Pelkkä ajatus on järjenvastainen.
Yhdysvaltain demokraattipuolueen Nancy Pelosin matka Taiwaniin on johtanut siihen, että republikaanit puhuvat Meksikon pommittamisesta.
Pienen mutkan kautta näin on todella tapahtunut.
Pelosi vieraili Taiwanissa viime elokuussa toimiessaan vielä Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtajana. Kiina raivostui, koska se pitää Taiwania osana itseään.
Yhtenä vastatoimena Kiina lopetti huumeidenvastaisen yhteistyönsä Yhdysvaltojen kanssa. Se ei rajoita niiden kemikaalien vientiä, joista Meksikon huumekartellit valmistavat fentanyyliä.
Fentanyyli on monikymmenkertaisesti heroiinia vahvempi opioidi, jonka yliannostuksiin kuolee vuosittain kymmeniätuhansia yhdysvaltalaisia. Apulaisoikeusministeri Lisa Monacon mukaan joku kuolee fentanyyliin keskimäärin kahdeksan minuutin välein.
Fentanyylin salakuljetus Yhdysvaltoihin ja Meksikon hallituksen aseettomuus kartellien edessä on saanut eturivin republikaanit pyörittelemään viime kuukausina röyhkeää ajatusta: Mitä jos Yhdysvallat pommittaisi huumekartelleja Meksikossa, vaikka ilman Meksikon lupaa? He esittävät, että näin poikkeukselliset toimet voisi ehkä oikeuttaa määrittelemällä huumekartellit terroristijärjestöiksi.
”Käymme näitä kartelleja vastaan Yhdysvaltain koko raivolla ja mahdilla”, vaikutusvaltainen senaattori Lindsey Graham sanoi maaliskuussa.
Etelänaapurissa puheista on tyrmistytty.
”Tuhoaisitte kertaheitolla kaiken turvallisuusyhteistyön Meksikon ja Yhdysvaltain välillä”, Meksikon ulkoministeri Marcelo Ebrard sanoi The Washington Postille huhtikuussa.
Meksikon vasemmistopopulistinen presidentti Andrés Manuel López Obrador on syyttänyt fentanyyliepidemiasta yhdysvaltalaisten rapautuneita perhearvoja. Hän vannoo huumeidenvastaisessa kamppailussa asevoimien sijaan sosiaaliohjelmien nimeen. Hänen linjansa onkin saanut lempinimen ”haleja, ei luoteja”.
Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador
López Obrador on väittänyt, että fentanyyliä ei edes valmisteta Meksikossa vaan se tulee maahan valmiina Kiinasta, mikä ei asiantuntijoiden mukaan yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Yksipuolisista iskuista Meksikoon saattaa tulla jopa kampanjakysymys tiellä kohti Yhdysvaltain presidentinvaaleja ensi vuonna.
Paluuta presidentiksi yrittävä Donald Trump on Rolling Stone -lehden lähteiden mukaan jo pyytänyt avustajiltaan selvitystä, miten Yhdysvaltain asevoimilla voisi iskeä kartelleja vastaan Meksikossa.
Meksiko on kaikkien huulilla siksikin, että luvattomien maahantulijoiden määrän on ennustettu kasvavan Yhdysvaltain etelärajalla. Niinpä republikaanien esivaalien ehdokkailla voi olla kiusaus kilpailla siitä, kuka ottaa tiukimman linjan Meksikoa vastaan.
”Ilman yhdysvaltalaisia Meksiko kuvaannollisesti sanoen söisi kissanruokaa säilykepurkista ja asuisi teltassa”, senaattori John Kennedy (ei sitä kuuluisinta Kennedy-sukua) sanoi.
Luultavasti republikaanit eivät puhuisi Meksikosta niin ronskisti, jos olisivat itse päättämässä toimista. Demokraattipresidentti Joe Bidenin hallinto on kiistänyt jyrkästi edes harkitsevansa voimankäyttöä Meksikossa.
Huumekaupan pysäyttäminen täsmäiskuilla kartellipomoja tai laboratorioita vastaan voi jonkun mielestä kuulostaa reippaalta ratkaisukeskeisyydeltä, mutta se on täysin epärealistista.
Yhdysvallat pitää fentanyylikaupan pääpiruna Sinaloan kartellia, vaikka rikollisjärjestön 66-vuotias patriarkka Joaquín Guzmán – kutsumanimeltään El Chapo eli Pätkä – on virunut Yhdysvaltain tarkimmin valvotussa vankilassa jo kuusi vuotta.
