Ura

Jos työntekijä saa vaikuttaa työaikoihinsa, hän pysyy terveempänä – Viikkotyöaika on hyvinvoinnin kannalta hyvä mittari, sanoo asiantuntija

Yli 50 työtuntia viikossa vaarantaa terveyden, kertoo Työterveyslaitoksen Mikko Härmä.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan esitystä uudeksi työaikalaiksi. Miten työajat pitäisi järjestää, jos tavoite olisi, että työntekijät voivat mahdollisimman hyvin? Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä kertoo.

Joustavuus pitää terveenä.

Työntekijöiden hyvinvointia parantaa, jos he voivat itse vaikuttaa työaikoihinsa. Myös esimerkiksi etätyö ja työaikaliukumien hyödyntäminen edistävät työhyvinvointia.

Työajan joustavuus helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Suomessa on Mikko Härmän mukaan tutkittu työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin erityisesti kunta-alalla.

”Jos työntekijät pääsivät vaikuttamaan, sairauspoissaoloja oli vähemmän ja riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle oli pienempi”, Härmä kertoo tutkimustuloksista.

Suomessa työajoissa on enemmän joustoa kuin Euroopan unionissa keskimäärin. EU:ssa on siis keskimäärin tavallisempaa, että työpaikka määrää työajat, ja niistä ei poiketa.

Härmä muistuttaa, että työaikojen joustamisen ansiosta selkävaivainen voi mahdollisesti tehdä silloin tällöin etätyötä tai sairauslomalta palaava lyhyempää työaikaa.

”Joustavuuden ansiosta ihmiset saadaan pidettyä mukana työelämässä.”

Vapaissa työajoissa on ongelmiakin.

Vaikka työajan joustavuus pääsääntöisesti lisää työntekijän hyvinvointia, on siinä huonojakin puolia. Ne liittyvät siihen, että työn ja vapaa-ajan raja alkaa häilyä.

On tutkittu, että jos työ on hyvin joustavaa eli rajoja ei ole lainkaan, työtunteja tulee tehtyä enemmän. Myös töistä irrottautuminen on vaikeampaa. Työntekijän pitää kyetä itse johtamaan itseään ja asettamaan rajat. Muuten hän ei kunnolla palaudu töistä.

Mikä sitten on paras työpäivän mitta?

Härmän mukaan ei voi määritellä yksiselitteisesti, mikä on terveyden kannalta sopivimman mittainen työpäivä.

”Se on hyvin yksilöllistä. Jotkut jaksavat hyvin tehdä 12 tunnin vuoroja, joillekin se on aivan liikaa. Se riippuu myös elämäntilanteesta. Esimerkiksi perheen vuoksi ei välttämättä haluta tehdä niin pitkiä työpäiviä.”

Joillakin aloilla pitkät työvuorot lisäävät tapaturma- ja onnettomuusriskiä. Tutkittua tietoa on siitä, että riski kasvaa lääkäreillä, hoitajilla ja teollisuuden työntekijöillä.

Pitkistä työpäivistä selviää paremmin, jos niitä seuraavat kunnon vapaat. Viikkotyöaika voikin olla päivittäistä työmäärää parempi mittari kertomaan, onko työ tekijälleen turvallista ja terveellistä.

50 tuntia viikossa ei kannata ylittää.

Työterveyslaitos suosittaa, että keskimääräinen viikkotyöaika olisi 40 tuntia. Maksimissaan työviikko saisi olla 48 tuntia, sisältäen ylityöt.

Se nimittäin tiedetään nykyään hyvin, että yli 50 työtuntia viikossa nakertaa terveyttä. Sitä enemmän työskentelevillä kasvaa selvästi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, sepelvaltimotautiin ja aivohalvaukseen. Myös unihäiriöt saattavat yleistyä ja kognitiivinen suorituskyky heikentyä. Moni alkaa käyttää liikaa alkoholia, toisille kertyy ylipainoa.

Palautuminen on tärkeää.

Työaikojen suunnittelussa olennaista on, että työntekijät ehtivät palautua töistä. Palautumisessa on kaksi puolta: fyysinen ja psyykkinen. Fyysinen tarkoittaa sitä, että saa nukkua ja levätä riittävästi. Psyykkinen taas sitä, että pystyy henkisesti irrottautumaan töistä.

Huonosti palautunut saattaa olla väsynyt ja tyytymätön, ja hänen sitoutumisensa työpaikkaan laskee. Heikko palautuminen ennustaa sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksia sekä masennusta. Sairauspoissaolot lisääntyvät.

