Harrastelijoiden aika on ohi - Ura | HS.fi

Harrastelijoiden aika on ohi

Tilaajille
26.8.2001 3:00

Sisä-Savon marjaosaamiskeskuksen johtajalla Kari Korhosella oli 90-luvun alkupuolella ongelma: mansikkasadot hehtaaria kohti laskivat tasaisesti.

Apuun tuli Suomen EU-jäsenyys, joka mahdollisti taimituonnin ja uusien lajikkeiden kehittelyn. Nyt sadot on saatu aktiivisten toimenpiteiden ja hyvien säiden avustuksella kasvuun, mutta entisen ongelman tilalla on uusi. Ympäri maata samanaikaisesti kypsyvät suuret sadot eivät mene kaupaksi kannattavaan hintaan. "Mansikanviljely on Suomessa kehittynyt 90-luvulla huimasti. Viljeltävät lajikkeet ovat muuttuneet, satomääriä lisäävää tihkukastelua on otettu käyttöön, talvikestävämpiä taimia on kehitelty, laatua parannettu ja ihmisiä koulutettu", Korhonen luettelee. "Mutta kyllä se on edelleenkin yksi vaikeimmista viljelykasveista", hän lisää. Satomäärien puolesta mansikanviljely alkaa siis olla hanskassa, ja osaamiskeskus tähyää uusille alueille. Korhosen mielestä tulevaisuuden tilan tulisi satokauden pidentämisen lisäksi monipuolistaa tuotantoaan muun muassa yrtteihin ja vihanneksiin, koska mansikkahehtaareja on Suomessa yksinkertaisesti liian paljon. Vaikka Pohjois-Savossa tilamäärä on 15:n vuoden aikana vähentynyt kolmanneksen, viljeltävä ala on kasvanut. "Henkilökohtainen muutosvastarinta on tietysti viljelijöiden keskuudessa suurta. Muutosta kuitenkin tarvitaan", Korhonen sanoo. On ala muuttunutkin. Suonenjoen seudun mansikanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Ilkka Voutilainen sanoo, että monet harrastelijat ja osa-aikaviljelijät ovat joutuneet lopettamaan. Toiminta on ammattimaistunut ja tilakoot kasvaneet.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ura