Juustoa vähän mutta kannattavasti - Ura | HS.fi
Ura

Juustoa vähän mutta kannattavasti

Juustoportti valmistaa Etelä-Pohjanmaalla 30 prosenttia Suomen leipäjuustosta

Tilaajille
Julkaistu: 7.10.2001 3:00

JALASJÄRVI. "Leipäjuusto on helpoin tehdä, mutta vaikein saada säilymään", sanoo jalasjärveläisen Juustoportin toimitusjohtaja, maanviljelijä Timo Keski-Kasari perheyhtiön tärkeimmästä tuotteesta.

Mahtavan Valion rinnalla kovin pikkuinen Juustoportin meijeri valmistaa 30 prosenttia Suomessa syötävästä leipäjuustosta. Se on eteläpohjalaista perinneruokaa, joka poikkeaa koostumukseltaan etelänmiehelle ehkä tunnetummasta, hampaissa narskuvasta Lapin leipäjuustosta. "Pitää yrittää olla kaikessa viisi prosenttia kilpailijoita parempi. Muuta ei tarvita", Keski-Kasari kuvaa pärjäämisen ehtoja. Firma on kasvanut kymmenessä vuodessa vaatimattomasta oman tilan maidon jalostajasta 50 miljoonan markan liikevaihtoon. "Olemme olleet monena vuotena Suomen kannattavin meijeri. Nettotulos on ollut kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa." Myyntiä yritetään lisätä erityisesti pääkaupunkiseudulle. "Vientiin ei tähdätä. Ei näillä luvuilla perustella Singaporen-toimintoja." Investoitu on kuitenkin reippaasti. Meijeri kiiltelee uutuuttaan. Teollisuusrobottien joutuisat käsivarret hoitavat toistuvia työvaiheita. "Pyrimme kasvamaan suunnilleen nykyisellä henkilökunnalla", toimitusjohtaja kertoo. Väkeä on vakituiseen viitisenkymmentä. Enimmillään kesäisin turistiaikaan on sata, kun kolmostien varressa sijaitseva kahvila-juustomyymälä pyörii täysillä. Keski-Kasari kehuu jalasjärveläistä yritysympäristöä: "Pääkaupunkiseudulla on varmaan taitotietoa paremmin, mutta täytyy ihmetellä, jos joku pystyy siellä kannattavaan tuotantotoimintaan." Pohjanmaalla ei ole tapana, että "työpaikka otetaan vain yhdeksi tilinväliksi". Yrityksessä pysytään, ja siihen tullaan toisessakin polvessa. "Täällä on omat tapansa työnteossa. Maataloudesta on totuttu siihen, että poutasäällä ollaan heinäpellolla ja sateella kotona. Se kertoo oikeastaan kaiken." Kerran vuodessa Juustoportilla on pestuupäivä. Firma esitellään ja tulijat haastatellaan. "Vaimo on ihmistuntija. Viidessä minuutissa hän näkee sen, minkä minä huomaan uudesta työntekijästä kahdessa vuodessa", Timo Keski-Kasari kehuu. "Olen sanonut ihmisille, että kannattaa kuulua ammattiliittoon, mihin vain niistä, jotta tulisi selväksi, että meillä maksetaan vähän enemmän kuin tarvitsisi." Bonusta voi Juustoportissa palkan päälle tulla parahimmillaan kymmenen prosenttia. Viime vuosina, meijerisodan vallitessa, bonus on ollut yhdestä neljään prosenttia. "Rahasta puhuminen on ikävää, mutta sitä on helppo jakaa, kun sitä on. Ja silloin jakaminen pitää muistaa." Töitä tehdään pienissä porukoissa tehtäviä vaihdellen. Pitkät työsuhteet takaavat sen, että tuotannon ja muun toiminnan kehittämiseen voi osallistua laaja joukko. Laajasti pohditaan muun muassa hygieniaa, joka on maidonjalostuksessa a ja o. Salmonellaa ja muita tauteja pitää pelätä. "Porukka päätti itse, että Pohjoismaiden ulkopuolelta matkoilta tultaessa on saatava terveystarkastuksesta puhtaat paperit, ennen kuin tullaan työpaikalle", Keski-Kasari kertoo. Linja on tiukka, sillä se merkitsee kotona vietettävää karenssiaikaa. Tuotekehittely Juustoportissa tehdään itse. Keski-Kasarin perhepiiri maistaa. Juustomestari on palkattu Sveitsistä, josta alan kuuluisin perinne on peräisin. "Epäonnistuimme kunnolla sen ainoan kerran, kun ostimme tuotekehittelyä ulkoa", Keski-Kasari kertoo. Pienen meijerin on hänen mukaansa pakko erottua. Sinistä maitoa tai perusedamia valmistaessa se ei olisi mahdollista; ne sopivat suurille. "Meijerialalla kaikki tuntevat toisensa. Huhut liikkuvat yhtä hyvin kuin Pohjamaan hevospiireissä. Siksi meidän pitää hakea yritystoimintaan vertailukohtia ja kirittäjiä muilta toimialoilta." "Voi kysyä vaikkapa sitä, miksi ihmiset ovat valmiit käyttämään viisi markkaa kännykän logoon, mutta tinkivät sen juustopakkauksessa. Meidän alamme vika on ollut, että asioita on katseltu liikaa tuotannon kannalta." Feta-juuston Keski-Kasari mainitsee esimerkkinä. Siihen suomalaiset alkuun tutustuivat Kreikan-matkoilla. "Fetassa me meijerit munasimme, kun emme lähteneet heti mukaan. Viime vuonna 80 prosenttia Suomessa myydystä fetasta oli tuontitavaraa." Juustoportti on toinen kahdesta suomalaisesta fetan valmistajasta, toinen on Valio. Myynti on kasvussa. Fetaan saadaan kotimaasta myös vuohenmaitoa, jota tulee 15 tilalta Etelä-Pohjanmaalta ja Vammalan seudulta. Nyt Juustoportti tekee vuohenfetaa ja hylafetaa myös alihankintana Valiolle. Alihankintaa ja rahtityötä on monelle muullekin tilaajalle, etenkin kaupan keskusliikkeille. Fetan ohella toinen uusi eurosuosikki on mozzarella, joka on italialaisperäinen tuorejuusto. Sitä tehdään Suomessa kahdessa paikassa: Juustoportissa ja Härmä Foodissa. Herkkusuiden keskusteltavaksi jää, mitä makueroa on italialaisessa ja aidossa pohjalaisessa versiossa.