Kansainvälisyys ja tilastot verissä - Ura | HS.fi

Kansainvälisyys ja tilastot verissä

Hilkka Vihavainen lähti jo 16-vuotiaana koululaisena Mikkelistä kesätöihin Lontooseen

Tilaajille
30.3.2002 2:00

Ei ollut ihan tavanomaista lähteä 1960-luvun Mikkelistä 16-vuotiaana koulutyttönä Lontooseen kesätöihin, mutta Hilkka Vihavainen lähti. Opiskeluaikoina Vihavainen ehti olla töissä myös Ruotsissa ja Itävallassa.

"Kansainvälisyys on aina ollut minulla verissä", kansainvälisten asioitten johtajaksi Tilastokeskukseen äskettäin nimitetty Vihavainen tunnustaa. Tilastokeskukseen Vihavainen, 52, tuli aikoinaan suoraan yliopistosta valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi kansantaloustiede pääaineena. "Yllättävää kyllä, mutta tämä on kiinnostavaa, vaikka numeroitten kanssa ollaan tekemisissä", Vihavainen hämmästelee vähän itsekin viihtymistään Tilastokeskuksessa, johon hän alun perin tuli 30 vuotta sitten määräaikaiseksi työntekijäksi kansantalouden tilinpidon toimistoon. Alueet ja tehtävät ovat vuosien mittaan vaihtuneet. Hallussa ovat olleet vuoroin investoinnit, pääomakanta, tuotantotoiminta, elinolot, tulot, kulutus, väestö, asumisolot, työvoima. . . EU-jäsenyyden myötä Tilastokeskuksessa alkoi korostua aikaisempaa enemmän kansainvälisyys. Myös konsultoinnin kysyntä kasvoi, kun EU:n käynnistämät Keski- ja Itä-Euroopan avustusohjelmat tulivat suomalaisten ulottuville. Vihavainen ryhtyi 1996 koordinoimaan kasvavaa konsultointia. Asiakkaina on nyt lähinnä EU-jäsenyyden hakijamaita. "Eipä juuri ole sopimusta, jossa ei viitattaisi tilastotietoihin", Vihavainen kuvaa sitä, miten yhä enemmän kysytään tilastoja poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Tietoja vaativat EU:n lisäksi muiden muassa YK, OECD, Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Myös Emu ja yhteinen valuutta asettavat lisävaateita tilastoille. Niiden aikatauluja halutaan nopeuttaa ja uusia. Jotta tilastot ja luokitukset saataisiin verrannollisiksi, tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja linjauksia. EU:n myötä Suomeenkin on tullut 200 säädöstä säätelemään tilastointia, jota varten ennen oli ollut vain esimerkiksi YK:n suosituksia: "EU on satsannut hurjan paljon tilastojen kehittämiseen." Säätely on tarpeen, jotta esimerkiksi työvoimasta, palkoista ja kuluttajahinnoista saataisiin yhtenäistä tietoa. Eri maiden rakenteelliset erot vaikeuttavat täysin objektiivista elinolojen vertailua. Julkisen sektorin palveluiden kirjo on suuri, ja veroteknisiä eroja riittää. "Tilastot sinänsä ovat oikeita, mutta tulkitsijasta riippuu, mitä indikaattoreita korostetaan ja minkälaisia johtopäätöksiä niistä tehdään." Vihavainen pitää itsensä kunnossa hiihtämällä ja pyöräilemällä. Lomallakin hän matkustelee mielellään, vaikka töissäkin matkoja riittää. Seuraavaksi Vihavainen matkaa toukokuussa EU:n tilastomiesten ja -naisten kokoukseen Azerbaidzhaniin. Siellä katsastetaan muun muassa, miten entiset neuvostotasavallat ovat edenneet tilastojensa kehittämisessä. Vihavainen purskahtaa nauruun, kun häneltä kysyy, onko tilastoihmisissä jokin heille yhteinen, ominainen piirre. "Kai meille tietty täsmällisyys ja tarkkuus ovat ominaisia. Ei niistä tilastoista muuten saisi kovin vertailukelpoisia", Vihavainen vakavoituu.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ura