Mistä löytyvät nuoret yrittäjät? - Ura | HS.fi
Ura

Mistä löytyvät nuoret yrittäjät?

Yrittäjien määrä on laskussa

Tilaajille
Julkaistu: 10.2.2002 2:00

Taivassalolainen Ville Virtanen , 12, on liinaharjainen poika, jolla on paljon harrastuksia, selkeitä mielipiteitä, mainiot puheet ja yritteliäs mieli.

Ville aloitti bisnekset seitsenvuotiaana myymällä kotipihan omenia. Sen jälkeen hänet on nähty kesäisin kotipihan läpi kiemurtelevan mökkitien varressa kyselemässä ohikulkijoilta kuulumisia ja myymässä heille herneitä, auringonkukkia, sipuleita ja perunoita. Tien varren kioskiaikaa kestää toukokuusta syyskuuhun. Talvella Ville käy silloin tällöin Turussa kauppaamassa naapurin tekemiä puutöitä. Myytävät kesäkioskiin Ville kasvattaa itse. Aluksi hän ahnehti itselleen niin ison pellon, ettei selvinnyt sen hoidosta. Viime kesänä pellon kokoa rajattiin. "Ensi kesäksi on luvattu vähän isompaa", Ville sanoo. Laajentamissuunnitelmiakin hänellä on. Jos ensi kesäksi saisi kioskiin kunnon seinät ja katon, voisi ottaa myyntiin myös makeisia. Ja jos jostain löytyisi pakastin, voisi myydä jäätelöä. "Nyt on alkanut tulla mieleen, että jos poimisi syksyllä kantarelleja tai suppilovahveroita ja möisi niitä ravintoloihin." Kaupan pitäminen ja tavaroiden tekeminen myyntiin olisi hänestä mahdollinen ammatti. "Jos on oma firma, saa määrätä omat työajat ja sen, kuinka monta työntekijää ottaa", hän pohtii. "Yrittäjänä ehkä tienaa hyvin, ehkä ei. Riippuu siitä mitä myy, eli onko tuote niin kiinnostava, että asiakkaat ostavat." Yrittäjän esikuvia perheestä ei löydy. "Keksin, että haa, tästähän voisi saada rahaa", hän kertoo. Kioskin pitäminen on hänestä myös yksinkertaisesti ihan mukavaa. Ville Virtasen kaltaisia nuoria moni näkisi paljon enemmän. Yrittäjien määrä on laskussa. Sekä Suomen Yrittäjien että Teollisuuden ja Työntantajain Keskusliiton (TT) edusmiesten mukaan yrittäminen ei enää kiinnosta nuoria, ja yrittäjäkunta on väistämättä vanhenemassa: vuonna 1990 eniten yrittäjiä oli nelikymppisissä, vuoden 1999 lopussa viisikymppisissä. Suuntaus jatkuu, uskoo johtaja Heikki Pitkänen TT:stä. Pitkänen on varma, että muutaman vuoden kuluttua ikähuippua voidaan jälleen siirtää vuosilla iäkkäämpään suuntaan. Nuoret yrittäjät eivät ole toki tyystin hävinneet. "It-ala kiinnostaa vielä nuoria, mutta perinteisillä aloilla, kuten rakennusalalla, on pulmia", Pitkänen sanoo. "Me olemme huolissamme nuorten yrittäjien määrän vähenemisestä", sanoo ekonomi Pasi Holm yrittäjien omasta keskusjärjestöstä. Yrittäjien väheneminen vaikuttaa suoraan työllisyyteen. Kun yrittäjä siirtyy palkansaajaksi, hän vie työttömältä mahdollisuuden työllistyä, Holm muistuttaa. Toisaalta pienyrittäjä työllistää usein itsensä lisäksi myös perheenjäseniään tai muutaman ulkopuolisen työntekijän. Suomalaiset eivät ole muihin eurooppalaisiin verrattuna kovin yrittäjähenkistä kansaa. Esimerkiksi Kreikassa ja Italiassa yli yhdeksän prosenttia väestöstä on yrittäjiä, Suomessa vain noin viisi prosenttia. TT on laskenut, että Suomessa päästäisiin muiden läntisten teollisuusmaiden tasolle, jos maassa olisi 50000-80000 yritystä enemmän. Heikki Pitkänen on havainnut myös suuria eroja yrittäjyydessä eri puolilla Suomea. Selvästi innokkaimmin yrittäjiksi heittäydytään Ahvenanmaalla, jossa oli 1990-luvun