Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

1960-70-lukujen taitteessa suomalaisyritykset rakennuttivat itselleen hulppeita edustussaunoja, joissa tehtiin bisnestä pyyhe lantiolla. HS selvitti, mitä kuuluu edustussaunomiselle.

380 neliötä, neljä saunaa, uima-allas ja merinäköala. Sellainen oli Espooseen 1970-luvun alussa rakennetun hotelli Polarin saunaosasto. Erityisen paikasta teki sen pukuhuone. Kun paljeoven veti auki, pukuhuone muuttui kokoushuoneeksi niin, että bisnestä saattoi puhua pelkkään pyyhkeeseen kietoutuneena.

Alkamassa oli edustussaunojen kultakausi, ja se oli huomattu myös Polarissa. Sauna-lehteen tehdyn esittelyn mukaan neuvottelupukuhuone tarvittiin, koska ”Suomessa suuret päätökset tehdään näköjään merkittävältä osalta saunassa.”


Saunan ymmärtäminen päätöksentekopaikaksi oli 1970-luvulla lähes muotia, kirjoittaa saunakulttuuria tutkinut Tuomo Särkikoski kirjassaan Kiukaan kutsu ja löylyn lumo.

Trendin aloitti tietenkin presidentti Urho Kekkonen, joka saunotti Tamminiemessä Nikita Hruštšovin kaltaisia tärkeitä vieraita. 1960–70-luvun taitteessa kuitenkin myös rakennusliikkeet, pankit ja muut yritykset alkoivat rakennuttaa edustussaunoja. Imagosauna oli yrityksen menestyksen mittari ja paikka kestitä yhteistyökumppaneita.

Mutta mitä edustussaunoille kuuluu nykyään? Vieläkö niitä on?


Yrityksille tehdyn pienen kyselykierroksen perusteella perinteinen edustussaunakulttuuri on henkitoreissaan.

Pääkonttorien entisistä edustussaunoista on 2000-luvulla remontoitu neuvotteluhuoneita tai ne on annettu ulkopuolisen saunayrittäjän vuokrattaviksi.

Uusiin toimistorakennuksiin saunaa ei usein edes rakenneta tai jos rakennetaan, se ei suinkaan ole katolla johtajia varten vaan alakerrassa työntekijöiden iloksi.

”Talon ainoa sauna löytyy nykyisin henkilökunnan kuntosalin yhteydestä, edustussaunaa ei ole lainkaan”, Fortumilta kerrotaan.

Yhtiön edellisessä pääkonttorissa Espoon Keilaniemessä edustussauna vielä oli. Eikä mikä tahansa sauna vaan 18. kerroksessa eli 80 metrin korkeudessa sijainnut löylyhuone. Ikkunasta aukesi komea maisema merelle. Nyt sekin on historiaa. Regenero Oy remontoi taloa parhaillaan. Saunan tilalle tulee maisemaravintola.


Osalla kyselykierroksen yrityksistä on edelleen edustussauna, mutta sen käyttö on vähäistä. Saunominen ei sovi kiireiseen ja tehokkaaseen nykytyöelämään.

Esimerkiksi metsäyhtiö Stora Ensolla on edustussavusauna, mutta se lämpiää harvoin.

”Edustamiseen ei nykyisin juurikaan yhdistetä saunaa. Asiakastapaamiset ovat esimerkiksi innovaatiokeskuksessamme Kanavarannassa. Ne ovat yleensä parin tunnin nopeita vierailuja. Aikaa ei ole kummallakaan puolella mihinkään pidempään tapaamiseen nykyään”, viestintäjohtaja Satu Härkönen kertoo.

Edustussaunominen on siis katoavaa kansanperinnettä. Nyt on äkkiä jututettava ihmistä, joka muistaa nuo ajat.


Suomen saunaseurasta suositellaan haastateltavaksi Ben Grassia. Kiinteistösijoitusyhtiö VVO:n eli nykyisen Kojamon eläköitynyt konsernijohtaja seurasi edustussaunakulttuuria avainpaikalla yli 30 vuotta.

”Rehellisesti sanottuna en muista yhtään kynnelle kykenevää firmaa, joka olisi aikanaan käynyt tärkeitä keskusteluja ilman saunaa”, Grass sanoo.

Yleensä kaava kulki näin: Neuvottelut aloitettiin päivällä kokoushuoneessa, kolmen-neljän aikaan syötiin päivällinen ja sen jälkeen siirryttiin saunatiloihin. Työasioista puhumista jatkettiin lauteilla. Välillä pistäydyttiin takkahuoneeseen pyyhe vyötäisillä syömään makkara ja ottamaan olut. Tarjoilut eivät saaneet olla liian fiinit. Saunassa hierarkiat haluttiin unohtaa.

