Venäläisen palkkasotilasyhtiö Wagnerin johtajan Jevgeni Prigožinin mukaan noin 10 000:ta yhtiön riveihinsä rekrytoimaa vankia on kuollut taisteluissa Ukrainassa.
Viime vuonna Prigožin kiersi venäläisissä vankiloissa ja lupasi taisteluun lähteville vangeille armahdusta, jos he palaisivat hengissä takaisin.
Prigožin sanoi värvänneensä kaikkiaan 50 000 vankia, joista noin 20 prosenttia on kaatunut. Prigožin puhui myöhään tiistaina julkaistussa videohaastattelussa.
Suunnilleen 20 prosenttia on Prigožinin mukaan kaatunut myös niistä, jotka ovat tehneet sopimuksen Wagnerin kanssa. Näiden tarkkaa määrää hän ei kertonut.
Uutistoimisto AP:n mukaan Prigožin sanoi myös, että yhteensä yli 20 000 Wagner-sotilasta on kuollut Bahmutissa. Se on monta kertaa enemmän kuin Venäjän väite, että yhteensä Ukrainassa olisi kuollut vain noin 6 000 venäläistä sotilasta. Se on myös enemmän kuin Neuvostoliiton kymmenenvuotisessa sodassa Afganistanissa 1970–1980-luvuilla, jolloin sodassa kuoli noin 15 000 neuvostosotilasta.
Venäjä reagoi jatkossakin äärimmäisen ankarasti sen maaperälle kohdistuviin hyökkäyksiin, sanoo puolustusministeri Sergei Šoigu.
Venäjän Belgorodissa lähellä Ukrainan rajaa puhkesi alkuviikosta yhteenottoja. Venäjä väitti aseistautuneen ryhmän hyökänneen alueelle Ukrainan puolelta. Puolustusministeriön mukaan sabotöörit ajettiin takaisin rajan taakse ja tuhottiin.
Ukrainan johdosta vakuuteltiin, ettei maalla ollut mitään tekemistä Belgorodin tapahtumien kanssa. Hyökkäyksen tekijöiksi ilmoittautui kaksi Venäjän nykyjohtoa vastustavaa ja Ukrainaa tukevaa ryhmää.
Šoigu väitti Venäjän joukkojen tappaneen ”yli 70 ukrainalaista terroristia” ja tuhonneen sotilasajoneuvoja kahakoissa. Uutistoimisto AFP ei ole voinut vahvistaa tietoja puolueettomista lähteistä.
Maailman terveysjärjestö WHO vaati keskiviikkona Venäjää lopettamaan hyökkäykset ukrainalaisiin sairaaloihin. Samalla järjestö ilmaisi huolensa laajemmista terveysvaikutuksista alueella.
Päätöksen puolesta äänesti 80 ja vastaan yhdeksän maata. Äänestyksestä pidättäytyi 52 maata. Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut EU-maat tukivat päätöstä. Unkari oli poissa äänestyksestä.
Vastaan äänestäneiden joukossa olivat Venäjän lisäksi muun muassa Algeria, Valko-Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea ja Syyria.
Ukrainan suurlähettilään Jevhenija Filipenkon mukaan WHO:n päätös on toivon merkki yli 14 miljoonalle ukrainalaiselle, jotka tarvitsevat terveysapua ja solidaarisuuden osoitus maan terveydenhuoltoalan työntekijöille.
Oikaisu 24.5.2023 kello 18.13: Jutussa puhuttiin virheellisesti, että Ukraina olisi ainoa EU-maa, joka ei tukenut päätöstä. Ukraina ei ole EU-maa. Todellisuudessa Unkari oli ainoa EU-maa, joka ei tukenut päätöstä.
