Ura

Kun valta merkitsi rahaa enemmän

Miksi Suomi ja Ilmarinen maksoivat Conventumista kymmeniä miljoonia ylihintaa?

Tilaajille

Syksyllä 2000 investointipankkiiri Peter Fagernäs joutui itselleen uuteen ja outoon rooliin. Tavallisesti investointipankkiiri kätilöi yrityskauppoja, eli hän tuo ostajan ja myyjän yhteen jommankumman toimeksiannosta.

Nyt Fagernäs ei ollut enää vain kätilö. Hänestä oli tullut myös myyjä.

Fagernäsin täytyi saada kaupaksi pankkiiriliike Conventum, jonka suuromistaja, perustaja ja johtaja hän oli. Kiirettä piteli: Conventumin - siis Fagernäsin oman omaisuuden - arvo pieneni päivä päivältä.

Kauppa syntyi lopulta kesäkuun 13. päivä 2001, jolloin vakuutusyhtiö Pohjola osti Conventumin ja maksoi siitä 270 miljoonaa euroa.

Jälkeenpäin on laskettu, että Pohjola maksoi Conventumista huikeasti ylihintaa, Pohjolan alaskirjausten perusteella jopa 165 miljoonaa euroa liikaa.

Kauppaa on ihmetelty, sillä Pohjolan suuromistajat ja kaupasta päättäneet työeläkeyhtiö Ilmarinen ja henkivakuutusyhtiö Suomi ovat suursijoittajia. Ne tuntevat osakemarkkinat, ja niiden pitäisi osata ostaa yrityksiä oikeaan hintaan.

Mutta ilmeisesti Ilmarinen ja Suomi eivät maksaneet ylihintaa taitamattomuuttaan, vaan Conventum-kaupan syynä oli valtataistelu.

Ilmarinen ja Suomi maksoivat kymmeniä miljoonia siitä, että ne pääsivät eroon Pohjolan kolmannesta suuromistajasta eli Osuuspankki-leiristä.

Fagernäs sai idean Conventumin myymisestä Pohjolalle kesällä 2000. Conventumin yritysjärjestely-yksikössä laadittiin myyntiesite, jota Fagernäs esitteli Ilmarisen varatoimitusjohtajalle Eero Heliövaaralle ja Pohjolan hallituksen puheenjohtajalle Heikki Hakalalle elokuussa 2000.

Myyntiesitteessä selitettiin laajasti, miksi Pohjolan kannattaisi ostaa Conventum.

"Yritysosto lopettaa Pohjolan kohtalosta vallitsevan epävarmuuden tilan sekä viestittää yhtiön liiketoiminnan kääntämistä uuden kasvun ja kehittämisen suuntaan", Fagernäs näytti Power Point -esityksessään Heliövaaralle ja Hakalalle.

Pohjola todella oli epävarmuuden tilassa. Se oli yhdistänyt edellisvuonna vahinkovakuutuksensa pohjoismaiseen If-yhtiöön, mutta vetäytynyt hankkeesta puoli vuotta myöhemmin. If-sekoilun myötä Pohjola oli menettänyt paljon markkinaosuuttaan ja vakuutustoiminta teki tappiota.

Fagernäs tarjosi ongelmien ratkaisuksi Conventumin ostamista: Pohjola saisi uutta bisnestä, kun Conventumin rahastoja ryhdyttäisiin myymään Pohjolan laajan konttoriverkoston kautta.

Viikkoa myöhemmin Hakala torjui Fagernäsin tarjouksen. Hakala kertoi, että Pohjola ja Osuuspankkiryhmä neuvottelivat yhteistyöstä. Conventum ei sopinut tähän kuvioon.

Pohjolan omistusrakenne oli tuolloin pattitilanteessa. Perinteisten omistajien Suomen ja Ilmarisen rinnalle oli noussut Osuuspankkileiri. Osuuspankki oli otettu mukaan, kun Pohjolaa oli puolustettu syksyllä 1999 Sampo/Leonian valtausyritykseltä.

