Latviassa on puhjennut sananvapausskandaali, joka kietoutuu latvialaisten menneisyyden painajaiseen, kyydityksiin, ja Venäjän kansalaisten asemaan Latviassa.
Latvian toimittajajärjestöt varoittivat tällä viikolla sananvapauden kaventamisesta, kun maan valvontaviranomainen sakotti venäjänkielistä Tvnetiä sanan ”kyyditys” vääränlaisesta käytöstä 8 500 eurolla.
Tvnet on virolaisen Postimees Gruppin omistama kanava. Se aikoo valittaa päätöksestä.
Kyydityksillä tarkoitetaan Neuvostoliiton tarkkaan suunnittelemia kymmenien tuhansien ihmisten kuljetuksia väkisin yhtä aikaa karjavaunuilla Siperiaan ja muualle Neuvostoliittoon vastarinnan nujertamiseksi sen miehittämillä alueilla.
Ongelman ydin on uusi maahanmuuttolaki, toimittaja Inga Springe tutkivan journalismin verkkolehdestä Re:Balticasta sanoo HS:lle.
Uuden maahanmuuttolain mukaan vakituisesti maassa asuvien Venäjän kansalaisten on todistettava latvian kielen alkeellinen taito A2-tasolla. Muussa tapauksessa heidän oleskelulupansa perutaan.
Laki koskee myös Latviassa koko ikänsä asuneita ihmisiä, jos he ovat valinneet Venäjän tai Valko-Venäjän kansalaisuuden.
Tänä keväänä tuhannet ihmiset ovat käyneet kielikokeissa, mutta tuhansia uhkaa nykyisen lain mukaan myös oleskeluluvan mitätöinti ensi syksynä.
Kansaedustaja Aleksejs Rosļikovs Vakauden puolesta! -puolueesta arvosteli lakia ja sanoi sen johtavan venäläisten kyydittämiseen Tvnetin haastattelussa maaliskuussa.
Kyyditysten mainitseminen kanavalla oli epäkorrektia, yksipuolista ja harhaan johtavaa, sähköisen median valvontaviranomainen, NEPLP, perusteli sakkorangaistusta kanavalle.
Valvontaviranomaisen mukaan kanava oli epäonnistunut puolueettomuuden tavoittelussa, kun ei ole kääntänyt keskustelun suuntaa, kertoivat muun muassa BBN ja Latvian yleisradioyhtiö LSM tällä viikolla.
Kyydittämisen sijaan olisi pitänyt käyttää jotakin muuta sanaa. Valvontaviranomaisen mukaan korrektia olisi ollut puhua latvian kielitaitovaatimusten täyttämisessä epäonnistuneiden Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten karkottamisesta valtioon, jonka kansalaisuus heillä on.
Kyyditykset koskivat Latviassa lähes joka perhettä. Yli 60 000 ihmisen joukkokyyditys Stalinin-aikana on noussut uudelleen pintaan Venäjän Ukrainassa aloittaman suurhyökkäyksen vuoksi.
Toimittaja Inga Springe arvostelee sähköisen median valvontaviranomaisen sakotuspäätöstä politisoituneeksi.
Viraston johdolla on läheiset suhteet hallituspuolue Kansalliseen liittoon, jonka aloitteesta maahanmuuttolaki uudistettiin, Springe sanoo.
”Reaktio oli kohtuuton, Springe sanoo.
Latvian toimittajajärjestöt arvostelivat viime vuonna saman valvontaviranomaisen päätöstä evätä venäläisen oppositiokanavan Doždin toimilupa.
Viime vuonna sananvapaustilanne oli tapauksesta huolimatta parantunut Latviassa. Se sijoittuu 16:nneksi heti Kanadan jälkeen Toimittaja ilman rajoja -järjestön maailmanlaajuisessa vertailussa.
Myös Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičs Uusi yhtenäisyys -puolueesta on arvostellut sähköisen median valvontaviraston päätöstä sakottaa uutiskanavaa haastateltavan puheista.
”Kunnioitan NEPLP:n riippumattomuutta. Silti päätös rankaista Tvnetiä on käsittämätön ja herättää kysymyksiä. Demokraattisessa maassa viimeinen sana on oikeusistuimella, myös hybridisodan aikana on sananvapaus ja lehdistön riippumattomuus ovat tärkeitä”, Rinkēvičs twiittasi alkuviikosta.
Rinkēvičs on myös yksi presidenttiehdokkaista, kun Latvian parlamentti kokoontuu ensi viikolla valitsemaan maalle presidenttiä.
Latvian ulkoministeri ja presidenttiehdokas Edgars Rinkēvičs arvosteli valvontaviranomaisen päätöstä sakottaa Tvnetiä.
Sananvapautta enemmän toimittaja Springeä huolettaa huolettaa laki, joka velvoittaa Latviassa pitkään asuneita Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia lyhyessä ajassa osoittamaan latvian taitonsa.
”Poliitikot halusivat, että venäläiset lähtevät maasta”, Springe sanoo.
”Minäkin puollan periaatetta, että Latviassa asuvien ihmisten pitää osata latviaa”, hän sanoo.
Springe pohtii, kuinka Latvian kansainvälisen aseman horjuisi, jos se poistaisi maasta edes sata vanhaa ihmistä.
”Heistä jokainen voi kertoa oman tarinansa.”
Latvian yleisradioyhtiö LSM:n mukaan noin puolet liki 5 000:sta kokeisiin osallistuneesta oli toukokuussa läpäissyt kielitestin. Yli 9000 lain piiriin kuuluvaa Venäjän kansalaista ei ollut edes ilmoittautunut testiin.
Alkuperäisen lain mukaan heidän oleskelulupansa piti raueta syyskuussa. Nyt parlamentti on antamassa lisäaikaa joulukuuhun.
Oikaisu 26.5.2023 kello 21.33: Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, lain mukaan Latviassa oleskelevien Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten ei tule osoittaa venäjän taitoaan vaan latvian taitonsa.