Ura

Satojen sijaisten metsästys alkaa joka aamu Helsingissä

Joka arkiaamu pääkaupunkiseudulla alkaa hakurumba, kun päiväkoteihin, kouluihin ja terveyskeskuksiin kaivataan sijaisia.

Tilaajille

Joka arkiaamu pääkaupunkiseudulla alkaa hakurumba, kun päiväkoteihin, kouluihin ja terveyskeskuksiin kaivataan sijaisia. Päivittäin keikkoja on avoinna jopa 500. Mutta keitä nämä sijaiset ovat?

Simo Sääksjärven kännykkä piipittää herätyksen kello 7.00 kuten monella muullakin työssäkäyvällä. Mutta usein hänen aamuunsa kuuluu ylimääräinen jännitysmomentti: soitto henkilöstöpalveluyhtiö Seureen ja tiedustelu, mahtaisiko tänään olla töitä.

Vuoroja voi toivoa myös Seuren Keikkanetti-sivuston kautta, mutta Sääksjärven kokemuksen mukaan työnsaanti sen kautta on epävarmaa.

"Joskus olen toivonut viittäkin vuoroa, eikä yhdestäkään ole soitettu. Puhelimella on helpompi saada töitä, ja yleensä ei joudu paljon jonottamaan", hän kertoo.

Veneenrakentajaksi kouluttautunut Sääksjärvi on tehnyt keikkatöitä päiväkodeissa maaliskuusta lähtien. Keikkailu oli helpoin tapa päästä töihin, kun hänen määräaikainen veneenrakentajan työnsä Naantalissa päättyi ja hän muutti Helsinkiin. Lastenhoito oli ennestään tuttua, koska hän oli suorittanut siviilipalveluksen päiväkodissa.

Usein työvuoro tulee päiväksi tai pariksi kerrallaan, kun päiväkodin työntekijä on sairastunut tai jäänyt kotiin hoitamaan kipeää lastaan.

Jos töitä on aamulla tarjolla – ja usein on – Sääksjärvi pukee ylleen pyöräilyvaatteet. Hän pakkaa rinkkaan lämpimämmät ulkoiluvaatteet sekä sisävaatteet ja lähtee fillaroimaan johonkin päin Helsinkiä. Työpaikkoja on jo kertynyt jotain kahden- ja kolmenkymmenen väliltä.

Päiväkodissa hän jättää rinkkansa henkilökunnan tiloihin, vakiväen lokeroiden viereen. Perehdytystä tulee harvoin.

"Tässä työssä pitää olla itse aktiivinen ja mennä vain mukaan touhuihin. Pienimmät saattavat aluksi ujostella, mutta muutoin lapset suhtautuvat sijaiseen hyvin."

Eroja on esimerkiksi säännöissä, mitä lapset saavat tehdä pihalla. Sijainen ei näitä sääntöjä tunne, jos kukaan ei hoksaa kertoa.

"Vakityötä kaipaan silloin, kun olen tehnyt paljon yhden päivän keikkoja. Kun on pidempään samassa päiväkodissa, alkaa taas tuntua, että olisi ihan hauska mennä uuteen paikkaan."

Sääksjärvi tekisi mielellään veneenrakennustöitä, mutta niitä on Suomessa tarjolla vähän. Keikkailu sopii hänelle toistaiseksi ja rahaa tulee riittävästi – paitsi kesäloma-aikana, jolloin iski työttömyys ja rahapula.

Sääksjärvi suunnittelee hakevansa opiskelemaan lääkäriksi ensi keväänä. Tosin vuodenvaihteessa hän lähtee reissaamaan puoleksitoista kuukaudeksi.

"Se on tämän työn hyvä puoli. Ei tarvitse anoa lomia keneltäkään."

26-vuotias Sääksjärvi on iältään tyypillinen keikkatyöläinen: pääkaupunkiseudun keikkalaisista 33 prosenttia on 20–29-vuotiaita. Miehenä hän kuuluu vähemmistöön, sillä 84 prosenttia Seuren kautta työskentelevistä on naisia.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen henkilöstöpalveluyhtiö Seure välittää työntekijöitä yli 3 000 julkisen puolen kohteeseen, kuten päiväkoteihin, sairaaloihin ja kouluihin. Sairaaloihin sijaisia tulee myös yksityisten välitysfirmojen kautta, mutta esimerkiksi lastenhoitajien ja koulunkäyntiavustajien sijaiset ovat käytännössä kaikki Seuresta.

Lastenhoitajan tai koulunkäyntiavustajan sijaisilta ei vaadita alan koulutusta, mutta ainakin muutaman kuukauden työkokemus on tarpeen.

Mielikuva keikkatyöstä on usein se, että sitä tekevät ne, jotka eivät ole muuta saaneet. Seuren kyselyn mukaan vain 17 prosenttia keikkalaisista teki sijaisuuksia, koska ei ollut saanut vakityötä.

Enemmistö koki, että työ sopi itselle joko elämäntapana tai lisäansioiden hankkimiseen opiskelun tai oman työn ohella.

"Kasvava trendi keikkalaisissa ovat hyväkuntoiset eläkeläiset, jotka haluavat pitää siteet työelämään mutta eivät enää olla kokoaikatyössä", kertoo Seuren rekrytointipäällikkö Tuire Rönkkö.

Kuntien heikko taloustilanne näkyy keikkatöidenkin määrässä. Tällä hetkellä ei Rönkön mukaan ole huutavaa pulaa keikkalaisista millään alalla.

"Aiemmin esimerkiksi monet lähihoitajat irtisanoutuivat vakityöstään tehdäkseen keikkaa. Nyt hekin harkitsevat irtisanoutumista tarkemmin."

Rönkkö muistuttaa, että pelkkä kokemus tai koulutus ei takaa sopivuutta keikkatyöhön.

"Persoonalla on merkitystä. Kaiken lähtökohta on oma-aloitteisuus. Pitää olla oikea asenne ja valmiutta lähteä paikkaan kuin paikkaan."

"Let's listen to the month song. You can sing together!"

Englanninopettajan sijainen Anna Özel, 30, saa espoolaisen Tuomarilan koulun viidesluokkalaiset laulamaan nauhan mukana kuukausia: January, February, March...

Oppilaat kuuntelevat ja viittaavat mallikelpoisesti, mutta sijaisena saa tottua myös monenlaiseen testaamiseen ja jäynään.

"Yleensä oppilaat yrittävät huijata, milloin tunti loppuu, vaikka kyllä minä sen tiedän. He myös valehtelevat, ettei ole kirjoja mukana, tai houkuttelevat, että pelattaisiin peliä", Özel kertoo.

Özel valmistui saksanopettajaksi vuosi sitten, mutta vakitöitä tai edes lukuvuoden määräaikaisuutta ei ole vielä löytynyt. Niinpä hän kiertää eri kouluilla pitämässä saksan, englannin ja ruotsin tunteja, kun vakituinen opettaja on sairaana tai matkoilla.

Özel aloitti sijaisuuksien tekemisen jo vuonna 2002, vuosi ylioppilaaksi pääsyn jälkeen. Opintojen ja töiden välillä hän on ehtinyt saada kolme lasta.

"Sijaisena on vapautta, joka sopii tähän elämäntilanteeseen, kun minulla on pieniä lapsia. Ekaluokkalaisen syyslomalla päätin olla viikon kotona. Heti maanantaina minulle soitettiin kolmesta koulusta, mutta pystyin sanomaan, että en pääse."

Özelin kaikki keikat tulevat suoraan kouluista omien kontaktien avulla. Usein yksi sijaisuus poikii samasta koulusta lisää. Tällä hetkellä sijaisuuksia riittää kuitenkin vain muutamalle päivälle viikossa, joten Özel saa lisäksi soviteltua työttömyyskorvausta.

Vakituinen työ olisi toiveissa, mutta paikkoja on vähän ja niihin on kova tunku.