”Siihen aikaan kulttuuri oli sellaista, että uhrattiin aikaa tutustumiseen. Ei se ollut tyhjänpäiväistä vaan saunassa käytiin päivällä pidettyjen keskustelujen jälkilöylyjä. Joskus puhuttiin henkilökohtaisistakin asioista”, Grass kertoo.

Edustussaunomisesta puhuttaessa ei voi olla sivuamatta 1990-luvulla kansansuosioon noussutta Hyvät herrat -satiirisarjaa, jossa makkaratehtailulla rikastunut kauppaneuvos Paukku saunotti poliitikkoja ja muita silmää tekeviä ja yritti saada heidät suosiollisiksi omille hankkeilleen. Saunassa juotiin ”tärpättiä” ja Tyyne pesi selät.

Sellaistako se edustussaunominen oli?


Grass ei löydä saunomisesta mitään paheksuttavaa. Siihen ei käytetty työaikaa ja viralliset päätökset tehtiin muualla. Alkoholin määrästä oli Grassin mukaan tarkat määräykset. Liikaa ei saanut tarjoilla.

”Ei se ollut sen kummempaa kuin ravintolaillallisen tarjoaminen. Paitsi, että saunassa oppi tuntemaan ihmisiä paremmin kuin ravintolassa. Parhaissa saunoissa lauteet oli rakennettu vastakkain niin, että katseet kohtasivat keskustelukumppanin kanssa.”


Nyt kulttuurissa on Grassin mielestä tapahtunut täydellinen muutos. Edustussaunassa ei käy enää juuri kukaan. On niin kiire.

”Ja täytyy myöntää näin miehenä, että usein saunailta kesti pitkälle iltaan ja perhe-elämää laiminlyötiin. Nykyisin on ihan erilaiset perhearvot.”

Kun isät jakavat lastenhoitovastuun, he eivät ehdi istua saunomassa. Grass pitääkin tasa-arvon lisääntymistä kiireen lisäksi toisena isona syynä edustussaunomisen vähenemiseen. Edustussaunominen kultakautena 60-luvulta 90-luvun alkupuolelle yritysten johtopaikoilla oli pääasiassa miehiä. Silloin saunominen oli mutkatonta. Kun johtoon alkoi nousta naisia, saunomista piti miettiä uudelleen.

”Meillä oli usein miesten ja naisten vuorot. Mutta kyllä se naisten aseman nousu vaikuttaa. Ei Suomessa ole tapana mennä työyhteyksissä sekasaunaan”, Grass sanoo.

Eräs yritysmaailmaa läheltä seurannut nainen muistelee HS:lle, että miehet pääsivät edustussaunaan usein ylimmän johdon kanssa, ja naisten saunottajina oli yleensä yrityksen tiedottaja.

”Arvaat varmasti, kummasta oli enemmän hyötyä suhteiden luomisessa.”


Onko siis tosiaan niin, ettei Suomessa edustussaunota enää lainkaan? Ei vaikka suomalainen saunakulttuuri muutoin elää renessanssia ja sitä ihastellaan maailman lehdistössä?

Pian paljastuu, että jotkut yritykset kyllä käyttävät ulkomaalaisia vieraita mielellään saunassa. Mutta sitä ei haluta kutsua edustussanomiseksi.

”Sana ei vastaa yhtään sitä, mitä me teemme”, kommentoidaan eräästä yrityksestä tiukkaan sävyyn. Heidän saunassaan käy vuosittain satoja ihmisiä.

Ehkä edustussaunomiseen tosiaan liittyy vääränlainen, vähän tunkkainen kaiku menneistä ajoista. Nykyään tällaista saunomista kutsutaan maabrändin vahvistamiseksi.


Suomen Saunaseuran johtokunnan ja kansainvälisen saunaliiton hallituksen jäsenen Jussi Niemelän mielestä saunomiseen liittyy veikeä ristiriita.

”Ulkomaalaiset laittavat saunan samaan kategoriaan kuin jooga, pilates ja mindfulnes. Mutta kun suomalaiselle sanoo, että on saunailta ensi viikolla, välitön mielikuva on, että tulossa on juopottelusessio”, Niemelä sanoo.

Hän itse saunottaa joukkorahoitusyritykselleen tärkeitä yhteistyökumppaneita kaupungin yleisissä saunoissa. Niemelä vertaa saunomista japanilaiseen teeseremoniaan.

