Munkkiniemen Kisapojat keskeytti näyttävästi kansainvälisen turnauksen U-12-sarjassa Tallinnassa viikonloppuna. Syynä olivat virolaisen Kohilan joukkueen rasistiset loukkaukset, joihin ei suomalaisten mielestä suhtauduttu riittävän vakavasti Virossa. Tapaus oli skandaali Suomenlahden molemmilla rannoilla.
Virolaisjoukkueen valmentajan mielestä anteeksipyyntö ja yhden ottelun kilpailukielto solvauksiin syyllistyneille olisi riittänyt. Hän myös puolusti omiaan, sillä hänen mukaansa suomalaiset olivat ensin haukkuneet virolaispoikaa lihavaksi.
Niin suomalaisessa kuin virolaisessa joukkueessa oli itketty.
Tapauksesta kertoivat kaikki suurimmat virolaiset kanavat ja Suomessa ainakin Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat.
Viro on ollut maahanmuuttomaa vuodesta 2015 alkaen. Tallinna on kansainvälistynyt nopeasti. Kehityksen osana julkisuuteen pulpahtaa säännöllisin väliajoin skandaaleja rasistisista välikohtauksista.
Poikkeuksellista koripallokentän lasten nimittelyssä oli kuitenkin se, että siitä ei seurannut vain vähättelyä – sitäkin kyllä näkyi – vaan valtakunnallista itsekritiikkiä.
”Kyse ei ole vain yhden pojan erehdyksestä, yhden urheiluklubin virheestä, yhden turnauksen ja yhden urheilulajin onnettomasta kohtauksesta. Olen sitä mieltä, että yhteiskuntamme ei vielä näe rasismin syvyyttä”, turnauksen pääjärjestäjä Tarmo Oras sanoi illan pääuutislähetyksen urheilu-uutisissa sunnuntaina.
Virolaisille koripallojoukkueille Oras lupasi käynnistää ensi vuodesta alkaen rasismia ehkäisevän ohjelman.
Aiemmin samankaltaisia kannanottoja on kuultu lähinnä ihmisoikeuksiin keskittyvien kansalaisjärjestöjen edustajien suusta.
Kokemusta rasistisista solvauksista on myös Virossa asuvilla juniorikoripalloilijoilla, yhdysvaltalainen valmentaja Howard Frier sanoi uutisportaali delfille suomalaisten rasismiskandaalin yhteydessä.
Laajemmat tutkimukset rasismista Virossa ovat viime vuosikymmeneltä pääosin ajalta, jolloin maahanmuutto oli vähäistä. Tarton yliopiston vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan 30 prosenttia väestöstä sanoi, että päästäisi maahan asumaan ihmisiä köyhistä, Euroopan ulkopuolisista maista.
Viro ei osallistunut 2018 julkaistuun vertailuun, jonka mukaan Suomi oli EU:n rasistisin maa.
Rasismikeskustelu Virossa kilpistyy usein siihen, saako sanoa sanaa ”neekeri”. Olen asiasta itsekin väitellyt asiata maailmaa kiertäneen, avarakatseisen ihmisen kanssa. Hän vastusti sitä, että viron kielessä vakiintuneille sanoille annetaan ulkoa muita merkityksiä.
”Laulamme edelleen omilla sanoillamme”, oli yksi argumenteista.
Viime vuoden lopulla Tallinnan hovioikeus totesi langettavassa tuomiossaan, että sana on loukkaava.
Myös kielenhuoltajat ovat joutuneet korjaamaan näkemystään. Vielä viisi vuotta sitten Viron kielitoimisto linjasi, että viron kielessä sana ”neeger” on neutraali. Kielitoimiston tuoreimman verkkopäivityksen mukaan ”sana on nykykielessä saanut loukkaavan merkityksen”.
Voi olla, ettei muutosta olisi tapahtunut ilman ajoittaisia julkisia skandaaleja.
