Palkkasotilasyhtiö Wagnerin johtaja Jevgeni Prigožin tuskin pyrkii lietsomaan kaaosta Moskovassa. Toisaalta Prigožin saattaa jo valmistautua Putinin jälkeiseen aikaan. Näin arvioivat HS:n haastattelemat asiantuntijat kysyttäessä, voisiko Wagner yrittää aiheuttaa levottomuuksia Venäjän sisällä.
Prigožinilla on sotilaita, miljardien eurojen arvoinen omaisuus, suhteita eliittiin ja maine. Viime aikoina hän on myös sättinyt yhä kovasanaisemmin Venäjän sotilasjohtoa.
HS kertoi keskiviikkona puolestaan rintamalta palanneesta Wagner-sotilaasta, joka oli sanonut suoraan, että hän odottaa lähitulevaisuudessa levottomuuksia Moskovaan. Sotilaan mukaan yllyttäjät olisivat hänen taistelutovereitaan.
Myös osa HS:n haastattelemista asiantuntijoista arvioi, että edessä on levottomat ajat. Prigožinin roolia kaaoksen lietsojana voi kuitenkin vain arvailla.
”On todellinen riski kaikkien sodasta kaikkia vastaan”, sanoo vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.
Huoli mahdollisesta tappiosta Ukrainassa on lisännyt jännitteitä Venäjällä. Prigožin saa nostetta erilaisten militanttien ja nationalististen ryhmien tyytymättömyydestä.
”Prigožinin aktivoituminen on osa yleistä kuplintaa”, sanoo Lassila.
Tuorein epäilty attentaatti tapahtui Nižni-Novgorodin lähellä, kun autopommi haavoitti militanttia sotakirjoittajaa ja poliitikkoa Zahar Prilepiniä ja tappoi tämän henkivartijan.
Laajempi kaaos voisi käynnistyä tilanteessa, jossa Venäjä joutuisi merkittävästi vetäytymään Ukrainasta, arvioi Lassila.
Avainkysymyksenä Lassila pitää sitä, mikä militanteista ryhmittymistä pystyisi yhteistyöhön siviiliyhteiskunnan kanssa ja saisi puolelleen eri voimaryhmiä.
Prigožin on saanut julkiseksi tukijakseen Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen johtajan Sergei Mironovin, mutta tämä pelaa puolestaan omaa arvaamatonta peliään. Vielä vuosikymmen sitten hän haastoi Putinia liberaalien riveissä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Baltian Venäjä-tutkimuskeskuksen johtaja Vladimir Juškin on puolestaan vakuuttunut, että Prigožin valmistautuu jo Putinin jälkeiseen aikaan.
”Hän haluaa perustaa poliittisen järjestön”, Juškin arvioi.
Tukea Prigožin voisi saada tuhansien rintamalta palaavien sotilaiden lisäksi vihaisilta kansallismielisiltä, joita Juškinin arvion mukaan on kymmenestä viiteentoista prosenttia väestöstä.
”Hänestä voi tulla yksi tekijä Putinin jälkeisissä valtataisteluissa.”
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro kuitenkin epäilee vahvasti Prigožinin kykyä ja motivaatiota lietsoa kaaosta Moskovassa.
”Ajatus tuntuu kaukaiselta. Keskusteluja on varmaan käyty karkealla tavalla heidän omalla kielellään”, sanoo Kangaspuro.
Kangaspuron mukaan näköpiirissä ei ole, että wagnerilaiset reserviläiset pystyisivät järjestämään liikehdintää, joka haastaisi Putinin.
Vastassa olisi eri voimajoukkoja, sisäministeriön joukkoja, yksityisiä joukkoja, kansalliskaarti.
Onnistumisen edellytyksenä olisi salaliitto, jonka muodostamisessa olisi suuri kiinni jäämisen vaara.
Toistaiseksi Venäjällä ei ole niin kouriintuntuvaa huolta tappiosta, että se aiheuttaisi muutosta yhteiskunnassa, arvioi Kangaspuro.
”Venäjän puolustusrintaman pitäisi horjua. Armeijan joukkojen pakeneminen rintamalta voisi panna hallinnon sekaisin. Silloin Prigožinille ja äärioikeistolle voisi avautua mahdollisuus”’, sanoo Kangaspuro.
Tätä Kangaspuro ei näe juuri nyt olevan tapahtumassa. Lähiajan tapahtumat riippuvat Ukrainan vastahyökkäyksestä, johon kohdistuu osin ylimitoitettuja odotuksia, hän muistuttaa.
Kangaspuro arvioi, että jos Prigožin haluaa säilyttää omaisuutensa, tämä pelaa Putinin kanssa yhteisten pelisääntöjen mukaan. Motiivia levottomuuksien lietsomiselle Moskovassa lähitulevaisuudessa hän ei näe.
”Se olisi ristiriidassa sen kanssa, mitä hän on: sodalla muita ryöväävä rosvo, joka välillä myy mädäntynyttä ruokaa kouluille ja kansalliskaartille”, Kangaspuro sanoo, mutta lisää: ”Emme tiedä, kuvitteleeko hän itsestään vielä enemmän.”
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
