Optioita oivalluksista - Ura | HS.fi
Ura|NÄKÖKULMA

Optioita oivalluksista

Tilaajille
Julkaistu: 9.9.2001 3:00

Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailua juhlisti myös Outokummun ja Norilsk Nikelin sopimus nikkelirikastamojen rakennustöistä Uralin taakse. Maanantaina vahvistettu aie on arvoltaan 1,5 miljardia markkaa.

Sopimus toi mieleen vanhan idänkaupan ajat, olihan Outokummun ja muutaman muun suomalaisfirman Norilsk-sopimus 1970-luvulla Suomen siihen asti suurin yksittäinen vientikauppa. Norilskiin viety ja vietävä teknologia perustuu Outokummun osaamiseen, jota on pitkään varmistettu patentein: diplomi-insinöörit Petri Bryk ja John Ryselin jättivät hakemuksensa liekkisulatusmenetelmän peruspatentista jo 1947. Outokummussa oli sodan jälkeen kekseliäisyys arvossaan, koska energiakriisi rajoitti kalliin sähkön käyttöä. Kuparin rikastukseen yhtiössä kehitettiin liekkisulatus, jossa sähkön sijasta käytetään hyväksi malmin omaa polttoarvoa. Myöhemmin menetelmää sovellettiin muihinkin metalleihin ja rikkiin. Liekkisulatuksesta tuli maailmanmenestys, ei vähiten ympäristöhaittoja vähentävien ominaisuuksiensa takia. Outokummun toimitusjohtajaksi noussut ja osuvasti vuorineuvoksen arvon saanut Bryk oli pohjimmiltaan tiedemies, metallurgi, jolle kertyi paljon patentteja yhtiössä tehdystä tutkimus- ja kehitystyöstä. Alkuun Outokummulla ei ollut teknologian vientiä varten organisaatiota, joten keksijät myivät itse lisenssejä. Bryk komeili monena vuotena Helsingin verokalenterissa suurituloisimpana. Hänen lisenssikorvauksensa ylittivät reippaasti sen, mitä hän tienasi varsinaisesta työstään toimitusjohtajana. Varhaiset liekkisulatuspatentit ovat aikoja sitten vanhentuneet, mutta etulyöntiasemansa turvin Outokummun väki on keksinyt lisää. Yhtiöllä on voimassa yli tuhat patenttia. Viime vuonnakin yhtiö jätti Patentti- ja rekisterihallitukseen 48 uutta hakemusta. Nykyiset työsuhdekeksijät eivät Outokummussa yllä ansioissaan lähellekään vuorineuvos Brykin lisenssituloja. Vain osapuilleen yksi keksintö kahdestakymmenestä tuottaa tekijälleen enemmän rahaa kuin yhtiön käytännön ja ohjesäännön mukaisen peruskorvauksen, joka on joitakin tuhansia markkoja. Bryk tuli ruhtinaallisesti palkituksi. Työsuhdekeksintöjen nykyisen palkitsemistavan mukaan raha olisi todennäköisesti kanavoitunut laajemmalle joukolle. Jälkikateuteen ei silti ole aihetta: perusoivallukset ovat poikineet monen vuosikymmenen aikana työtä ja toimeentuloa kymmenilletuhansille suomalaisille. Siinä on pikavoittoja käärineille optiomiljonääreille tavoitetta. Esko Nurmi