Tasavahva omistajakolmikko neuvotteli keskenään myös muun yhteistyön syventämisestä. Keskeinen kysymys koski osuuspankkien ja Suomen henkivakuutusyhtiöiden mahdollista yhdistämistä.

Conventum oli yksi vuosituhannen vaihteen tähtiosakkeista. Sillä oli pääomasijoitussalkussaan parikymmentä listaamatonta it-yhtiötä, mikä oli nostanut Conventumin osaketta paljon. Kuplan ääripisteessä, keväällä 2000 piskuisen sadan hengen pankkiiriliikkeen markkina-arvo oli peräti miljardi euroa.

Sitten teknokupla puhkesi, ja Conventumin kurssi romahti. Se antoi tulosvaroituksen joulukuussa 2000, kun sen sijoitustoiminnan tulos painui tappiolle. Vaikeudet jatkuivat. Vuoden 2001 ensimmäisen vuosineljänneksen liiketulos oli 13 miljoonaa euroa miinuksella, ja yhtiön likviditeettitilanne oli tiukka.

Fagernäsillä oli siis motivaatio myydä. Pohjolan tyrmäyksen jälkeen hän kauppasi Conventumia muun muassa ruotsalaiselle pääomasijoittajalle ja pankkiiriliikkeelle. Turhaan.

Helmikuussa 2001 Fagernäs kysyi Osuuspankin pääjohtajalta Antti Tanskaselta, mahtuisiko Conventum Osuuspankin, Suomen ja Ilmarisen yhteistyökuvioihin. Tanskanen kuunteli ääneti Fagernäsiä puoli tuntia ja murahti lopuksi "hyvästi".

Mutta samaan aikaan Conventum alkoi kiinnostaa toisaalla. Aktiivinen asiassa oli Ilmarisen varatoimitusjohtaja Eero Heliövaara, joka ehdotti Ilmarisen toimitusjohtajalle Kari Purolle Pohjolan ja Conventumin yhdistämistä tammikuussa 2001.

Fagernäs ei ilmeisesti tässä vaiheessa tiennyt lainkaan Pohjolan kiinnostuksesta.

Fagernäsin mukaan Heliövaara kertoi asiasta ensimmäisen kerran Fagernäsille, kun he matkustivat helmikuun puolivälissä Lahden MM-hiihtoihin. "Osuuspankeista pitäisi päästä eroon", Heliövaara oli "heittänyt" heidän odottaessaan junaa Helsingin Rautatieasemalla.

Vaikka kyseessä oli Fagernäsin mukaan "heitto", eikä Heliövaara muista sanoneensa tällaista, tässä ilmeisesti piilee koko kupletin ydin.

Osuuspankin, Suomen ja Ilmarisen yhteistyöneuvottelut eivät edenneet keväällä 2001.

Kiistaa käytiin henkivakuutusyhtiöiden vallanjaosta. Osuuspankit vaativat, että Henki-Suomesta ja osuuspankkien Aurumista muodostetun uuden henkivakuutusyhtiön hallituspaikat jakautuisivat 4-3 heidän hyväkseen. Tämä oli Suomen toimitusjohtajalle Eino Haloselle mahdoton ajatus.

Henkivakuutus oli yhteistyön ydin, ja koska henkivakuutusyhtiöiden yhdistämisestä ei näyttänyt tulevan mitään, Suomelle ja Ilmariselle oli tärkeä saada Osuuspankki irrottautumaan Pohjolasta.

Pohjola oli Suomelle keskeinen, sillä Pohjolalla ja Suomella oli yhteiset tietojärjestelmät ja Pohjolan konttoriverkon kautta hoidettiin myös Suomen vakuutusten myynti. Pohjola myi myös Ilmarisen työeläkkeitä.

Suomi ja Ilmarinen kiinnostuivat Conventumista, koska se oli hyvä keino purkaa kolmen omistajan pattitilanne.