”Saunan jälkeen yhteistyö on aina sujunut paremmin. Siinä saa relationshipin paremmalle tasolle. Kohtaamme toisemme ihmisenä, kun tehdään jotain hyvin originaalia yhdessä.”


Lopulta, monien puheluiden ja selvittelyn jälkeen onnistaa. Saan kutsun tulla tutustumaan edustussaunaan. Sen esittää ohjelmistoyritys Futurice. Vauhdilla kasvavalla yrityksellä on neuvottelutiloihin yhdistetty saunaosasto Helsingin Kampissa.

”Edustussauna oli osa toimeksiantoa, kun aloimme etsiä uusia tiloja yritykselle”, kertoo Futuricen henkilöstöjohtaja Olli-Pekka Saksa ja avaa oven kahdeksannen kerroksen saunaosastolle.


Kymmenmetrisen neuvottelupöydän takaa aukeaa näkymä Etelä-Helsingin kattojen yli merelle. Liukuoven toisella puolella on hämärä takkahuone. Se muistuttaa modernia alppimajaa. Huoneen keskellä on komea avotakka. Suihkuhuone on vihreää kivilaattaa.

Saunaan mahtuu kymmenen saunojaa. Kyllä vieraiden kelpaa. Paitsi, että Saksan muistin mukaan edustusvieraita tässä saunassa ei ole juurikaan nähty.

”Tämä on enemmän lenkkisaunahenkinen. Tietty porukka työntekijöitämme tykkää saunoa, ja välillä saunomismahdollisuus tarjotaan, kun järjestämme opiskelijoille tilaisuuksia.”


Edes yrityksen uutta, Lontoosta palkattua markkinointijohtajaa ei ole saunotettu.

”Ei tullut edes mieleen”, Saksa sanoo.

Hän innostuu pohtimaan, mikä on korvannut edustussaunomisen. Futuricessakin uskotaan, että parhaat ideat ja oivallukset syntyvät, kun ihmiset kohtaavat epämuodollisesti ja rentoutuvat.

”Perinteisessä edustussaunassa yhteen ovat menneet keskenään samankaltaiset ihmiset, mutta meidän tavoite on saada mahdollisimman erilaisia ihmisiä kohtaamaan. Siihen pubi tai toimistomme keskellä oleva kahvila ovat parempia paikkoja kuin sauna”, Saksa sanoo.

Hän muistaa tapauksen, jossa yksi yrityksen suomalaisista miesjohtajista heitti vitsillä kesken kansainvälisen videoneuvottelun, että seuraavan kerran keskustelua voisi jatkaa saunaillassa.

”Aika äkkiä hänelle osoitettiin, ettei saunailta ole se paikka, jossa keskustelua jatketaan. Se oli kaikkien mielestä väärä foorumi, kun mukana eri sukupuolta ja kulttuuria edustavia ihmisiä”, Saksa sanoo.

”Ja myös yrityskulttuuri on muuttunut. Ennen tittelit jätettiin saunan ovelle. Nyt suoraan voi puhua muuallakin.”

Fakta

Saunominen ja yrityselämä


 1900-luvun alkupuolella teollisuuslaitokset rakennuttivat saunoja, joissa työväki pääsi peseytymään.

 Myöhemmin arkkitehdit suunnittelivat kokonaisia teollisuusyhdyskuntia, joissa saunat rakennettiin paitsi työntekijöille myös johtajien villoihin.

 1960–70-luvun taitteessa saunojen merkitys muuttui. Uusi johtajasukupolvi rakennutti edustussaunoja. Niistä tuli osa yritysten imagon­rakennusta.

 1990-luvun laman jälkeen edustussaunominen väheni. Nykyään uusiin toimistorakennuksiin ei läheskään aina rakenneta saunaa.

Lähde: Tuomo Särkikoski, Kiukaan kutsu ja löylyn lumo (Gummerus)
Anna joululahja, joka on aina ajankohtainen

– Tilaa lahjaksi Hesari

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Brexit-kannattajien taivaan­rannassa näkyy uusi musta pilvi: mahdollinen uusi EU-kansan­äänestys – ”En ole koskaan ennen ollut näin peloissani”, julisti Nigel Farage

    2. 2

      Yksi kuva näyttää, miten julmasti sairaudet kasautuvat Helsingissä – ”Pyrimme löytämään riski­ryhmiä”

    3. 3

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    4. 4

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    5. 5

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    6. 6

      Yksi Pohjoismaiden etsityimmistä rikollisista jäi kiinni ajettuaan poliisin ratsiaan Orimattilassa – seurasi kolmen kilometrin takaa-ajo, kunnes vastassa oli umpikuja

