Venäjän kielen tilalle nousee usein suomi, kun koulut velvoitetaan lisäämään vieraan kielen valikoimaa Virossa. Pakkovenäjä loppuu kaikissa Baltian maissa Venäjän Ukrainan vastaisen suurhyökkäyksen seurauksena.
”Muutos on valtava. Ihmettelen, että se kesti niin kauan ja tulee nyt vasta sodan vuoksi”, sanoo opettaja Ilona Säälik Viron suomenopettajien yhdistyksestä puhelimitse HS:lle. Säälik työskentelee asiantuntijana Viron opetusministeriön alaisessa koulutuksen laadunarvioinnin virastossa, Hakassa.
Ilona Säälik
Virallisesti Virossa, Latviassa ja Liettuassa ei ole ollut pakkovenäjää sitten Neuvostotoliiton hajoamisen eli yli 30 vuoteen.
Käytännössä venäjä on usein ollut ainoa vaihtoehto, kun koulut ovat saaneet itse päättää, mikä on pakollinen toinen vieras kieli. Venäjänopettajia on ollut tarjolla usein jo neuvostoajan perua, kun taas muiden kielten opettajista on krooninen pula.
Venäjä on ollut pakollinen toinen vieras kieli Latvian yleisradioyhtiö LSM:n mukaan liki puolissa kouluista Latviassa ja Säälikin yli 80 prosentissa kouluista Virossa.
Venäjän Ukrainan vastaisen suurhyökkäyksen jälkeen vanhempainilloissa Virossa alkoi kuulua valituksia tilanteesta. Oppilaiden motivaatio oli jo ennestään pohjalla, ja monissa kouluissa venäjän opetusmenetelmiä arvosteltiin vanhanaikaisiksi. Kaksikielisiä oppilaita on samoissa ryhmissä muiden kanssa.
Nyt opetusministeriöt kaikissa kolmessa Baltian maassa ovat alkaneet vaatia kouluja laajentamaan tarjontaansa.
”Meidän on oltava eurooppalaisia myös kielivalikoiman osalta”, sanoo Säälik.
Virossa oppilaille täytyy syksystä alkaen tarjota mahdollisuus valita toiseksi vieraaksi muitakin kieliä kuin venäjää. Suosituimpia kieliä ovat saksa ja espanja, mutta muutos on merkinnyt myös nopeaa suomenopettajien kysynnän kasvua.
Tällä hetkellä viisitoista koulua hakee suomenopettajia ensi lukuvuodeksi. Ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan suomea opetettiin B-kielenä viidessä koulussa. Viime syksynä määrä nousi yhdeksään, ja ensi syksynä se nousee 24:ään, jos opettajia piisaa.
”Määrä kasvaa eksponentiaalisesti”, sanoo johtaja Hannele Valkeeniemi Suomen Viron-instituutista.
Suomen kieli on siis valtaamassa pikkuhiljaa takaisin menettämäänsä asemaa Virossa. Suomenopettajien yhdistys on yhdessä Suomen Viron-instituutin kanssa pyrkinyt vuosikausia edistämään suomen asemaa.
”Paradoksaalisesti sota hoitaa markkinoinnin puolestamme”, sanoo Valkeeniemi.
Lähialueiden kielten suosio on kasvanut, sillä viime aikoina latviasta on tullut ruotsin rinnalle neljänneksi suosituin kieli suomen jälkeen, sanoo Säälik.
”Koulut valitsevat toisen vieraan kielen lopulta sen mukaan, minkä kielen opettajia on saatavilla”, arvioi Säälik.
Latvia valmistelee vielä radikaalimpaa muutosta. Opetusministeriö haluaa poistaa venäjän kokonaan toisen vieraan kielen valikoimasta. Sen sijaan koulut velvoitettaisiin opettamaan jotakin EU:n virallisista kielistä. Idea on näin lähentää latvialaisia ja muita EU-maita sekä näiden arvoja.
Muutos on tarkoitus käynnistää 2026–2027, mutta latvialaisessa lehdistössä on ihmetelty, kuinka suunnitelma on mahdollista toteuttaa ilman päteviä opettajia.
Viikkolehti Ir:n mukaan viime vuonna 174 koulua etsi saksan-, 65 ranskan- ja 31 espanjanopettajia.
Huhtikuussa opettajat lakkoilivat palkkojen vuoksi, mutta ammattiyhdistys ei Latvian yleisradioyhtiö LSM:n mukaan vielä toukokuun puolivälissä ollut päässyt sopimukseen opetusministeriön kanssa.
Liettuassa asti kiinnostus suomen kieltä kohtaan on lisääntynyt, kun koulut on velvoitettu tarjoamaan vaihtoehtoja venäjälle. Opetusministeriö kehottaa korvaamaan venäjän puolalla, mutta puhelin soi myös Vilnan yliopiston Skandinavian-keskuksessa.
”Muutamasta koulusta Klaipedasta ja Vilnasta on kysytty, kiinnostaisiko opettajan työ opiskelijoitamme”, kertoo suomen kielen ja kulttuurin lehtori Karin Karčiauskienė.
Liettuassa suosituimpia vieraita kieliä englannin jälkeen ovat saksa ja ranska. Vilnan alueella osa kouluista tarjoaa myös puolaa toisena vieraana kielenä, ja alueella on myös puolankielisiä vähemmistökouluja.
Pätevyysvaatimuksia on monien aineiden opettajien osalta laskettu pulan lievittämiseksi samalla, kun osa venäjänopettajia murehtii tulevia irtisanomisia.
Viro on päättänyt nostaa opettajaopiskelijoiden opintotuen 400 euroon kuukaudessa. Viime vuonna kaksi opiskelijaa aloitti Säälikin mukaan Tallinnan yliopiston maisteriohjelmassa, joka pätevöittää suomenopettajaksi. Yliopisto voisi vastaanottaa ohjelmaan 20 opiskelijaa.
Suomenopettajaksi haetaan nyt suomen puhujia eri aloilta.
Opettajaksi kelpaa myös vaikkapa suomea hyvin taitava matkaopas, joka pätevöitetään mentorin ohjauksessa, kertoo Säälik. Tallinnan yliopistoon on tekeillä mikrotutkinto, jolla muiden alojen maistereita koulutettaisiin vuodessa opettajiksi.
”Emme mekään pysty vuodessa tekemään ihmeitä”, Säälik sanoo.
Muutos on joka tapauksessa jo nostanut kieltenopettajien arvostusta.
Kysyntä on niin suurta, että se vaikuttaa palkkoihinkin. Säälikin mukaan vieraan kielen opettajan bruttokuukausipalkka on usein noin 2 000–2 400 euroa, eli satoja euroja ammattikunnan peruspalkkaa enemmän.
”Palkka on neuvottelukysymys rehtorin kanssa. Monet paikallishallinnot maksavat lisää”, Säälik sanoo.
Säälik on itse jo päättänyt palata syksyllä asiantuntijatehtävistä kahteen kouluun suomenopettajaksi.
”Vieraan kielen opettaja ei ole koskaan ollut näin tärkeä”, sanoo Säälik.
