Ura

Saako työpaikalla riidellä? ”Se on jopa riski, että ei olla eri mieltä”

Työpaikalla täytyy pystyä ottamaan erimielisyydet esiin. Vastaväitteet tulkitaan usein hankaluudeksi, vaikka ei pitäisi.

Työpaikoilla pitäisi riidellä enemmän. Kiistojen ja erimielisyyksien välttely nimittäin lisää epävarmuutta työpaikalla.

Näin kirjoitti Keravan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Petja Orre Lääkärilehdessä kesäkuussa. Tekstissään Orre kehotti riitelemään työpaikalla nätisti. Riitelyllä Orre ei viitannut niinkään kiukkupäiseen tuittuiluun vaan lainsäädännön riita-asia-termiin eli erimielisyyteen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta saako työpaikalla todella riidellä?

Työterveyslaitoksen johtava konsultti Susanna Kalavainen kääntää kysymyksen toisin päin: Miksi työpaikalla pitäisi riidellä?

”Asioista saa olla eri mieltä. Riitely taas on esimerkiksi inttämistä. Sellainen ei ole hyvä asia”, Kalavainen sanoo. Hänen erikoisosaamisalaansa ovat työpaikkojen ristiriitatilanteet
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kalavaisen mielestä monilla suomalaisilla työpaikoilla pelätään olla eri mieltä. Erimielisyyttä arastellaan kuitenkin aivan turhaan. Oman näkökannan kertominen on tärkeää työyhteisön kannalta. Mielipiteiden julkituominen on sovittelua ja keskustelua, joka luo kokonaiskuvaa.

”Se on jopa riski, että ei olla eri mieltä. Jos samanmielisyys on jatkuvasti ensisijainen toimintatapa, ei uskalleta ottaa esiin epäkohtia.”

Kalavainen muistuttaa, että on myös tilanteita, joissa erimielisyyksille ei ole aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi pelastustoimen kiireelliset työt, joissa täytyy olla vahva johto ja kaikille selvää, mitä kukin tekee. Mutta yleisesti työpaikoilla pitäisi opetella olemaan rakentavasti eri mieltä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Aidosti voisi ajatella, että erimielisyys on rikkaus tai etu. Ei niinkään niin, että se on toisen voitto tai tappio.”

Asioista pitää olla eri mieltä, jotta ne voivat kehittyä eteenpäin. Näin ajattelee Timo Pehrman.

Hän väitteli vuonna 2011 työyhteisösovittelun tohtoriksi. Pehrman on sovitellut työyhteisöjen konflikteja yli kolmekymmentä vuotta ja arvioi noihin vuosiin mahtuneen noin 500 sovittelutapausta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ja Pehrman on tosissaan joskus ajatellut, että työpaikoilla pitäisi järjestää oikeaoppisen riitelyn kursseja johdolle ja henkilöstölle. Konfliktinhallintaa täytyisi harjoitella. Silloin konflikti voidaan hoitaa niin, ettei se muutu toisten panetteluksi.

”Ei riitelyä voi kieltää. Silloin asiat olisivat aika huonosti. Mutta riitely ei saa mennä toisen mollaamiseksi”, Pehrman sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hänen perustelunsa riitelyn tarpeellisuudelle on yksinkertainen. Ihmiset lähtökohtaisesti syntyvät erilaisina. Jokaisella on erilainen tausta ja kokemusmaailma. Täten jokainen myös ajattelee eri tavalla asioista.

Ajatus jatkuvasta samanmielisyydestä on suorastaan luonnoton. Vastaväitteet taas tulkitaan työelämässä usein hankaluudeksi, vaikka ei pitäisi.

”Töissä täytyy voida keskustella avoimesti ja saattaa näkemyksiä toisten tietoisuuteen. Toinen voi saada siitä uusia ajatuksia. Jos ollaan puhumattomia ja myötämielisiä, tätä ei tapahdu”, Pehrman sanoo.

Eriävän mielipiteen sanominen on mahdollista, kun työpaikalla on perusasiat kunnossa ja johtaminen toimii. Susanna Kalavaisen mielestä erimielisyyttä pitäisi kuitenkin myös normalisoida yhteiskunnassa enemmän. Kun eri mieltä olemista harjoitellaan, myös mahdolliset isommat riidat on helpompi sovittaa.