Fagernäsin mukaan Heliövaara otti Pohjolan ja Conventumin yhdistämisen seuraavan kerran esille maaliskuun lopussa, kun he olivat hiihtoseminaarissa Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n majalla Rukalla. Fagernäsin mukaan Heliövaara antoi ymmärtää, että neuvottelut Osuuspankkileirin kanssa olivat kaatumassa.

Osuuspankilla itsellään ei ilmeisesti tässä vaiheessa ollut tietoa neuvotteluiden kaatumisesta, vaan se olisi ollut valmis myös siihen, että yhteenliittymään olisi jäänyt kaksi kilpailevaa henkivakuutusyhtiötä.

Fagernäs ja Heliövaara tapasivat heti hiihtoseminaarin jälkeen uudestaan. Fagernäsin mukaan Heliövaara sanoi, että kaupan toteutuessa Fagernäsistä tulee Pohjolan täysipäiväinen hallituksen puheenjohtaja ja Heliövaarasta uusi toimitusjohtaja.

Pohjolaan oli haettu uutta toimitusjohtajaa syksystä 2000 lähtien, sillä Matti Kavetvuon piti alun perinkin hoitaa tehtävää vain väliaikaisesti. Omistajien palkkaama rekrytointi-yhtiö oli löytänyt parikin ehdokasta, mutta jossain vaiheessa kevään aikana vaaka kallistui Kari Puron luottomieheen eli Eero Heliövaaraan.

Eero Heliövaara oli kunnianhimoinen pankkiiri, ja näytti siltä, että hänen uransa Ilmarisessa ei etenisi vähään aikaan, sillä 60-vuotias Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro ei osoittanut haluja jäädä eläkkeelle.

Heliövaaraa siis kiinnosti Pohjolan toimitusjohtajuus.

Pohjolan maksamaa hintaa Conventumista on joskus selitetty sillä, että kaupasta neuvotelleiden Fagernäsin ja Heliövaaran edut kävivät yksiin.

Toisaalta Kari Puro on jälkeenpäin sanonut, että Conventum-kaupan onnistuminen ja Heliövaaran nimitys eivät olleet kytköksissä toisiinsa. Heliövaara olisi noussut Pohjolan johtoon, vaikka kauppa olisi kaatunut.

Heliövaaralla oli silti motiivi saada kauppa syntymään. Muutoin Pohjolaan olisi yhä jäänyt omistuksellinen pattitilanne - ja riski siitä, että pian hänen johtamansa Pohjola ei olisi itsenäinen pörssiyhtiö vaan esimerkiksi osa Osuuspankkileiriä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että Heliövaara oli vain neuvottelija. Kaupan toteutumisesta päättivät Pohjolan, Ilmarisen ja Suomen hallitukset.

Huhtikuussa 2001 Suomi, Ilmarinen ja Osuuspankki ilmoittivat henkiyhtiöiden yhdistämishankkeen kariutuneen. Osuuspankit kuitenkin kuvittelivat edelleen jatkavansa neuvotteluja muusta yhteistyöstä.

Samaan aikaan toukokuun alussa Heliövaara ja Fagernäs pääsivät sopuun fuusion alustavasta vaihtosuhteesta, jonka mukaan 9,5 Conventumin osakkeella saisi yhden Pohjolan osakkeen.

Alustavan sovun jälkeen Conventum niin sanotusti avasi kirjansa eli antoi Pohjolan perehtyä Conventumin taloudelliseen asemaan.

Pohjola palkkasi 15. toukokuuta amerikkalaisen pankkiiriliikkeen Salomon Smith Barneyn määrittämään Conventumin arvon.

Salomon arvioi Conventuminin pankkiiriliikkeen 60 miljoonan euron, omaisuudenhoidon 30 miljoonan euron, yritysjärjestelytoimintojen 60 miljoonan euron ja pääomasijoitussalkun 70 miljoonan euron arvoiseksi.

