On tullut aika lopettaa Kremlin diktatuuri, toteaa mies Vapaan Venäjän legioonan maanantaina julkaisemalla videolla. Ryhmä on ottanut vastuun Venäjällä, Belgorodin alueella maanantaina tehdyistä iskuista, ja se myös väittää ottaneensa haltuun joitain alueita Belgorodissa.
Venäläistaistelijoista koostuva Vapaan Venäjän legioona kuuluu Ukrainan armeijan kanssa taisteleviin ulkomaalaisten vapaaehtoisten joukkoihin. Myös äärioikeistolainen vastarintaryhmä Venäjän vapaaehtoisjoukko (RDK) on ilmoittautunut Belgorodin iskujen tekijäksi.
Meduza on aiemmin uutisoinut, etteivät venäläisryhmät tee yhteistyötä ideologisten erimielisyyksien vuoksi.
Venäjä on syyttänyt iskuista ukrainalaisia partisaaneja, Ukraina venäläisiä. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen pitää täysin varmana, että operaation suunnittelusta ja valmistelusta ovat todellisuudessa vastanneet Ukrainan asevoimat, joiden alaisuudessa Vapaan Venäjän legioona toimii.
Ukrainan viranomaiset ovat kiistäneet osallisuutensa, mutta Lavikainen näkee kommenttien jäljittelevän Venäjän ulostuloja Donbasin sodan alussa yhdeksän vuotta sitten. Silloin venäläisviranomaiset kiistivät minkäänlaisen yhteistyön Itä-Ukrainan separatistien kanssa.
”Nyt kaikki tietävät, että Ukraina on hyökännyt Belgorodiin, mutta valehdellaan pilke silmäkulmassa ja nauretaan päälle. Se lisää operaation röyhkeyttä.”
Ukraina on tehnyt sodan aikana aiemminkin sabotaasioperaatioita Belgorodin alueella, mutta maanantain operaatio erottuu röyhkeydellään ja näyttävyydellään, Lavikainen arvioi. Mukana oli muun muassa panssarivaunuja, mikä ei ole tavanomaista partisaanitoiminnalle.
Julkiset iskut edellyttävät Venäjältä vastausta ja pakottavat sen siirtämään lisää joukkoja Belgorodin alueelle. Tämä on pois muualta.
”Ukrainalla on käynnissä sarja operaatioita, joilla se valmistelee isompaa vastahyökkäystä”, Lavikainen sanoo. ”Venäjä todennäköisesti tietää, että on kyse tästä, mutta heidän on pakko mennä sinne [Belgorodiin].”
”Aika älykäs operaatio Ukrainalta.”
Lavikaisen mukaan maanantain iskulla voi olla myös suurempaa strategista merkitystä, mikäli Venäjä joutuu vahvistamaan laajemmin puolustustaan tärkeiksi kokemissaan kohteissa Ukrainan rajan läheisyydessä. Ukrainan tiedustelun mukaan venäläiset ovat ryhtyneet maanantain iskujen vuoksi myös Belgorod-22-ydinaseammusvaraston evakuointiin.
Vielä on epävarmaa, onko näin todellakin tapahtunut
”Ydinaseiden liikuttelu ei ole yksinkertaista puuhaa. Tällainen operaatio ydinasevaraston lähellä osoittaa silti, että Ukraina ei ota Venäjän ydinaseuhkailuja kovin tosissaan.”
Kaikki tietävät, että Ukrainan vastahyökkäys on tulossa, ja mitä enemmän Ukraina voi häiritä Venäjää sitä ennen, sen parempi, toteaa puolestaan sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
”Belgorodin iskut pakottavat Venäjän käyttämään resursseja ja vievät huomiota. Ei näytä kovin hyvältä, että sota laajenee Venäjän puolelle, eikä se pysty puolustamaan omaa aluettaan.”
”Yksi ongelmista on, että vapaaehtoisiksi ryhtyvät todennäköisemmin ideologisimmat ihmiset.
Ukraina voisi Käihkön mukaan hyötyä puskurialueesta rajan toisella puolella, mikäli sellaisen luominen olisi mahdollista.
”Ja jos Ukraina saisi haltuunsa osia Venäjästä, voisi niistä olla hyötyä neuvottelupöydässä alueluovutuksista neuvoteltaessa.”
Venäjän puolella sotimiseen liittyy silti myös suuria riskejä, eikä Käihkö pidä yksiselitteisen selvänä, että Belgorodin operaation -tyyppiset iskut edistäisivät Ukrainan pitkän aikavälin tavoitteita.
Venäjän puolella rajaa Ukraina joutuisi vastakkain samanlaisten ongelmien kanssa kuin Venäjä tähän asti Ukrainan puolella.
Mitä Ukraina tekisi esimerkiksi venäläisille siviileille, jotka eivät halua ukrainalaisjoukkoja alueelleen?
”Jos miettii Ukrainan sodan oikeutusta, on se saanut tukea puolustussodalle, jota käydään Ukrainan puolella. Ukrainan kädet ovat melko sidotut, kun sen tukijat pelkäävät sodan leviämistä.”
Venäjällä on puolestaan ollut vaikeuksia löytää tukea hyökkäyssodalle.
”Mutta löytyisikö tukea puolustussodalle? Venäjä voisi jatkossa perustella suuremman vastaiskun vedoten Ukrainan iskuihin.”
Ukraina on sanonut, ettei se kontrolloi partisaaniryhmiä. Jos tämä olisi totta, olisi se Ukrainalle ongelmallista, Käihkö huomauttaa. Vapaaehtoistaistelijoiden toiminnan hallinta on mietityttänyt häntä koko sodan ajan.
”On hyvä, että on vapaaehtoisia, mutta kysymys kuuluu, kuinka hyvin pystytään valvomaan, etteivät he tee asioita, jotka menevät ristiin sodan suurempien päämäärien kanssa.”
Ongelmista on esimerkkejä jo Donbasin sodan alusta vuodelta 2014. Silloin vapaaehtoispataljoonat eivät edistäneet diplomaattisen ratkaisun syntymistä, vaan kiihdyttivät sotaa, Käihkö muistuttaa.
Nyt Käihkö ei usko, etteikö Ukraina olisi tiennyt iskuista. Todennäköisempää on, että se on antanut venäläisille vapaaehtoisille luvan toimia alueeltaan, hän arvioi.
Yksi ongelmista on, että vapaaehtoisiksi ryhtyvät todennäköisemmin ideologisimmat ihmiset. Esimerkiksi äärioikeistolainen Venäjän vapaaehtoisjoukko voi tehdä hallaa Ukrainan maineelle.
”Ukrainan kannattaisi varmaan lähtökohtaisesti ottaa etäisyyttä kaikesta äärioikeistoon liittyvästä, koska Venäjä on käytännössä leimannut natseiksi kaikki ukrainalaiset, jotka kieltävät olevansa venäläisiä.”
