Täällä itärajan toisella puolella harjoitetaan nyt ”kulibinointia”

Venäläisten kodinkoneet hajoavat, kertoo Ivan. Huoltajat ja korjaajat paiskivat töitä, nostavat hintojaan ja keksivät mitä ihmeellisimpiä viritelmiä. He kulibinoivat.

Uusia palveluntarjoajia on ilmestynyt kodinkorjaajien markkinoille.

| Päivitetty

Vähän aikaa sitten haudutuspatani meni rikki. Se on yksi tärkeimmistä kodinkoneistani, teen siinä keittoja. Patani oli länsimaista merkkiä, sähköistetty ”multicooker”.

Miksi kerron tästä teille? Vaikka Venäjän hallinto yrittää vaientaa sodan vaikutuksia, me huomaamme ne kyllä arjessamme. Aina uusin tavoin, myös keittiössä.

Ennen olisin ehkä ostanut uuden keittimen tai kysynyt sen valmistajan huoltoa.

Nyt uuteen ei ole varaa eikä valmistaja toimi enää Venäjällä.

Niinpä suuntasin pienkonekorjaamoon. Oli tavallinen arkipäivä. Korjaamossa oli jono.

Aukioloaikoja on jatkettu

Karjalan pienkonekorjaamot ovat nousseet kukoistukseen 2020-luvulla.

Tarkastelin, mitä edelläni odottavilta ihmisiltä oli hajonnut. LG-merkkinen televisio. Mikroaaltouuni, jonka merkistä en saanut selvää. Kaksi Liebherr-merkkistä minijääkaappia.

Tuo Liebherrien omistaja sai silmäkulmani kohoamaan. Jos venäläisen kodin keittiössä on saksalainen Liebherr-jääkappi, se on sama kuin autotallissa on Mercedes-Benz. Merkki vauraudesta.

Jonossa ei voinut olla huomaamatta muitakaan ajan merkkejä: Huoltomiehellä oli paljon töitä. Myös hän oli nostanut hintoja, ja kiireellisten korjausten kohdalla varsin huomattavasti. Ennen nopea korjaus oli 800 ruplaa, nyt se on 1800 ruplaa. Korjaaja totesi ”kysynnän kasvaneen”.

Kodinkoneiden korjauspalveluille on totisesti tullut tarvetta. Enää ei osteta uutta. Uudet mallit ovat joko on liian kalliita tai niitä ei ole saatavilla lainkaan. Monet tunnetut kansainväliset brändit ovat poistuneet Venäjältä, eikä uusia tuoda maahan.

Jo kesään 2022 mennessä laitekorjauspyyntöjen määrä oli tilastoinnin mukaan kasvanut 50 prosenttia. Korjauksen keskihinta oli myöskin noussut. Sama trendi jatkuu.

Korjaamo Venäjän Karjalassa ei vielä ollut avannut oviaan.

Venäläiset korjaajat ja huoltomiehet ovatkin keksineet uuden verbin – kulibinointi. Se tulee 1700-luvun kuulusta mekaanikosta ja keksijästä Ivan Kulibinista.

Korjaajat kulibinoivat eli käyttävät kaikkia keksijän- ja korjaajanlahjojaan, kun he yrittävät saada loppuun käytettyjä länsimaisia kodinkoneita virkoamaan.

Ei-toimivia laitteita etsitään esimerkiksi Venäjän suosituimmalla yksityisten ilmoitusten sivustolla avito.ru. Toimimattomasta televisiosta voi saada peräti 2000–5000 tuhatta ruplaa. Nämä markkinat ovat nousseet kukoistukseen.

Kodinkonekorjaajat näet vaativat usein, että asiakas tulee paikalle itse hankkimiensa varaosien kanssa. Tilanne oli hyvin samankaltainen 1990-luvulla, kun haalittiin ulkomaisten autojen korjaukseen tarvittavia varaosia. Autohuollot kirjoittivat asiakkaalle muistilistan varaosista, jotka tämän tulisi löytää. Sitten asiakas lähti etsimään –sanotaan vaikkapa äänenvaimenninta. Kun se löytyi, asiakas toimitti sen huoltamoon, jonka ei tarvinnut ottaa vastuuta äänenvaimentimen laadusta, sillä: ”Laitoimme, mitä itse toit.”

Pietarilainen korjaamo.

Erään korjaamon työtila.

Tilanne on tietenkin hankalin työhön tarvittavien välineiden kanssa. Eräs tuttu moskovalainen valokuvaaja oli vahingossa pudottanut hänen Canon-kameransa jalkakäytävälle. Hän kertoi minulle:

”Ennen objektiivin korjaus kesti maksimissaan viikon. Nyt olen odottanut jo kuukauden eikä kukaan osaa sanoa, kuinka kauan on vielä odotettava.”

Minun keittimeni jatkoi toimintaansa niin, että siihen onnistuttiin vaihtamaan uusi – tai siis käytetty – ohjausyksikkö. Korjaus varaosineen maksoi 3000 ruplaa. Pari vuotta sitten olisin ostanut uuden mallin kuudellatuhannella.

Pitäisi kai myydä keittoa naapureille, jotta korjaus maksaisi itsensä takaisin. Ongelma vain on, että he eivät näytä pitävän keitostani.

Kirjeitä Venäjältä -sarjassa Helsingin Sanomiin kirjoittavat nyt Pietarista paennut Mihail, moskovalainen Jan ja Venäjän Karjalassa töitä tekevä Ivan. Heidän oikeita nimiään ei julkaista turvallisuussyistä. Työ riippumattomana journalistina on tekijöille uhka, joka voi johtaa Venäjällä pidätykseen tai vankeuteen. Jutut kootaan ja tiedonhankintaa tehdään myös HS:n toimituksessa. Tuotanto ja editointi: Tuija Pallaste / HS

Juttua korjattu 19. toukokuuta kello 16.29: Jutun otsikossa ja ingressissä kirjoitettiin aiemmin ”kublinoinnista”. Kirjoitusasu muutettu muotoon ”kulibinointi”.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat