Moskovassa järjestettiin maanantaina yksi Venäjän lähihistorian vaatimattomimmista ja lyhimmistä voitonpäivän paraateista.
Venäläismedioiden mukaan paraatiin osallistui 8 000 sotilasta, kun esimerkiksi viime vuonna sotilaita oli 11 000. Paraateja myös peruttiin useissa kaupungeissa.
Moskovan paraatikalustossa oli ilmiselviä puutteita. Panssarivaunuista esillä oli vain yksi ainoa toisen maailmansodan aikainen T-34-vaunu. Yhtään ylilentoa ei nähty.
Vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että niukkuuden taustalla on muutakin kuin resurssipulaa.
”Syy voi olla myös siinä, että se luo kiusallisen asiayhteyden, jos sotilaallista voimaa pönkitetään, vaikka mitään ei ole saavutettu.”
Jussi Lassila
Samalla epävarma turvallisuustilanne huoletti Moskovassa, jossa katoille asemoituneet tarkka-ampujat vartioivat presidentti Vladimir Putinin turvallisuutta.
Turvallisuushuolia on Lassilan mukaan tuskin liioiteltu. Venäjä ei voinut sulkea pois Ukrainan attentaattia, vaikka se olisikin ollut ennennäkemätöntä.
Yksi näkyvimmistä muutoksista oli myös niin kutsutun ”kuolemattoman rykmentin” peruminen. Suositussa tapahtumassa kansalaiset kokoontuvat kulkueeseen kantamaan veteraanien kuvia.
Putin piti Moskovan Punaisella torilla varsin tavallisen sota-ajan puheen, jossa hän pauhasi Venäjän ”pyhästä sodasta” länsimaita ja ”uusnatseja” vastaan.
Puhe oli Lassilan mielestä ”lyhyt kyhäelmä”, joka oli sävyltään korostetun katkera. Presidentti linkitti nyt voiton natsismista Venäjän ”erikoisoperaatioon”, mutta konkretia jäi löyhäksi.
”Putinin maailmankuvassa Ukraina on joutunut lännen katalan globalistisen ja imperialistisen politiikan panttivangiksi. Tätä samaa voiton ja oikeassa olemisen myyttiä Putin on jankuttanut vuodesta toiseen”, Lassila sanoo.
Putinin puheenparren muuttumattomuus on Lassilasta jopa hämmentävää. Puheesta paistoi jälleen sama pettymys länteen, mitä Putin on tuonut esiin jo Münchenin turvallisuuskonferenssista 2007 lähtien.
Toisaalta puhe ei oikeastaan ollut kovin hyökkäävä. Viimeaikaiset iskut Venäjän raja-alueille, Krimille ja etenkin väitetty lennokki-isku Kremliin olisivat antaneet Putinille mahdollisuuden tarinoida ”vihollisesta Venäjän maaperällä”. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
”Voi sanoa, että siinä mielessä puhe oli huojentava.”
Voitonpäivänä juhlistetaan Neuvostoliiton voittoa natsi-Saksasta. Tiistain juhlintoihin osallistuivatkin myös Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka sekä Armenian ja Neuvostoliitosta itsenäistyneiden Keski-Aasian epädemokratioiden päämiehet.
Euraasian talousjohtajat ilmaantuivat uskollisesti Moskovaan, vaikka he ovatkin yrittäneet tehdä hajurakoa Putiniin. Esimerkiksi Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev on kieltäytynyt tunnustamasta Donbasin ”kansantasavaltoja”.
”Venäjällä on yhä vipuvartta Keski-Aasian tasavaltoihin. Jos he olisivat täysin vapaasti saaneet valita, he olisivat ehkä jättäneet tulematta”, Lassila toteaa.
Hän kiinnitti huomiota siihen, että päämiehet eivät istuneet yleisössä Putinin vieressä. Johtajat kokoontuivat yhteen riviin vasta tuntemattoman sotilaan haudan kukitusta varten.
Lassilan mielestä Putin itse näytti julkisen tilaisuuden aikana siltä, että olisi halunnut äkkiä päästä pois.
Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev (vas.) osallistui muiden Keski-Aasian maiden ja Putinin kanssa voitonpäivän paraatiin Moskovassa.
HS:n päivittyvä seuranta Moskovan voitonpäivän juhlinnasta luettavissa alta.