Tämä viimeinen arvio pistää silmään. Se nimittäin ylitti jopa Conventumin oman arvion it-yrityksiin keskittyneen salkkunsa arvosta. Toukokuun alussa pidetyssä Conventumin hallituksen kokouksessa salkun arvoksi saatiin 62 miljoonaa. Myös Conventumin 62 miljoonan arvio tuntuu suurelta, sillä suuri osa salkun yhtiöstä oli konkurssikypsiä.

Salkkua siivottiin ja siitä myytiin vuonna 2001 yhtiöitä, jotka päätyivät Reach-U-nimellä pörssiin. Reach-U meni saman tien konkurssiin, jota poliisi nyt tutkii.

Pohjolan hallitus hylkäsi 28. toukokuuta esityksen 1:9,5:n vaihtosuhteesta. Pienen tauon jälkeen neuvotteluja silti jatkettiin. Jatkoneuvotteluissa sovittiin vaihtosuhteesta, jossa 11,75 Conventumin osakkeella sai yhden Pohjolan osakkeen.

Conventumin osakkaat saivat tällä suhteella noin 20 prosentin siivun Pohjolasta.

Tähän liittyy huvittava yksityiskohta. Vaikka hinta oli Conventumin kannalta hyvä, Fagernäsillä oli tiettävästi vaikeuksia vakuuttaa Conventumin omistaja-työntekijät kaupan mielekkyydestä. Monien mielestä yhtiö myytiin liian halvalla.

Conventumin omistajien nurina kuitenkin laimeni, kun kauppa julkistettiin 13. kesäkuuta. Osakemarkkinoiden reaktio nimittäin viestitti, että kauppa suosi Conventumin omistajia. Pohjolan markkina-arvosta katosi kaupan julkistamispäivänä yhdeksän prosenttia eli 80 miljoonaa euroa.

Pohjolan omistajat siunasivat Conventumin oston 5. heinäkuuta ylimääräisessä yhtiökokouksessa, jossa pienomistajat valittivat kauppahinnasta.

Eero Heliövaara vastasi tähän, "että ulkomaailmalla ei voi olla kovin hyvää käsitystä Conventumin arvosta, koska sijoitussalkun listaamattomat it-yritykset ovat keskeisiä yrityksen arvolle".

Myöskään Conventumin hinnoitelleella Salomonilla ei ilmeisesti ollut kovin hyvää kuvaa Conventumin it-salkun arvosta. Se varoitti raportissaan, ettei se voi sanoa mitään varmaa it-yhtiöiden arvosta, koska sillä ei ole ollut mahdollisuutta vierailla yrityksissä.

Conventumille vuosi 2001 oli surkea. It-yhtiöiden lama syveni ja yhtiön vuoden 2001 liiketappio oli peräti 24 miljoonaa euroa.

Mutta Conventum-hankkeen tärkein tavoite toteutui. Osuuspankki pisti välit poikki ja myi Pohjola-osakkeensa Suomelle. Pohjola sai Eero Heliövaaran johdolla oikaistua syöksykierteensä.

Pari vuotta myöhemmin Eino Halonen erotutti Fagernäsin ja ryhtyi itse Pohjolan hallituksen sivutoimiseksi puheenjohtajaksi.

Vuonna 2005 Halonen myi Suomen Pohjola-osakkeet OKOlle, ja Pohjola yhdistettiin Osuuspankkiryhmään.

Kirjoituksen lähteenä on käytetty Conventumin suuromistajan Timo Jouhkin sisäpiirioikeudenkäynnin esitutkinta-aineistoa. Päätös asiassa annetaan keskiviikkona.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Keihäslegenda Seppo Räty palkittiin veikeällä summalla – liittyy hirmukiskaisuun

    7. 7

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    8. 8

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    9. 9

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    10. 10

      Espoon ja Vantaan bussilinjoja saatetaan joutua katkaisemaan lumen takia – Espoossa yhä lähes 5 000 taloutta ilman sähköä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    3. 3

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää