Mobiiliprofessori räksyttää - Ura | HS.fi
Ura

Mobiiliprofessori räksyttää

Hannu H. Kari provosoi yhteiskunnallista keskustelua

Tilaajille
Julkaistu: 16.6.2002 3:00

"Kännykkäbisnes on päässyt aallon harjalle. Sillä on vain yksi suunta. Alaspäin", mobiiliprofessori Hannu H. Kari sanoo kuin itsestäänselvyytenä.

"Kännybisneksellä" eli matkapuhelinteollisuudelle ja -operaattoreille alkuvuosi on ollut tuskainen. Maailmassa on miljardi kännykkäliittymää, mutta uusia käyttäjiä ei enää tule entiseen tahtiin. Karin näkemystä voi kevään pettymysten jälkeen pitää jälkiviisasteluna, mutta saman ajatuksen Otaniemessä vaikuttava professori esitti jo viime vuoden lopulla. Kari on opittu tuntemaan värikkäistä ja voimakkaasti kantaa ottavista lausunnoista. Yhdessä ystävänsä ja kollegansa Arto Karilan kanssa hän hermostutti Nokiankin vuosi pari sitten matkapuhelinten kolmannen sukupolven eli umtsin erinomaisuuden kyseenalaistavilla lausunnoilla. Väittely oli kireänsävyistä, mutta työtoverit onnistuivat keventämään tunnelmaa antamalla Karille viime joulukuussa 40-vuotislahjaksi Umtsiksi nimetyn robottikoiran. Koira on ohjelmoitu niin, että se rupeaa räksyttämään aina, kun professori sanoo sanan umts. "Tämä kyllä vie mobiiliprofessorin viimeisenkin arvovallan", Kari virnistää. Kari on valmis räksyttämään, koska hän haluaa synnyttää yhteiskunnallista keskustelua. Asetelma on aika harvinainen, sillä yleensä teknisen koulutuksen saaneet insinöörit mieluummin pitäytyvät tekniikassa ja jättävät yhteiskunnalliset kysymykset muille. "Suu on avattava silloin, kun on kyse asioista, joilla on suurta yhteiskunnallista merkitystä", Kari sanoo ja mainitsee esimerkkinä Soneran. Soneran kurssi romahti, kun yhtiö laittoi Saksassa rahaa kaksi kertaa liikevaihtonsa verran pelkkään toimilupaan. Virhettä paikatakseen yhtiö joutui vielä hakemaan lisää rahaa valtiolta. "Jos tämä ei ole yhteiskunnallisesti merkittävä asia, niin mikä sitten." "Olen valmis esittämään provokatiivisiakin väitteitä, jos keskustelu ei muuten ota syntyäkseen", Kari selittää räksyttäjän rooliaan. Joku viikko sitten hän Ilta-Sanomien haastattelussa höykytti Nokiaa kutsumalla yhtiötä isoksi elefantiksi, joka "näkee kyllä kauas, mutta reagoi hitaasti". Nokian tavoin Kari tähyää tulevaisuuteen. Tulossa, eikä edes kovin monen vuoden päässä, on Karin mukaan suuri mullistus. Jo vuosia on puhuttu siitä, että televerkot ja internet yhdistyvät. Muutaman lähivuoden aikana asia lopulta myös toteutuu, Kari uskoo. Teknisesti muutos tarkoittaa sitä, että puhe muutetaan pienen pieniksi paketeiksi, jotka internet-verkossa ohjataan eri reittejä lähettäjältä vastaanottajalle. Internet-pohjaisessa puheensiirrossa kustannukset jäävät pieniksi. Periaatteessa koko Suomen puhe- ja dataliikenne voidaan siirtää yhden tehokkaan reitittimen läpi, Kari heittää. "Puheluiden välittäminen on ollut kultakaivos", Kari sanoo. Nykyisillä operaattoreilla, samoin myös telelaitteitten valmistajilla, on Karin mukaan syytä yrittää pitää tilanne muuttumattomana. Internet-pohjaista tietoa ja puhetta voidaan paketteina ohjata minkä tahansa verkon kautta mihin tahansa toiseen verkkoon, esimerkiksi kiinteästä verkosta kännykkään. Nykyoperaattorien