Ura

Omat työpöydät katoavat työpaikoilta

Trendikkäissä toimistoissa työpiste vaihtuu tehtävän mukaan. Edes toimitusjohtajalla ei ole omaa työpöytää. Mutta kärsiikö työyhteisö?

Tilaajille

Uudenmaan te-toimiston asiantuntija kerää kaikki tavarat työpöydältään: muistilehtiön ja nipun papereita muovitaskuun.

"Tässä on minun henkilökohtainen omaisuus. Muuta en tarvitse", Pasi Rintamäki sanoo.

On aika vaihtaa työpistettä.

Rintamäen työpaikka on ulkomuodoltaan karu 1960-luvun virastotalo Helsingin Itä-Pasilassa. Sisältä paljastuu moderni toimistokokonaisuus, joka on pilkottu erilaisiin tiloihin ja sisustettu värikkäin huonekaluin.

Pasilan te-toimisto – tutummin työkkäri – edustaa toimistotyön uutta trendiä. Se on monitilatoimisto.

Käytännössä monitilatoimisto toimii esimerkiksi näin: Aamupäiväksi Rintamäki on parkkeerannut tavaransa te-toimiston asiakaspalveluhuoneeseen numero 28. Siellä hän tapaa ajan varanneita työnhakijoita. Iltapäivä kuluu tietokoneella ja puhelintyössä.

Niitä Rintamäki hoitaa työkkärin taustatiloissa lukittujen ovien takana.

Rintamäki voi valita, missä istuu. Ja vaihtoehtoja riittää.

On tavallinen avokonttori ja toinen, jossa ei puhuta. Ainoa ääni syntyy tietokoneen naputtelusta. On monenkokoisia äänieristettyjä "vetäytymistiloja" esimerkiksi pitkien puhelujen hoitamiseen. Työkahvilaksi nimetyssä taukotilassa voi myös työskennellä.

Rintamäki valitsee useimmiten tavallisen avokonttorin. Omaa työpistettä hänellä ei ole. Ei myöskään kenelläkään esimiehellä.

Nimetyt työpisteet katoavat nyt monelta työpaikalta.

"On havaittu, että työpisteiden tosiasiallinen käyttö on vähäistä. Työpisteet ammottavat tyhjyyttään, ja joka neliöstä maksetaan vuokraa", toimitilakartoituksiin erikoistuneen KTI Kiinteistötiedon johtava asiantuntija Riitta Lahtinen sanoo.

KTI julkaisee vuosittain rakennusyhtiö Skanskan kanssa Tulevaisuuden työympäristöt -barometrin. Nimeämättömien työpisteiden tarve kasvaa seuraavan kolmen vuoden aikana, arvioi lähes kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudulla toimivasta keskisuurista tai suurista yrityksistä tuoreimmassa selvityksessä.

Omista työpisteistä luovutaan aivan tavallisissa avokonttoreissakin ilman suuria tilamullistuksia.

Monitilatoimistoissa taas jo lähtökohtana on se, että omia työpisteitä ei tule kuin erityistarpeisiin, kuten taloushallintoon. Monitilatoimistoja on esimerkiksi puhelinyhtiö Elisassa, toimistojen monialayhtiö Martelassa, Skanskassa ja pankeissa.

Todellinen mullistus on käynnissä valtionhallinnossa. Valtion liikelaitoksen Senaatti-kiinteistöjen juhlallinen tavoite on tehdä valtiosta "uuden ajan työnteon edelläkävijä".

"Meillä on edessä sellainen noin 50 000 ihmisen työskentelytapojen muuttaminen. Valtiolla on noin 85 000 työntekijää, ja tavoite on, että kahdeksan vuoden kuluessa 50 000–60 000 valtionhallinnon työntekijää työskentelisi tällaisessa ympäristössä", sanoo Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo.

Sarjo ja hänen työpaikkansa Senaatin pääkonttorissa Helsingin Sörnäisissä on uuden ajan ilmentymä. Elannon vanha juures- ja viljavarasto on nykyisin ultramoderni monitilatoimisto, jossa edes toimitusjohtajalla ei ole omaa työpistettä.

Perjantaisena aamuna Sarjo on valinnut työpisteekseen neljännen kerroksen avotilan. Pöydällä on kannettavan tietokoneen lisäksi ainoastaan kännykkä, kynä ja pieni lehtiö.

"Minä tarvitsen omaa huonetta kaikkein vähiten. Olen istunut kulmahuoneissa ihan tarpeeksi urani aikana, eikä minua saisi sellaiseen rivihautaan enää millään takaisin", Sarjo sanoo.

Uudistustarvetta ajaa moni tekijä. Ensinnäkin valtio säästää, ja Senaatti tavoittelee tilauudistuksilla sadan miljoonan euron vuosittaisia vuokrasäästöjä kahdeksan vuoden kuluessa.

Suurimmalla osalla valtion toimistotyöläisistä on yhä oma huone, eivätkä työtilat enää vastaa virtuaalimaailman tarpeita. Valtionhallinnossa työntekijöillä on nyt käytössään keskimäärin 30 neliötä henkilöä kohden. Supistustahti on raju: remontoitavissa toimistoissa tila kutistuu 18 neliöön, täysin uusissa tiloissa 15 neliöön.

Samalla pitäisi parantua suorituskyky. Kun ihmiset vaihtavat päivän aikana työpistettä kulloisenkin tarpeensa mukaan, innostuneisuus on tarkoitus saada nousuun. Samalla pitäisi syntyä vuorovaikutusta yli tiimirajojen. Senaatin johtava asiantuntija Petri Porkka korostaa monitilatoimistojen tasa-arvoisuutta ja työntekijöiden valinnanvarojen lisääntymistä.

Samaa vakuuttaa Sarjo.

"Vaimo sanoo, että olen tullut uskoon. Hän istuu omassa työhuoneessaan. Kun saan hänet vakuutettua eduista, vaikein työ taitaa olla takana", Sarjo vitsailee.

Muutosvastarintaa omien työpisteiden katoaminen on silti aiheuttanut.

Ennalta huolestutti esimerkiksi se, miten työpisteet riittäisivät, sillä työpisteitä on tyypillisesti vähemmän kuin työntekijöitä. Arkiperjantaina sekä Pasilan te-toimistossa että Senaatissa yli puolet työpisteistä on kuitenkin vapaana.

Lisäksi te-toimiston henkilöstöä mietitytti ennalta avotilan häly. Sekin huolestutti, häiriintyykö keskittyminen työpisteen vaihtuessa päivän aikana.

"Jotkut sanovat vielä, että olisipa meillä omat työhuoneet", palveluesimies Susanna Syväjärvi kertoo. Itse hän ei niitä kaipaa.

Syväjärven mielestä työyhteisö on kuitenkin sopeutunut uusiin tiloihin yllättävän helposti. Henkilöstölle on järjestetty muutostukikoulutusta.

Toimitilojen muutos on osa koko työvoimapalvelujen mullistamista. Henkilökunta tapaa työnhakijoita kasvokkain aiempaa vähemmän. Suuri osa kontakteista on puhelinkeskusteluja, ja moni asia hoituu nyt verkossa.

Työterveyslaitoksen professori Kari Reijula näkee työssään myös tilauudistusten nurjan puolen. Lääkärinä toimivan Reijulan vastaanotolle on tullut ihmisiä, jotka tuntevat olevansa eksyksissä työpaikallaan.

"Se mielikuva, että joka aamu olet hukassa kuin pieni lapsi koulutaipaleella tietämättä mihin töpselin laittaa, ei ole hyväksyttävää", Reijula sanoo.

Kun omat työpisteet häviävät ja työtä tehdään milloin missäkin, vaarana on hänen mielestään kadottaa työtiimin yhteisöllisyys.

Se on osalle kova paikka.

Tärkeää olisikin Reijulan mukaan se, ettei tilojen suunnittelua ulkoisteta vain konsulttien varaan, vaan henkilöstö otetaan mukaan suunnitteluun.