Pätkä tunnetaan elokuvamaisista vankilapaoistaan Meksikossa (ensimmäisen kerran pyykkikärryssä, toisen kerran suoraan suihkukopista tunneliin), mutta nykyään hän suorittaa elinkautista Coloradossa niin sanotun supermax-luokan laitoksessa, josta kukaan ei ole paennut koskaan.
Sinaloan kartellin johtaja Joaquín ”Pätkä” Guzmán tuotiin tuomiolle Yhdysvaltoihin tammikuussa 2017.
Pätkän tuomio ei ole pysäyttänyt huumeiden virtaa, sillä kartellin ohjaksiin tarttuivat hänen lapsensa, joilla on yhteinen kutsumanimi: Los Chapitos eli Pikkupätkät. He ovat veljekset Iván Archivaldo Guzmán Salazar, 40, ja Jesús Alfredo Guzmán Salazar, 37, sekä heidän velipuolensa Joaquín Guzmán López, 36, ja Ovidio Guzmán López, 33.
Viimeksi mainittu Guzmán, henkilökohtaiselta lempinimeltään Hiiri, pidätettiin tammikuussa. Pidätyksen aikaansaamissa taisteluissa Sinaloan kartellin ja Meksikon turvallisuusjoukkojen välillä kuoli lähes 30 ihmistä. (Tämä oli jo toinen yritys: Hiiren edellinen pidätys päättyi nolosti, kun kartellin joukot käytännössä miehittivät Sinaloan osavaltion pääkaupungin Culiacánin ja presidentti López Obrador määräsi vapauttamaan hänet ihmishenkien säästämiseksi.)
Ovidio ”Hiiri” Guzmán López kuvakaappauksessa Meksikon sotilaspoliisin kuvaamalta videolta hänen hetkellisen pidätyksensä yhteydessä Culiacánin kaupungissa Sinaloan osavaltiossa lokakuussa 2019.
Sinaloan kartellin asemiehiä Culiacánin kaduilla Ovidio Guzmánin pidätyksen yhteydessä lokakuussa 2019.
Kolmen muun Pikkupätkän pidätykseen johtavista tiedoista Yhdysvallat on luvannut 5–10 miljoonan dollarin palkkion.
Veljesten isästä tuli yksi maailman rikkaimmista rikollisista lähinnä kokaiini- ja heroiinikaupan ansiosta, mutta hänen poikiensa johtamana Sinaloan kartelli on keskittynyt fentanyyliin.
”Pikkupätkät ovat olleet eturintamassa valmistamassa ja salakuljettamassa tappavinta huumetta, jonka maamme on koskaan kohdannut”, Yhdysvaltain huumepoliisin (DEA) päällikkö Anne Milgram sanoi huhtikuussa viranomaisten nostettua syytteet veljesnelikkoa vastaan.
Fentanyylin valmistaminen on helppoa ja vaikeasti havaittavaa verrattuna esimerkiksi kokaiiniin ja heroiiniin, jotka vaativat kokapensaan tai oopiumin viljelemistä. Fentanyylilaboratoriota voi pyörittää vaikka kotikeittiössä.
Yhdysvalloissa nostettujen syytteiden mukaan 800 dollarilla tarvittavia kemikaaleja saa valmistettua fentanyylipillereitä tai -jauhetta, jonka arvo voi olla 640 000 dollaria.
”He perivät maailmanlaajuisen huumeimperiumin ja tekivät siitä entistä häikäilemättömämmän, väkivaltaisemman ja tappavamman”, DEA:n päällikkö Milgram sanoi.
Meksikon mediatietojen ja kartellilähteiden perusteella veljekset luopuivat periaatteesta myydä huumeita vain ulkomaalaisille ja ryhtyivät katukauppaan myös kotiosavaltiossaan.
Yhdysvaltain syytteiden mukaan veljekset olisivat kiduttaneet vastustajiaan ja jopa syöttäneet näitä lemmikkitiikereille. He ovat kiistäneet väitteet tiedotteessaan.
Väitetyistä kauheuksista huolimatta Meksikon presidentti López Obrador ei sulata Yhdysvalloissa nostettuja syytteitä, koska näkee ne asiattomana puuttumisena maansa sisäiseen ongelmaan.
”Loukkaavaa ja ylimielistä”, hän kommentoi Reutersin mukaan.