Kyse ei ole Härmän mukaan pelkästään yksilön ongelmasta: jos esimerkiksi rekkoja tai linja-autoja ajavat huonosti palautuneet työntekijät, kaikki liikkujat ovat vaarassa.

”Hyvä palautuminen on osa turvallista yhteiskuntaa.”

Vuorotyö on vaara.

Yötyötä sisältävä kolmivuorotyö lisää kroonisten sairauksien ja tapaturmien riskiä. Syy on se, että työ poikkeaa ihmisen säännöllisestä, biologisesta vuorokausirytmistä.

”Yötyötä tekevät eivät voi työaikojensa vuoksi nukkua tarpeeksi hyvin ja pitkään. Se vaikuttaa terveyteen.”

Vuorotyöläisillä on monien tutkimusten mukaan kasvanut riski sairastua esimerkiksi rinta-, suolisto tai eturauhassyöpään sekä sydän- ja verisuonitauteihin, etenkin sepelvaltimotautiin. Myös aikuistyypin diabetes vaanii vuorotyöläisiä.

Huonosti nukkunut työntekijä ei ole niin tarkkaavainen, keskittynyt ja hyvämuistinen kuin riittävästi levännyt. Toimintakyky on siis huonompi.

Vuorotyötkin voi järjestää paremmin.

Parhaimmillaan vuorotyö on järjestetty niin, että kierto on säännöllinen, vuorot kiertävät nopeasti ja kierto on myötäpäivään eli ensin aamuvuorot, sitten iltapäivävuorot ja lopuksi yövuorot. Vuorojen välille tulisi jäädä vähintään 11 tuntia, jotta työntekijä ehtii palautua.

Aina vuorotyötä ei kuitenkaan järjestetä näin.

”Työvuorot pitäisi suunnitella niin, että huomioidaan ihmisten biologiset rajat. Yhdelle työntekijälle saatetaan laittaa esimerkiksi monta yövuoroa peräkkäin. Pitkiin yövuorojaksoihin voi sopeutua vain jatkuvaa yötyötä tekevä, mutta jatkuva yötyö ei sovi kaikille.”

Vuorotyöläisellä viikkotyöaika voi kasvaa liian pitkäksi. Yhden ongelman muodostaa se, että vuorot voivat olla aina yllätys ja niistä kuulee myöhään. Tämä vaikeuttaa muun elämän suunnittelua.

”Vuorot tehdään usein vain kahden tai kolmen viikon päähän.”

Työvuorot olisi hyvä suunnitella mahdollisimman pitkälle ajalle. Työntekijät tulisi ottaa mukaan suunnitteluun.

Myös se olisi vuorotyöläiselle tärkeää, että hän saisi pitää vapaapäivänsä ryppäänä: ei siis niin, että esimerkiksi keskellä viikkoa on yksi vapaa ja lauantaina toinen.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Työ
  • Terveys
  • Työaika
  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  1. 1

    Jengi murhasi 28 ihmistä Belgiassa 80-luvulla ja katosi – Entisen poliisin kuolinvuoteella tekemä tunnustus saattaa nyt ratkaista mysteerin

  2. 2

    Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

  3. 3

    Influenssakausi lähestyy, mutta kannattaako perusterveen hankkia rokote? Nämä asiat sinun tulee tietää, jos harkitset influenssarokotetta

    Tilaajille
  4. 4

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  5. 5

    Erosta, surusta ja potkuista selviää helpommin, kun ei juokse karkuun – pakeneminen voi pahentaa oloa, sanoo psykoterapeutti

  6. 6

    Suomen talous voimistuu rajusti, mutta suuria ongelmia on ainakin kaksi – ”Pitäisi olla malttia antaa tilaa luovalle tuholle”

    Tilaajille
  7. 7

    Latviassa Suomi on ikuisesti cool

  8. 8

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  9. 9

    Suomalaiset suosikkibloggaajat pitävät bisnespukeutumisen vinkkejä kankeina ja vanhanaikaisina: ”Ei se vähennä tippaakaan uskottavuutta, onko hame vai housut”

  10. 10

    Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

  2. 2

    Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

  3. 3

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  4. 4

    Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

  5. 5

    Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

    Tilaajille
  6. 6

    Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

  7. 7

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  8. 8

    Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

  9. 9

    Toimittaja nukkui kolme viikkoa unimittareiden kanssa, tämä kaikki tapahtui: alkoholi tuhosi levon, lyhyetkin unet virkistivät – ja motivaatio mennä aikaisemmin nukkumaan löytyi

  10. 10

    Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  2. 2

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  5. 5

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  6. 6

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  7. 7

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  8. 8

    Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    Tilaajille
  9. 9

    Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

  10. 10

    Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

  11. Näytä lisää