Lontoo
EU-eron eli brexitin piti vähentää olennaisesti maahanmuuttoa Britanniaan, mutta todellisuus on toista.
EU-kansalaisten sijaan Britanniaan saapuu nyt paljon maahanmuuttajia EU:n ulkopuolelta.
Britannian tilastokeskuksen (ONS) torstaina julkistamien alustavien lukujen mukaan nettomaahanmuutto oli viime vuonna ennätykselliset 606 000 henkilöä. Nettomaahanmuutto saadaan, kun maahan muuttajista vähennetään maasta lähtijät.
Viime vuoden noin 1,2 miljoonasta maahanmuuttajasta 925 000 tuli EU:n ulkopuolelta. EU-kansalaisten osuus oli vain 151 000, ja brittiläisiä paluumuuttajia oli 88 000. Britanniasta poistui yli puoli miljoonaa henkilöä.
Maahanmuuton paisuminen tietää lisäongelmia pääministeri Rishi Sunakin konservatiivihallitukselle, vaikka nettomaahanmuuttoluku jäikin aiemmin ennustetusta.
”Lukumäärä on yksinkertaisesti liian iso”, Sunak sanoi torstaina ITV:n haastattelussa.
Yksi konservatiivipuolueen vuoden 2019 vaalilupauksista oli panna maahanmuutto kuriin. Silloin nettomaahanmuutto oli vielä nykyistä selvästi alhaisempi, noin neljännesmiljoona.
Sunakin syyniin ovat jo aiemmin joutuneet muun muassa opiskelijaviisumit. Ne ovat olleet EU:n ulkopuoleltakin tuleville laillinen ja suhteellisen helppo reitti Britanniaan – ainakin jos rahaa on löytynyt lukukausimaksuihin.
Osa tulijoista on tuonut mukanaan perheenjäseniäänkin. Mahdollisuutta ovat käyttäneet hyväkseen etenkin Nigeriasta ja Intiasta tulleet opiskelijat, kertoo Britannian sisäministeriön julkaisu.
Brittihallitus ilmoitti äskettäin, että opiskelijaviisumisäännöt tiukkenevat ensi vuonna.
Jatkossa perheenjäseniä saavat tuoda käytännössä vain väitöskirjatutkijat sekä tutkimustyöhön osallistuvat maisteriopiskelijat, eivät enää alempien tutkintojen tekijät.
Britannian nettomaahanmuuttoa ovat kasvattaneet myös Ukrainasta ja Hongkongista pakoon lähteneet. Ukrainalaisia pakolaisia Britanniaan on tullut yli 170 000.
Konservatiivihallituksen viesti on ollut näiden tulijoiden kohdalla selkeän myönteinen.
”On ollut oikein toivottaa ukrainalaiset tervetulleeksi koteihimme ja sydämiimme”, Sunak kirjoitti keskiviikkoisessa puheenvuorossaan konservatiivipuoluetta lähellä olevaan The Daily Telegraph -lehteen.
Miksi sitten konservatiivihallitus ei ole harjoittanut tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, kun EU-jäsenyydestäkään ei ole enää estettä?
Yksi syy on se, että yritysmaailma on vaatinut kovaan ääneen edullista työvoimaa. Tulijoita on tarvittu maatalouden ja teollisuuden lisäksi etenkin terveydenhuolto- ja muille hoiva-aloille, joille ei muuten riitä työntekijöitä.
Löysä maahanmuuttopolitiikka ei ole silti sekään ratkaissut työntekijäpulaa. Britanniassa on yhä noin miljoona avointa työpaikkaa, vaikka työmarkkinat ovatkin kiristymässä.
Britannialla on yhä ongelmia myös tuottavuuden kasvattamisessa sekä investointien lisäämisessä.
Tietyillä työvoimapulasta kärsivillä aloilla maahanmuuttajille voi maksaa jopa vain noin 80 prosenttia käyvästä palkkatasosta.
Vaikka minimipalkan alle ei saakaan mennä, on ale-taso tehnyt kotimaisista työntekijöistä (eli briteistä ja maassa jo asuvista ulkomaalaisista) suhteessa paljon kalliimpia.
Työväenpuolueen johtaja Keir Starmer on luvannut panna stopin ale-palkoille, jos labour nousee ensi vaaleissa pääministeripuolueeksi.
”Labour – – lopettaisi yritysten oikeuden palkata työntekijöitä ulkomailta, jos heille ei makseta kunnolla”, Starmer sanoi keskiviikkona alahuoneessa.
Samaa henkeä löytyy kuitenkin myös konservatiivipuolueen sisällä.
Anteliaiden opiskelijaviisumien puolesta lobbaavat puolestaan Britannian monet yliopistot ja muut oppilaitokset. Niille kalliita lukukausimaksuja maksavat ulkomaalaiset ovat rahoituksen elinehto.
Myös brittihallitus haluaa maahan parhaat ulkomaiset opiskelijat. Tavoitetasoksi on jo aiemmin asetettu 600 000 opiskelijaa.
”Mutta tämä ei saa tapahtua matalan nettomaahanmuuton kustannuksella”, Sunak kirjoitti.
Laillista maahanmuuttoa useammin brittilehtien otsikoissa on viime aikoina ollut Kanaalin yli Manner-Euroopasta Etelä-Englantiin kulkeva ihmissalakuljetus.
Laittomasti Kanaalin yli pienillä veneillä Britanniaan saapui maaliskuuhun päättyvän kahdentoista kuukauden aikana lähes 45 000 henkilöä.
Tulijoiden joukossa on eniten Albaniasta ja Afganistanista lähteneitä.