    7. 7

      Tuhannet mielen­osoittajat vastustivat ”orjatyölakia” Unkarissa kolmatta päivää peräkkäin – mielen­osoituksia kuvattu maan väki­valtaisimmiksi vuosi­kymmeneen

    8. 8

      Kun Vellu Maurolaan iski työ­reissulla paha koti-ikävä, hän olisi ollut valmis maksamaan poikiensa salibandy­pelien näkemisestä – syntyi yritys, johon on sijoittanut lähes 30 suomalaista NHL-pelaajaa

    9. 9

      Poliitikot tiukkoina: Ruotsin museot muuttuvat taas maksullisiksi – ”Kyllä aikuisten ihmisten pitää pystyä maksamaan itse sisäänpääsymaksut”

    10. 10

      Tuomioistuin Yhdysvalloissa julisti Obamacaren perustuslain vastaiseksi – Trump: ”Suurenmoinen uutinen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    2. 2

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    3. 3

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    4. 4

      ”Onnistuuko huomenna käteistä 4 000?” – Karhu-ryhmän yli­konstaapelin ja Finnrappel-yhtiön johto­hahmon viestit kertovat vilkkaasta ”säädöstä”

    5. 5

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    6. 6

      EU:n kunnianhimoinen maahan­muutto­politiikan uudistus ei etene: Suomi haraa vastaan rajavalvojien lisäämisessä

    7. 7

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    8. 8

      Yksi kuva näyttää, miten julmasti sairaudet kasautuvat Helsingissä – ”Pyrimme löytämään riski­ryhmiä”

    9. 9

      Helsingistä saa vihdoin kunnon pastaa – testasimme annoksen kuudessa ravintolassa, ja yksi ylsi viiteen tähteen

      Tilaajille
    10. 10

      Ahdistaako tavara, mutta joulu­lahjat pitäisi hankkia? Tässä 86 erinomaista vinkkiä aineettomaksi joululahjaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    6. 6

      Painin päätteeksi Rauno Lehmusvyöry painoi liipaisinta, mutta varmistin pelasti poliisin hengen – Nyt ”vekselit lankeavat”, ja vakava sairaus nujertaa korsolaisen rikollis­joukon ydin­hahmoa

      Tilaajille
    7. 7

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tänään – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    8. 8

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    9. 9

      Helsinkiläismiehet kehittivät päivässä takuuvarman ratkaisun kauppakeskus Rediin eksyneille

    10. 10

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadantuhannen arvoinen yllätys

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Ranskassa kaduille lähteneitä ”keltaliivejä” nyt aiempaa vähemmän – suora lähetys Pariisista käynnissä
    3. Kaisa Mäkäräisen hirmuhiihto toi voiton takaa-ajossa – nousi maailmacupissa seitsemän pisteen päähän kärkipaikasta
    4. Poliitikot tiukkoina: Ruotsin museot muuttuvat taas maksullisiksi – ”Kyllä aikuisten ihmisten pitää pystyä maksamaan itse sisäänpääsymaksut”
    5. Brexit-kannattajien taivaan­rannassa näkyy uusi musta pilvi: mahdollinen uusi EU-kansan­äänestys – ”En ole koskaan ennen ollut näin peloissani”, julisti Nigel Farage
    6. Yksi Pohjoismaiden etsityimmistä rikollisista jäi kiinni ajettuaan poliisin ratsiaan Orimattilassa – seurasi kolmen kilometrin takaa-ajo, kunnes vastassa oli umpikuja
    7. Kristian Vesalainen kieltäytyi nuorten MM-kisoista – päävalmentaja vihjasi, että NHL-vahvistuksia on luvassa: ”Pitää saada vielä muutama varmistus”
    8. Tunti sitten
    9. Leijonat heräsi aamupäivän jääkiekkoon Ruotsia hitaammin – Juuso Hietanen lopulta ratkaisi väsyneen ottelun Suomelle
    10. Tuhannet mielen­osoittajat vastustivat ”orjatyölakia” Unkarissa kolmatta päivää peräkkäin – mielen­osoituksia kuvattu maan väki­valtaisimmiksi vuosi­kymmeneen
    11. Yhdysvaltalaisviulisti ihastui Einojuhani Rautavaaran musiikkiin niin, että tilasi tältä oman teoksen – säveltäjän ”joutsenlaulu” soi nyt tilaajansa käsissä maagisen upeasti
    12. Kun Vellu Maurolaan iski työ­reissulla paha koti-ikävä, hän olisi ollut valmis maksamaan poikiensa salibandy­pelien näkemisestä – syntyi yritys, johon on sijoittanut lähes 30 suomalaista NHL-pelaajaa
    13. Näytä lisää