Bidenin F-16-päätös on historiallinen, sanoo Zelenskyi – Mitä linja­muutos tarkoittaa sodan kannalta?

Päätös hävittäjistä on tärkeä, mutta Ukrainan odotettuun vastahyökkäykseen ne tuskin ehtivät.

Ukrainalle annettavassa aseavussa tapahtui perjantaina merkittävä käänne. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti G7-maiden kokouksessa Japanin Hiroshimassa, että se sallii liittolaistensa jälleenluovuttaa Ukrainalle sen kauan kaipaamia F-16-hävittäjiä. Perjantaina sovittiin myös kansainvälisestä yhteistyöstä ukrainalaislentäjien kouluttamiseksi.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kutsui päätöstä historialliseksi.

Vielä tammikuussa Bidenin vastaus F-16:n jällentoimituslupaan oli yksiselitteisen kieltävä. Ukrainan kumppanit ovat olleet huolissaan siitä, eskaloituuko sota, jos Ukrainalle annetaan hävittäjiä. Yhdysvallat on myös pelännyt menettävänsä teknologiaansa Venäjälle.

Samanlaista varovaisuuden karisemista nähtiin vuoden alussa, kun Yhdysvallat ja Euroopan maat myöntyivät lopulta lupaamaan Ukrainalle taistelupanssarivaunuja.

Lue lisää: USA tukee F-16-koulutuksia ja sallii muiden toimittaa hävittäjiä Ukrainaan – Zelenskyi: Historiallinen päätös

Lue lisää: G7-maat sopivat laajennuksista Venäjän vastaisiin pakotteisiin

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden perjantaina G7-kokouksessa Hiroshimassa.

Bidenin yhtäkkinen linjanmuutos johtuu liittolaismaiden, kongressin ja Zelenskyin luomasta jatkuvasta paineesta, arvioi The Washington Post yhdysvaltalais- ja eurooppalaisviranomaisten lausuntojen perusteella.

Päätös toimittaa moderneja hävittäjiä Ukrainaan liittyy lehden mukaan myös huoliin sodan pitkittymisestä; siitä, ettei Ukrainan odotetulla vastahyökkäyksellä olisikaan toivottua vaikutusta.

Nyt Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan kuvaili ukrainalaisten hävittäjäkoulutusta seuraavaksi loogiseksi askeleeksi sodassa, jotta Ukraina voi puolustautua Venäjän aggressiolta.

Ulkoministeri Antony Blinkenillä on Yhdysvaltain viranomaisten mukaan ollut merkittävä rooli hävittäjien jälleentoimitusluvan myöntämisessä. Blinkenillä oli The Washington Postin mukaan vastaavanlainen rooli myös modernien länsimaisten taisteluvaunujen toimittamisessa Ukrainaan.

Viranomaisten mukaan juuri Blinken puski läpi päätöksen Abrams-vaunujen toimittamisesta, mikä oli ratkaisevaa Saksan ja muiden eurooppalaisliittolaisten tammikuussa tekemälle päätökselle alkaa toimittaa Ukrainalle Leopard 2 -vaunuja.

Myös Britannialla on ollut merkittävä rooli liittolaisten patistelussa aseavun lähettämiseen. Joulukuussa Britannia päätti lähettää Challenger-vaunuja Ukrainaan ennen kuin Yhdysvallat tai muu Eurooppa olivat sopineet omista taisteluvaunu­lähetyksistään. Hiljattain Britannia ilmoitti alkaneensa toimittaa Ukrainalle pitkän kantaman Storm Shadow -ohjuksia.

Ennen lopullista toimituslupaa Yhdysvaltain kongressille on annettava mahdollisuus vastustaa jälleentoimitusluvan antamista, The Washington Post kertoo. Yhdysvallat ei myöskään ainakaan toistaiseksi aio itse toimittaa Ukrainalle hävittäjiä.

Päätös jälleenluovutusluvasta ei myöskään tarkoita, että Ukraina saisi hävittäjät heti. Esimerkiksi Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik arvioi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että kestää kuukausia, ennen kuin hävittäjät voi saada käyttöön.

Raikin mukaan sotatilanteessa ei voi odottaa ratkaisevaa käännöstä kesän aikana. Hän kuvaili Yhdysvaltain päätöstä Ylellä silti erittäin tärkeäksi: hävittäjiä tarvitaan vastahyökkäystä varten.

Raikin mukaan aseavun vahvistamiseen on liittynyt pelkoa siitä, että sen merkittävä lisääminen voisi johtaa eskalaatioon. Hänestä on kuitenkin vaikea nähdä, miten Venäjä voisi eskaloida tilannetta Ukrainassa enempää.

"Venäjä on laittanut kaikkensa peliin, että voisi tuhota Ukrainan", hän sanoi Ylellä.

Sen jälkeen, kun Ukrainan toivomista länsimaisten taistelupanssarivaunujen toimituksista saavutettiin tammikuussa sopu, on Venäjältä puolustautuvan Ukrainan ykköstavoitteena ollut saada läntisiltä liittolaisilta moderneja hävittäjiä.

Zelenskyi on kevään ajan puhunut aktiivisesti Ukrainan hävittäjätoiveiden puolesta. Viime viikkojen ajan hän on kiertänyt ympäri maailmaa keräämässä tukea ja lupauksia aseavusta. Lauantaina hän saapui Hiroshimaan G7-maiden huippukokoukseen.

Zelenskyi on perustellut pitkän kantaman raskaiden aseiden ja hävittäjien saamista sillä, että Venäjän aggressio olisi niiden avulla mahdollista päättää nopeammin.

Ukrainan viranomaisten mukaan maa on toivonut hävittäjiä kyetäkseen ampumaan Venäjän selustaan turvalliselta etäisyydeltä: iskeäkseen komentopisteisiin, huoltoreitteihin ja ammusvarastoihin. Ukraina on myös perustellut tarvitsevansa ilmasuojaa hyökkäykseen maavoimiensa tueksi.

Ukraina toivoo saavansa hävittäjät syksyyn mennessä. Maan puolustusministerin neuvonantaja Juri Sak arvioi The Washington Postin mukaan, että hävittäjät voisivat saapua Ukrainaan syys–lokakuun vaihteessa.

Lentäjien kouluttamisen arvioidaan kestävän neljästä kuuteen kuukautta. Perjantaina arvioitiin, että koulutus voitaisiin aloittaa muutaman seuraavan viikon kuluessa.

Hävittäjistä Ukrainan toivelistan kärjessä on ollut F-16, joita löytyy useilta Ukrainan tukijavaltioilta.

Lockheed Martinin valmistama monitoimihävittäjä F-16 on korkean suorituskyvyn lentokone, joka on suhteellisen pieni ja edullinen. F-16-koneita on tällä hetkellä aktiivikäytössä kolmisentuhatta kappaletta 25 maan ilmavoimissa. Euroopassa F-16-hävittäjiä on muun muassa Puolalla, Belgialla, Hollannilla ja Tanskalla.

Teknisesti edistyneempiä ovat esimerkiksi F-35-hävittäjät, joita päätettiin hankkia myös Suomeen.

Yhdysvallat on käyttänyt F-16-hävittäjiä pommituksissa esimerkiksi Persianlahden sodassa, Balkanilla ja Afganistanissa.

Nykyisin Ukrainan ilmavoimat lentää neuvostovalmisteisilla MiG-29- ja Su-27-hävittäjillä.

F-16-hävittäjä lensi maaliskuussa Naton mediatapahtumassa Malborkin lentotukikohdassa Puolassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat