Lennokki-isku Kremliin toukokuun alussa ennen Venäjän voitonpäivää oli todennäköisesti Ukrainan armeijan erikoisyksikön tai tiedustelun toteuttama, arvioivat yhdysvaltalaiset tiedustelulähteet The New York Timesille (NYT) keskiviikkona.
Lehden tiedustelulähteet perustavat arvionsa Venäjän ja Ukrainan viranomaisten keskinäisiin keskusteluihin. Venäläiset olivat keskinäisissä keskusteluissaan syyttäneet ukrainalaisia, ja ukrainalaisviranomaiset olivat sanoneet, että Ukraina on iskun takana.
NYT:n lähteiden mukaan Ukrainan valtiollisilla elimillä on kykyä iskeä Venäjällä omien yksiköidensä tai kumppaniensa avulla. Turvallisuuspalvelu, tiedustelu ja armeija kilpailevat osin keskenään huomiosta ja rahoituksesta eivätkä aina koordinoi toimiaan keskenään.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi ei välttämättä ole ollut ennalta tietoinen iskuista, NYT kirjoittaa. Zelenskyin neuvonantaja sanoi torstaina uutistoimisto Reutersin mukaan, ettei Ukrainalla ollut mitään tekemistä ”outojen ja turhien” iskujen kanssa.
Venäjä on syyttänyt Ukrainaa Kremliin tehdyn lennokki-iskun lisäksi lukuisista lennokki-iskuista alueellaan Ukrainan rajan lähellä toukokuun aikana.
Ukrainan motiivina iskuihin Venäjän puolelle on pidetty epävarmuuden kylvämistä venäläiseen yhteiskuntaan. Laajoissa osissa Venäjää on voitu jatkaa normaalia arkea sodasta huolimatta.
Ukraina ei ole myöntänyt osallisuutta iskuihin. Sillä ei ole Yhdysvaltojen ja muiden kumppanimaiden tukea iskuille rajojensa ulkopuolelle, sillä liittolaiset pelkäävät iskujen lietsovan Venäjää laajentamaan sotaa tai käyttämään ydinasetta.
HS listasi Ukrainan rajojen ulkopuolelle tehtyjä iskuja, joiden tekijäksi on epäilty Ukrainaa.
Krasnodar Krain kuvernöörin Veniamin Kondratjevin virallisella Telegram-kanavalla julkaistiin toukokuun 4. päivä kuva, jossa näkyy tulipalon vuoksi savuava Iljiskin öljynjalostamo.
Isku Mustallamerellä
24. toukokuuta pikaveneisku venäläistä sotalaivaa vastaan Mustallamerellä noin 140 kilometriä Bosporinsalmesta koilliseen.
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti torjuneensa kolmen miehittämättömän veneen hyökkäyksen Ivan Hurs -sotalaivaa vastaan. Vene vartioi sen mukaan kaasuputkia. Venäjä julkaisi videon tapahtumasta.
HS:n faktantarkistajan mukaan ei ole varmuutta, onko räjähtävä vene ukrainalainen eikä varmuutta ole myöskään tapahtumapaikasta.
Hyökkäys Belgorodissa
22. toukokuuta hyökkäys Venäjän rajakaupungin Belgorodin lähelle.
Röyhkeäksi kuvailtuun hyökkäykseen osallistui kaksi aseistautunutta venäläistä ryhmittymää, joista toinen on toiminut Ukrainan asevoimien osana. Käytössä heillä havaittiin yhdysvaltalaisvalmisteista sotakalustoa.
Suomalaisasiantuntijat arvioivat HS:lle, että hyökkäyksen takana oli Ukraina.
Lennokki-iskuja rajalla
2.– 10. toukokuuta lennokki-iskuja, joita Venäjä väittää Ukrainan tehneen.
Monet kohteista ovat lähellä Ukrainan rajaa. Joukossa ovat muun muassa sotilaslentokentät Brjanskin ja Voronežin alueella, jossa sotilaita tiettävästi loukkaantui.
Suurimmat iskut osuivat Iljiskin öljyjalostamolle Krasnodarin alueelle Etelä-Venäjälle.
Lennokki-isku Kremliin
3.toukokuuta lennokki-isku Kremliin.
Ensimmäinen lennokki aiheutti pienen tulipalon, toinen räjähti ilmassa.
Lennokit oli lähetetty ilmaan Moskovan läheltä. Räjähteiden iskuvoima oli sen verran pieni, että niillä tavoiteltiin pääosin sokkivaikutusta, arvioivat Yhdysvaltojen tiedustelulähteet The New York Timesissa.
Syylliseksi on epäilty Ukrainan lisäksi Venäjää ja venäläisiä partisaaneja.
Sotabloggarin surma
2. huhtikuuta 2023 pommi-isku kahvilaan Pietarin keskusta-alueella Vasilinsaarella.
Sotabloggari Maksim Fomin kuoli räjähdyksessä Street Food Bar No. 1. -nimisessä kahvilassa. Nuori nainen oli ojentanut hänelle patsaan, jonka sisällä oli räjähde.
Räjähdyksestä on syytetty 26-vuotiasta venäläisnaista. Iskun järjestäjäksi on esitetty Ukrainan lisäksi Venäjän hallintoa sekä vangitun oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin säätiötä.
Autopommi-isku Moskovassa
20. elokuuta 2022 autopommi-isku, jossa kuoli Venäjän sotapropagandaa levittänyt Darja Dugina. Hän ajoi isänsä, Vladimir Putinin ideologisen innoittajan, Aleksandr Duginin, autolla.
Syylliseksi on epäilty Ukrainan lisäksi lähes kaikkia mahdollisia tahoja, alkaen uhrin omasta isästä. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB nimesi syylliseksi 43-vuotiaan ukrainalaisnaisen, jonka FSB:n väittää toimineen Ukrainan valtion tilauksesta.