lopussa 67 yritystoimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Pienin luku Suomessa on Kainuun 37 paikkaa tuhatta asukasta kohti. Ahvenanmaan yrittäjämyönteisyydelle Pitkäsellä on selitys: siellä ei kuunnella Manner-Suomen valituksia eikä lueta Manner-Suomen lehtiä. Tähän saakka Pitkäsen ja Holmin mielipiteet ovat hyvin samanlaisia, mutta syitä miehet etsivät eri suunnista. Suomen Yrittäjien Pasi Holm uskoo, että nuoret pelkäävät epäonnistuvansa. Tarvittavaa alkurahoitusta on myös vaikea saada. Holm laskee, että aloittavalta yrittäjältä uppoaa heti 50000 euroa tiloihin, fakseihin, tietokoneisiin ja autoon. Samaan aikaan nuoret perustavat perheen ja hankkivat asunnon, johon ottavat lainaa. Epäonnistumisen seuraukset ovat Holmin mukaan kohtuuttoman ankarat: talot ja tavarat menevät. Firman myötä menee myös uusi mahdollisuus. "Jos on kerrankin tehnyt konkurssin ja velkaantunut, niin tiedot ovat ja pysyvät luottorekisterissä. Suomessa ei saa toista mahdollisuutta", Holm sanoo. Yrittäjät eivät pääse velkasaneeraukseen yhtä helposti kuin palkkatyöläiset. Vuodesta 1993 velkasaneerausta on hakenut yli 69500 yksityistä, ja samaan aikaan yrityssaneeraukseen on hakenut noin 2900 yrittäjää. Yksityishenkilöistä velkasaneeraukseen on päässyt yli 80 prosenttia, yrityssaneeraukseen taas vain noin puolet hakijoista. Yrittäjien aseman parantamiseksi pitäisi Holmin mukaan pohtia, miten yrityksen voisi perustaa halvemmalla, miten byrokratiaa helpotetaan tai miten yritystä verotetaan. Ylivelkaantuneet pitäisi saada velkasaneerauksen kautta pois pinteestä. "Tämä aiheuttaa väistämättä kustannuksia." Upea ammatti, luonnehtii yrittämistä pienten ja keskisuurten yritysten asioita TT:ssä hoitava Heikki Pitkänen. Suurin este onkin asenteissa, hän uskoo. Pitkäsen mielestä on kummallista, että yrittäjyyttä arvostetaan, mutta siihen ei haluta ryhtyä itse. "Kuva yrittäjyydestä on paljon ankeampi kuin todellisuus." Pitkänen kritisoi ankarasti sitä, kuinka vain yrittämisen vaikeuksia ja riskejä korostetaan. Pitkäsen mukaan suomalaiset yrittäjät ovat huikean paljon paremmassa asemassa moneen muuhun maahan verrattuna, kun arvioidaan yrittämiseen liittyvää byrokratiaa, rahoitusta ja ammattitaitoisen työvoiman saantia. Riskinsä yrittämisessä on, mutta riskien avulla voi myös rikastua. Riskinotto on viime aikoina korjannut kovaa konkurssisatoa mm. it-uskon vallassa ja usein heppoisin perustein perustettujen yritysten joukossa. Pitkäsen mukaan yrittäjä on kuin seikkailija: hän löytää matkoillaan paljon sellaista, johon tavallinen seuramatkailija ei koskaan törmää. Toisaalta on myös vaaroja: seikkailija voi upota vaikka juoksuhiekkaan. Tavallinen palkansaaja taas on kuin japanilaisturisti, joka kulkee lippua pitelevän oppaan perässä, syö ryhmässä ja matkustaa omalla linja-autolla; turvallista, mutta paljon jää kokematta. "Jos kaikki yrittämiseen liittyvät riski poistetaan, poistetaan myös menestymisen mahdollisuus." Pitkänen toivoisi, ettei yrittämisestä jäisi ihmisten mieleen päällimmäiseksi se, että "aina ne valittavat", vaan "että 70-vuotiaana voi sanoa, että jos en olisi lähtenyt yrittäjäksi, en olisi saanut näin paljon ystäviä, nähnyt näin paljon maailmaa, saanut näin monta kokemusta. Ja talouskin on ollut ihan kohtuullinen."

Luetuimmat - Ura

Luitko jo nämä?