Washington
Ainakin parikymmentä naista on syyttänyt Yhdysvaltain entistä presidenttiä Donald Trumpia seksuaalisesta häirinnästä tai vakavammasta.
Tiistaina amerikkalaismediat seurasivat herkeämättä, kun yhtä syytöksistä punnittiin ensi kertaa siviilioikeuden edessä New Yorkissa.
Kolmesta naisesta ja kuudesta miehestä koostunut valamiehistö katsoi, että Trump syyllistyi 1990-luvulla toimittaja E. Jean Carrollin seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja myöhemmin kunnianloukkaukseen.
Carroll syytti Trumpia tavaratalon pukuhuoneessa tapahtuneesta raiskauksesta, mutta niin vakavasta teosta ei valamiehistön mukaan ollut riittävästi näyttöä.
Kyse on siviilioikeudellisesta kanteesta, ei rikossyytteestä. Se tarkoittaa, että Trumpia ei ole tuomittu rikoksesta eikä hän saa vankilatuomiota.
Se tarkoittaa myös, että valamiehistön näkemykseen riitti pitää tapausta ”todennäköisemmin totena kuin epätotena”. Rikosoikeudessa vaaditaan enemmän: että syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.
Mikä merkitys lopputuloksella sitten on Trumpin – republikaanien johtavan presidenttiehdokkaan – kannalta?
E. Jean Carroll poistumassa asianajajansa Roberta Kaplanin (oik.) kanssa oikeudenkäynnistä New Yorkissa tiistaina.
Trumpin tiimi ei vaikuttanut antaneen oikeudenkäynnille kovin suurta painoarvoa.
Ex-presidentin asianajajat eivät kutsuneet todistajia, eikä Trump itse ollut valamiehistön kuultavana. Hän antoi valaehtoisen todistuksen videolla (mikä oli toki myös taktinen valinta: oikeuden kuultavaksi tuleminen olisi ollut riski ja nostanut tapauksen huomioarvoa entisestään).
Koska Trump ei ollut läsnä, hänen videotodistukselleen annettiin erityistä painoarvoa. Se ei mennyt niin sulavasti kuin olisi voinut.
Hän muun muassa sekoitti valokuvassa olleen Carrollin ex-vaimoonsa Marla Maplesiin. Myöhemmin hän totesi, ettei Carroll ole naisena hänen ”tyyppiään”.
Trumpilta kysyttiin myös vuonna 2005 kuvatusta ja vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan aikana julki tulleesta nauhasta, jossa hän toteaa, että julkkiksena saa erityistä kohtelua ja voi tehdä ”mitä vain” (vaikka grab ’em by the pussy, kuten Trump sanoo nauhalla).
Todistuksessaan Trump totesi olevansa yhä samaa mieltä: tähdet saavat erityiskohtelua. Mutta sitten hän jatkoi: ”Valitettavasti ja onneksi."
Onneksi? Onneksi tähdet – jollaiseksi Trump sanoi lukevansa itsensä – saavat erityiskohtelua ja voivat päästä pälkähästä?
Tätä lausuntoa esimerkiksi entinen liittovaltion apulaistuomari Elie Honig kutsui CNN-uutiskanavalla katastrofaaliseksi. Hän katsoi oikeudenkäynnin menneen Trumpin osalta niin penkin alle, että valamiehistön näkemys oli lopulta selviö.
Trumpin asianajajan mielestä nauhaa ei olisi pitänyt saada käyttää ja oikeudenkäynnin lopputulos oli ”omituinen”. Hänen mielestään kyseessä oli raiskausoikeudenkäynti eikä valamiehistö katsonut siitä olevan riittävästi näyttöä.
Trump on kiistänyt syyllisyytensä ja aikoo valittaa. Hänet määrättiin maksamaan viisi miljoonaa dollaria vahingonkorvauksia.
Raiskauskanne lienee kuitenkin Trumpin murheista pienimpiä.
Hän on jo ensimmäisenä Yhdysvaltain entisenä presidenttinä rikossyytteessä niin sanottujen ”hyssyttelyrahojen” maksamisesta.
Atlantassa suuri valamiehistö on tutkinut Trumpin ja hänen liittolaistensa toimia tappion kumoamiseksi syksyn 2020 presidentinvaaleissa Georgian osavaltiossa.
Oikeusministeriö puolestaan selvittää syksyn 2020 presidentinvaalien jälkipyykkiä ja Valkoisen talon asiakirjojen siirtämistä Mar-a-Lagon kartanoon, Floridaan.
Tapaus Carrollia vastaan ei vaikuta Trumpin mahdollisuuteen pyrkiä presidentiksi. Ei se vaikuta välttämättä hänen kannatukseensakaan. Siksi hänen lakitiiminsä panokset ovat painavammiksi arvioiduissa oikeusjutuissa.
Merkityksettömäksi oikeudenkäyntiä ei kuitenkaan voi sanoa.
Leveästi hymyillyt E. Jean Carroll käveli tiistaina oikeustalosta ulos helpottuneen oloisena.
Hän oli kertonut vain kahdelle ystävälleen ennen kuin tuli asian kanssa julki muistelmissaan vuonna 2019.
”Halusin saada elämäni takaisin. – – Tämä voitto ei ole vain minulle vaan kaikille naisille, jotka ovat kärsineet siksi, että heitä ei ole uskottu”, Carroll sanoi tuomion jälkeen antamassaan lausunnossa.
Hän hyödynsi kanteessaan New Yorkissa vuonna 2022 voimaan tullutta Adult Survivor Actia, joka sallii seksuaalista väkivaltaa kokeneiden haastaa oikeuteen vuosikymmeniä sitten tapahtuneista teoista.
Sen turvin haettiin nyt oikeutta Yhdysvaltain entistä presidenttiä vastaan. Viesti on selvä: kukaan ei ole koskematon.
Vaikka Trump valittaisi ja tuomio muuttuisi, on valamiehistön ratkaisu ja tapauksen saama julkisuus voitto kaikille seksuaalisen väkivallan uhreille.