Sijaisena on koulun työyhteisön ulkopuolinen. Muut opettajat tervehtivät ja kysyvät, ketä Özel sijaistaa. Siihen vuorovaikutus joskus jääkin, jos opetuksen väleihin ei satu hyppytunteja.

"Ei ole kiva, kun aina on vieraat oppilaat, joiden kanssa joutuu aloittamaan tutustumisen alusta. Sijaisena ei näe oppilaiden edistystä. Viime kevääksi sain pitemmän sijaisuuden, ja silloin pystyin kunnolla suunnittelemaan opetusta. Pääsin myös osallistumaan kevätjuhlien valmisteluun ja muuhun koulun toimintaan."

Monille keikkatyö on toivottu elämäntapa. Vantaalainen anestesiasairaanhoitaja Kari Häkkinen kokee itsensä leikkaussalien freelanceriksi, joka solahtaa sujuvasti eri työyhteisöihin.

Häkkinen valmistui erikoissairaanhoitajaksi vuonna 1995 työskenneltyään sitä ennen hierojana. Nykyään Häkkinen tekee töitä Vantaan Yksityiselle Silmäsairaalalle sekä Ema Groupille, joka muun muassa hoitaa ulkomailla sairastuneiden potilaiden siirtoja sairaalahoitoon. Seuren kautta Häkkiselle tulee keikkoja Husin leikkaussaleihin sekä Auroran sairaalan suljetulle osastolle ja päivystykseen.

Töihin häntä soitellaan lähes joka päivä, joskus jopa parista paikasta samana päivänä, mutta Häkkinen tekee omasta halustaan 75–80 prosenttista työviikkoa.

Tärkein syy on se, että hän haluaa aikaa kirjoittamiselle. Häkkisen Vaarala-rikosromaani ilmestyi viime vuonna, ja tässä kuussa ilmestyy sairaalamaailmaan sijoittuva jatko-osa.

"Olen aina ollut liikkuvaa kalustoa. Rahallisesti työni ei rikastuta, mutta haluan rikastuttaa itseäni ja nähdä eri paikkoja. Hoitajan työssä kokemastani on ollut myös kirjoittamisessa tosi paljon hyötyä", Häkkinen kertoo.

Anestesiahoitajana Häkkinen valmistelee potilaan leikkaukseen, tarkistaa hengityskoneen ja annostelee lääkkeet valmiiksi anestesialääkärille, joka nukuttaa potilaan. Hoitaja valvoo potilaan vointia koko leikkauksen ajan.

Häkkisen mukaan leikkaussalissa toimiminen ei ole keikkalaisena vaikeaa, sillä tehtävät, työvälineet ja lääkkeet ovat kaikkialla samat. Kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen hän on kuitenkin rättiväsynyt.

"Henkinen paine ja vastuu on niin kova. Leikkaussalissa ei saa ajatus herpaantua, eikä siinä passaa pyöritellä päässä romaanikäsikirjoituksia."

Häkkinen kokee, että häntä on kohdeltu sijaisena enimmäkseen hyvin. Huono maku on jäänyt satunnaisista paikoista, joissa sijaiseen ja perehdyttämiseen on suhtauduttu yliolkaisesti.

"Pidän omasta peilikuvastani sen verran, että jos kohdellaan kuin seinäryijyä, en mene sellaiseen paikkaan uudestaan", Häkkinen tuumaa.

Häkkinen ei epäröisi lopettaa keikkailua, jos kirjailijana voisi elättää itsensä. Vaikka hän pitää työstään paljon, hän kritisoi hoitoalan resurssipulaa. Hänen mielestään hoito julkisella puolella on retuperällä ja työntekijät ylikuormitettuja.

"Kun hoitajat väsyvät, työpaikan ilmapiiri tulehtuu helposti. Moni äänestää jaloillaan kuten minäkin ja tekee töitä vain niissä paikoissa, joissa on hyvä olla."

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    7. 7

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    8. 8

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    9. 9

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    10. 10

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää