Ura

Työaika on menneen maailman mittari – yhä useamman työ on ajasta ja paikasta riippumatonta

Elisalla esimiestehtävissä työskentelevä Tiina Riikonen voi hoitaa suuren osan töistään kotoa käsin. Työaika sopii huonosti asiantuntijatyön mittaamiseen, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.

Naps. Skype-yhteys au­keaa ja Tiina Riikonen huomaa, että linja yhdistyy Vantaan Päiväkumpuun. Riikonen itse istuu Espoon Latokaskessa kotisohvallaan.

Riikonen ja Päiväkummussa asuva kollega Annika Ilmaranta työskentelevät usein kasvokkain Pasilassa. Tänään molemmat tekevät kuitenkin etätöitä kotona ainakin osan päivästä.

Riikonen on puhelinyhtiö Elisan Helsingin-asiakaspalvelun esimies. Noin satahenkisen työntekijäjoukon pomo viettää paljon aikaa yhtiön pääkonttorilla Pasilassa, mutta jos päivä koostuu pääosin virtuaalipalavereista, hän hoitaa ne etänä Latokaskesta.

Etäpäiviä kertyy myös silloin, kun alakouluikäiset lapset ovat sairaina. Infektiokauden huipulla maaliskuussa tällaisia päiviä kertyi enemmän kuin tarpeeksi.

Mutta toimistopäivinäkin työpäivä alkaa yleensä kotona.

”Herään kuuden aikaan, ja aloitan työt ennen seitsemää. Katson raportteja, se helpottaa työpäivää. Sitten aamutoimet lasten kanssa, ja saattelen tytön kouluun”, Riikonen kertoo.

Työt jatkuvat toimistopäivän jälkeen vielä illalla kotona. Silloin Riikonen purkaa usein sähköpostejaan. Joustava työ sopii hyvin omaan elämäntilanteeseen, ja kotona tehdyt työt helpottavat tulevaa päivää.

”Jos tulee joku sellainen asia, jota pitää vähän työstää mielessä, niin illalla minulla on sellainen hetki aikaa. Voin jo suunnitella seuraavaa päivää, että missä kohtaa asian teen”, Riikonen sanoo.

Tällaista on yhä useamman suomalaisen työ: ajasta ja paikasta riippumatonta tietotyötä.

Duunia, jonka arvioimiseen perinteinen työaika sopii yhä huonommin. Aiemminhan työntekijä on saanut palkkaa siitä, että on viettänyt työpaikalla tietyn määrän aikaa. Nyt varsinkin tietotyöläisillä on enemmän kokonaisvastuuta omista tehtävistään, ja teknologian kehittymisen ansiosta montaa työtä voi tehdä omaan elämäntilanteeseen sopivasti melkein missä vain, milloin vain.

Käsitystämme työstä määrittävät silti vielä vanhat mallit, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.

Tehdastyöhön kehitetty työ­ajan käsite on hänen mielestään menneen maailman mittari. Työaikalainsäädäntökin perustuu ajatukseen, että työ tehdään vain tiettynä aikana työpaikoilla.

”Jos yritämme ymmärtää tietotyötä aikaisemman fyysisen työn tai teollisuustyön näkökulmasta, mokaamme. Emme löydä olennaista pointtia siitä, mitä työnteko on. Kun se on aivoilla tehtävää työtä, niin aivomme työskentelevät koko ajan”, tutkimusjohtajana Turun yliopistossa työskentelevä Huotilainen sanoo.

Samoilla linjoilla on asianajaja Matleena Engblom.

”Yhä enemmän on töitä, joissa työaika on huono mittari. Työntekijä tekee monta tuntia työtä lisää iltaisin ja viikonloppuisin joko uran edistämiseksi, palveluhalusta tai innostuksesta”, asianajotoimisto Evershedsissä työoikeuteen erikoistunut Engblom sanoo.

Ei työaika silti romukoppaan jouda, asianajaja korostaa. Yhä on niitäkin töitä, joissa työaika on selkeä mittari. Tällaista työtä on paikallaoloa vaativa tehdastyö ja monet muut vuorotyöt sekä palveluammatit.

Mutta esimerkiksi sairaanhoitajienkaan työssä vastuu ei lopu enää vuoron päättymiseen, sillä työhön kuuluu nykyään paljon itsenäistä kehittämis-, kouluttamis- ja kouluttautumisvastuuta, Huotilainen sanoo. ”Äkkiä huomataan, että sairaanhoitajan työkuorma on moninkertainen.”

Kun Tiina Riikonen purkaa iltaisin kotona sähköpostia, hän ei laske työasioihin menneitä minuutteja. Elisalla ei keskitytä työajan vaan tulosten mittaamiseen.

Joustotyötä yhtiössä kehittävä Anita Ovaska korostaa silti, että kaikilla elisalaisilla on jokin määrällinen työaika, jonka puitteisiin tehtävät yritetään sovittaa.

”Olennaista on se, että työllä on määränsä, vaikka sitä ei tehtäisikään silloin, kun tehdaspilli soi. Johtaminen perustuu luottamukseen, ei konttorilla oloaikaan”, kehityspäällikkö Ovaska sanoo.

Etätöitä tehdään yli 4 000 ihmistä työllistävällä Elisalla huomattavan paljon. Viime vuonna henkilöstö teki etänä keskimäärin 75 päivää eli noin kolmasosan vuoden työpäivistä.

Tiukkaan työaikaan sidotut asiakaspalvelijan tai asentajan kaltaiset tehtävät ovat Elisalla vähemmistössä. Ja Riikosen alaisuudessa olevat asiakaspalvelijatkin saavat halutessaan tehdä vuoroistaan kaksi viikkoa kuukaudessa etätyönä.

Joustavuudesta on etua: samalla kun etätyö on yleistynyt, sairauspoissaolot ovat vähentyneet 16 prosenttia vuosina 2012–2014. Kokouksetkin ovat virtuaalipalaverien tultua tehostuneet ja lyhentyneet selvästi.

Mutta vaikka virtuaalipalavereja voi nyt pitää vaikka lentokoneessa langattoman yhteyden kautta Skypessä, työaikalainsäädäntö ei ole juuri muuttunut 20 vuoteen.

Työaikalaki on jäänyt ajastaan jälkeen, Engblom sanoo.

Etätyö on lain kannalta epäselvä tapaus. Tulkinta on asianajajan mukaan nykyoloissa sekavaa ja työnantajan sekä työntekijän kannalta lähes arpapeliä. Laissa nimittäin todetaan yksiselitteisesti, ettei työaikalakia sovelleta työhön, jota työntekijä tekee kotonaan tai sellaisissa oloissa, joissa työajan valvontaa ei voi katsoa työnantajan asiaksi.

Toinen ongelma on Engblomin mielestä se, että laki ei pääsääntöisesti laske työmatka-aikaa työajaksi. Niinpä lentomatka sunnuntaina Brysseliin maanantaiaamun kokousta varten on lain silmissä vapaa-aikaa, vaikka käytännössä työtä. Osassa työehtosopimuksia matka-ajasta tosin maksetaan korvausta.

Mutta mitä väliä lakipykälillä on, jos kerran työnantaja ja -tekijä sopivat itse joustavista käytännön järjestelyistä?

Se, että jos osapuolten sukset menevät ristiin ja työntekijä esimerkiksi vaatii kotona tekemistään lisätunneista jälkikäteen ylityökorvauksia, selviä sääntöjä kiistojen ratkomiseen ei ole.

Engblomilla ei ole valmista mallia lain uudistamiseksi niin, että se suojelisi työntekijää tilanteessa, jossa perinteinen työaika-ajattelu murentuu.

”Mutta luulen, että pitäisikin ajatella vapaa-aikaa. Lähtisin sen sääntelemisestä ja suojaamisesta, kun tähän asti on ajateltu työaikaa. Pitäisi olla sellaista aikaa, jolloin ei tarvitsisi olla kenenkään tavoitettavissa – ei virallisesti eikä epävirallisesti”, hän ehdottaa – ja myöntää toteutuksen olevan vaikeaa.

Työtä ja vapaa-aikaa on aivotyössä Minna Huotilaisen mukaan mahdoton erottaa. Aivot jatkavat työskentelyä öisinkin, ja jos niillä on nukkumaan mennessä jokin työhön liittyvä pulma, aamulla vastaus voi olla valmiina.

Vain harvassa työpaikassa on myöskään virallista ohjeistusta esimerkiksi sähköpostin seuraamisesta vapaa-ajalla. Käytännöt ovat epävirallisia, ja kunnianhimoiset ja tunnolliset ihmiset seuraavat postejaan vapaaehtoisesti lähes kellon ympäri.

Mutta samalla, kun tietotekniikka mahdollistaa työn tekemisen mihin aikaan ja missä paikassa vain, sitä aletaan Huotilaisen mukaan myös odottaa työntekijöiltä. ”Ei ikään kuin pääse koskaan irti siitä vastuusta.”

Moni työstään innostunut ja kunnianhimoinen työntekijä seuraa työasioita lomallaankin. Niin myös Tiina Riikonen. Hän sanoo katsastavansa työsähköposteja loman loppuvaiheilla, vaikka työnantaja ei tällaista missään nimessä edellytä.

”En ota siitä stressiä”, hän sanoo. Olennaista vapaalla tehtävissä töissä on oma työinnostus. ”En koe, että minun täytyy tehdä vaan että haluan tehdä.”

Riikosen mielestä työn ja vapaa-ajan erottaminen ei ole vaikeaa, siitä pitävät huolen eka- ja kolmasluokkalaiset lapset.

”Se on oman mielen päätös. Ja lasten kanssa töiden tekemiselle tulee pakostakin stoppi. Siinä ajatukset irtautuvat.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kolme parasta joustotyössä

Tiina Riikonen listasi joustotyönsä parhaat puolet.

 

1 Joustavuus perheelliselle. ”Työ sopii tämänhetkiseen elämäntilanteeseen ala-asteikäisten lasten kanssa.”

 

2 Toimistovapaat illat. ”Voin tehdä töitä tarvittaessa toimistoajan ulkopuolella kotona, eikä tarvitse jäädä toimistolle esimerkiksi iltaisin.”

 

3 Inspiraatiot. ”Voin tehdä töitä, kun saan inspiraation.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • etätyö
  • Työelämä
  • Työaika
Luetuimmat - Ura
Luetuimmat
  1. 1

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  2. 2

    Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

  3. 3

    Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

  4. 4

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  5. 5

    Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

  6. 6

    Paljastava pukeutuminen on häirintää

  7. 7

    Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

  8. 8

    Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

  9. 9

    Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

    Tilaajille
  10. 10

    Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

  2. 2

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  3. 3

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  4. 4

    Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

    Tilaajille
  5. 5

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  6. 6

    Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

  7. 7

    HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

  8. 8

    Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

    Tilaajille
  9. 9

    Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

  10. 10

    Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

  11. Näytä lisää