 

”Helposti oletetaan, että kaikkien pitäisi ajatella samoin kuin esimiehet ajattelevat.”

Entä jos ei uskalla asettua poikkiteloin? Silloin kannattaa Kalavaisen mielestä miettiä, mikä eri mieltä olemisessa huolettaa tai pelottaa.

”Onko se todellinen riski, että pomo raivostuu tai kaikki pilkkaavat?”

Eriäville mielipiteille on hyvä olla punnitut perustelut. Poikkiteloin ei pidä asettua vain siksi, että haluaa vastustaa. Tärkeää on myös toisen kuuleminen puolin ja toisin.

Mistä sitten huomaa riitatilanteen, joka ei ole enää pelkkää erimielisyyttä? Siitä, että mennään henkilökohtaisuuksiin, nimitellään ja haukutaan. Riidassa saattaa myös kiihtyä suunnattomasti, menettää malttinsa tai alkaa nähdä asiat liian mustavalkoisesti.

”Yksi työntekijä näki kerran tärkeimpänä tehtävänään toisen vastustamisen joka tilanteessa. Tällöin ajattelu kapenee. Ajatellaan, että tämä on ainoa taisteluni työpaikalla”, Kalavainen kertoo.

Riitatilanteissa kannattaa Kalavaisen mukaan ottaa ensimmäiseksi aikalisä ja rauhoittua. Sen jälkeen voi miettiä, päästäänkö tilanteesta eteenpäin omin voimin vai tarvitaanko ulkopuolisia apuvoimia. Joskus ratkaisu on se, että tilanne saadaan jotenkin puettua sanoiksi.

”Voi sanoa vaikka olevansa pahoillaan siitä, mitä keskustelussa tapahtui. Tämä toimii, jos toinen pystyy tulemaan vastaan.”

Riidan voi saada aikaiseksi mistä tahansa, jos työpaikan ilmapiiri on sellainen, että riitatilanteita syntyy helposti.

Usein työpaikoilla aiheuttaa närää se, jos esimiehen toiminta tuntuu omasta mielestä epäoikeudenmukaiselta.

”Silloin koetaan, että minun täytyy itse vahtia oikeuksiani”, Kalavainen sanoo.

Pehrman kertoo, että viime vuosina hän on sovitellut eniten johtajien toiminnasta syntyneitä riitoja. Suomessa vallalla oleva vahva johtamisen kulttuuri on yksi syy siihen, ettei esimiehen mielipiteitä kyseenalaisteta.

”Helposti oletetaan, että kaikkien pitäisi ajatella samoin kuin esimiehet ajattelevat”, Pehrman sanoo.

Johtajat taas saattavat sortua määräilyyn tai nipottamiseen. Tällöin johtamistapa aiheuttaa konflikteja.

”Ihmistä pitää lähestyä ihmisenä, ei jonain byrokraattisena asiana”, Pehrman summaa.

Näin otat erimielisyydet esiin työpaikalla

1. Tuo julki mielipiteesi perustellen.

2. Kuuntele muita mielipiteitä ja tule tarvittaessa vastaan.

3. Älä mene henkilökohtaisuuksiin.

4. Muista, että erimielisyys on rikkaus.

5. Jos riitatilanne iskee, rauhoitu ja ota aikalisä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Ura
  • Laura Hallamaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    4. 4

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    5. 5

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    6. 6

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    7. 7

      Kauppa­keskus Redin johtaja ei kommentoi yrittäjien lähtöaikeita: ”Vuokralaiset vastaavat itse omasta liiketoiminnastaan”

    8. 8

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    9. 9

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    10. 10

      Lehti: Maltalaisen toimittajan murhan tilaajat tunnistettu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    4. 4

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    5. 5

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    6. 6

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    7. 7

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    8. 8

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    9. 9

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    10. 10

      Liisa Heinosen kauppa ei ole muuttunut 70-luvun jälkeen – HS kiersi Töölön kivijalkakauppoja ja löysi katoavan maailman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    6. 6

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    7. 7

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    8. 8

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    9. 9

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    10. 10

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    11. Näytä lisää