leipä tulee verkkojen yhteenkytkemisestä. Jos - ja kun, kuten Kari uskoo - kaikki puhe ja tieto kulkee paketteina, matkapuhelinverkot ovat vain yksi tapa siirtää tietoa. Kännykän ja tukiaseman välinen tiedonsiirto voidaan yhtä lailla hoitaa millä muulla tahansa radioteknologialla, kuten Kari asian ammattislangilla ilmaisee. Käytännössä ajatus tarkoittaa sitä, että tietopaketit kulkevat maanalaisia verkkoja pitkin tukiasemille asti, josta ne voidaan siirtää joko kännykkäverkkojen tai langattoman lähiverkon wlanin tai muun vastaavan radiotekniikan avulla puhelimeen tai muuhun laitteeseen. Nykyisen kännykkäteknologian heikkous on Karin mukaan monimutkaisuus, joka tekee etenkin tukiasemista erittäin kalliita. Liikkuvan kuvan siirtämiseen tarvittavan matkapuhelinverkon rakentaminen tulee tähtitieteellisen kalliiksi. Tilannetta pahentaa se, että operaattorit maksoivat itsensä toimintakyvyttömiksi parin vuoden takaisissa lisenssihuutokaupoissa. "Kolmannesta sukupolvesta olisi ehkä tullut jotain, jos valtiot eivät olisi kyltymättömässä rahanahneudessaan rahastaneet tyhmillä huutokaupoilla ylihintoja." Huutokaupat eivät ole kännybisneksen alamäen ainut syy. "Entistä suurempi osa kännyköistä myydään ihmisille, joilla jo on puhelin. Elämän ja kuoleman kysymys esimerkiksi Nokialle on se, miksi ihmiset vaihtaisivat uuteen kännykkään." Maailmassa myytäisiin miljardi puhelinta vuodessa, jos jokainen ostaisi uuden puhelimen joka vuosi. Jos uusi puhelin ostetaan kahden ja puolen vuoden välein, myynti jää 400 miljoonaan, Kari laskee. Suunnilleen sen verran puhelimia myytiin viime vuonna, suunnilleen sen verran puhelimia myydään myös tänä vuonna ja suunnilleen saman verran puhelimia myydään ensi vuonna, ellei ala keksi kuluttajille uusia houkutuksia. "Ihmiset uusivat puhelimen, kun vanha menee rikki tai kun puhelimiin tulee uusia ominaisuuksia, joista on hyötyä kuluttajille", Kari sanoo. Kolmas peruste puhelimen vaihtamiseen voi hänen mielestään olla tyyli. "Wapin rummuttaminen aiheutti niin pahan ylilyönnin, että aika moni suhtautuu epäilevästi esimerkiksi kuvaviesteihin", Kari sanoo. "Minä suhtaudun skeptisesti siihen, että suuret massat saadaan liikkeelle nopeasti - ne tulevat, mutta se ottaa aikansa." Kari mielestä tärkeintä olisi nyt pohtia sitä, mitä seuraa, kun Suomen maailmanmaineeseen nostaneen kännybisneksen huippuaika on ohi. "Tähän asti Nokia ja kaikki muut yritykset ovat iskeneet nyrkkiä pöytään ja sanoneet opetusministeriölle tarvitsevansa 3000 tietoliikenneinsinööriä vuodessa lisää. Viimeiset pari vuotta tilanne on ollutkin se, ettei uusia insinöörejä ole tarvittu." "Nyt pitäisi kiireesti ruveta miettimään, minkälaisia insinöörejä todella tarvitaan. Pitäisiköhän jo keskittyä tekemään hyvälaatuisia ja helppokäyttöisiä ratkaisuja käyttäjien todellisiin ongelmiin, eikä kivoja insinöörimäisiä leluja, jotka ovat täynnä ohjelmisto- ja laitevikoja?" Kari kysyy. "Luulisi, että kuluttajat olisivat valmiita maksamaan laadusta. Mutta toisaalta silloinhan heidän ei tarvitsisi ostaa uutta kännykkää vuoden vanhan mallin rikkouduttua juuri takuuajan umpeuduttua. Mistä silloin suuri kännyköiden myyntimäärä syntyisikään!"

Luetuimmat - Ura

Luitko jo nämä?