Professori varoittaa myös siitä, että tiloja ei saisi myllertää vain sen takia, että organisaatiolla on valtavat säästöpaineet.

Pasilassa henkilöstöä kuultiin tilojen hienosäädössä, mutta toimistokonsepti oli valtakunnallinen.

Vetäytymishuoneille olisi esimies Syväjärven mielestä enemmänkin kysyntää, kun työstä yhä suurempi osa on puhelinkeskusteluja.

Pasi Rintamäki ei kaipaa vanhaan toimistomalliin. Työpisteiden vaihtelu virkistää. Tosin yhteistyö lähikollegoiden kanssa on hieman kärsinyt.

Hänelle on silti "ihan sama", mihin kannettavan tietokoneensa milloinkin telakoi.

Paineita tulee lähinnä siitä, että asiakkaita – siis työttömiä – on lama-aikana palveltavana yhä enemmän ja enemmän.

Kun omaa työpistettä ei ole

+Työpisteen voi valita tilanteen ja omien mieltymysten mukaan

+Avoimuus, vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus voivat lisääntyä, kun työntekijät kokoontuvat samaan tilaan

+Työpäivään tulee vaihtelua ja taukoliikuntaa, kun vaihtaa paikkaa

+Työnantaja säästää tilakustannuksissa

–Työntekijällä ei ole omaa reviiriä eikä mahdollisuutta jättää tavaroita työpöydälle–Häiriöt ja keskeytykset haittaavat työntekoa–Laitteiden käynnistys ja kalusteiden säätäminen työpistettä vaihtaessa vievät aikaa–Yhteisöllisyys voi kärsiä, jos työtiimi on hajallaan rakennuksen erilaisissa tiloissa

 

Lähde: Työterveyslaitos

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Pikku­kaupungin pormestari on tekemässä yllätystä USA:n presidentti­kilvassa: nousi tärkeän osavaltion kannatuskärkeen

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Luulen olevani jo kaksikymppisen lapsen isä, voinko nostaa isyyskanteen?

    6. 6

      Suvi Uski sai Ruotsin kuninkaallisilta kutsun, koska hänellä on erilainen ratkaisu lapsia uhkaaviin netti­vaaroihin

    7. 7

      80 vuotta sitten vireä Helsinki eli elämänsä kevättä, mutta kaupunkilaisten toivo katkesi sotaan ja pommeihin

    8. 8

      Marraskuun viidestoista oli erikoinen päivä, jota odotin yli puoli vuosi­sataa – nyt emme enää kulje kohti vääjäämätöntä tappiota

    9. 9

      Yhdysvallat on jakautunut niin pahasti kahtia, että Tanssii tähtien kanssa -ohjelmastakin tuli poliittinen taistelutanner

      Tilaajille
    10. 10

      ”Se on ruma ja epäkäytännöllinen”, sanoo pimeydessä vaeltava kansa heijastimista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Ammattiliitot: Työnantajat vaativat uusiin työehto­sopimuksiin ”törkeitä” muutoksia, jotka murentavat työntekijöiden asemaa

    5. 5

      Trumpin twiittailu kesken virka­rikos­kuulemisen hämmensi niin republikaaneja kuin todistajaakin: ”Tuo on todella uhkaavaa”

    6. 6

      Kristillisiltä vaikuttajilta kannanotto Räsäsen puolesta: ”Kaikki muut paitsi kristityn mielipiteet sallittuja”

    7. 7

      Katsojien ryntääminen kentälle tuo Suomelle rangaistuksen, mutta mikään sanktio ei pudota Huuhkajia EM-kisoista

    8. 8

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    9. 9

      Huuhkajilla on vielä iso panos Kreikka-ottelussa, voitolla voisi tulla todellinen lottopotti EM-kisalohkojen arvonnassa

    10. 10

      Lontoolaisessa luksus­hotellissa kaupiteltiin tällä viikolla ”kultaisia passeja” EU:n varoituksista huolimatta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    4. 4

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    8. 8

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää