mies kantoi Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin kuvaa Moskovassa voitonpäivän aattona Moskovassa maanantaina.
Tämän vuoden voitonpäivää vietetään Venäjällä kaksijakoisissa tunnelmissa.
Venäjä on tunnetusti pitänyt yllä mieletöntä väitettä siitä, että Ukrainassa olisi natsihallinto. Hyökkäyssota Ukrainassa ei siksi voi olla rinnastumatta toisen maailmansodan oikeaan voittoon oikeista natseista.
Ainakin viime vuonna voitonpäivän juhlinta keskittyi silti nimenomaan toisen maailmansodan muistamiseen. Vielä viime keväänä Venäjä saattoi elää siinä uskossa, että ”erikoisoperaatio” voisi olla nopeasti ohi. Venäjän ei ole nyt viisasta korostaa liikaa yhteyksiä kammottavaan – ja pitkään – maailmansotaan.
venäjä ei ole koskaan tehnyt tilintekoa historiastaan, päin vastoin. Voitonpäivää käytetään yhä uusien sukupolvien isänmaalliseen kasvatukseen. Perinteisiin kuuluu, että lapset pukeutuvat neuvostounivormuihin ja poseeraavat leikkiaseiden kanssa.