Ura

Perjantaipullot katosivat, eikä krapulassa enää uskalleta käydä töissä – kysely paljastaa ison muutoksen työpaikkojen alkoholikulttuurissa

Asenteet alkoholinkäyttöön työpaikalla ovat selvästi tiukentuneet, kertoo HS:n kysely, johon tuli toistatuhatta vastausta. Asiantuntijan mukaan alkoholin täyskielto ei kuitenkaan ole työpaikoilla järkevä.

Alkoholinkäyttö työpaikoilla on selvästi vähentynyt. Alkoholia on työpaikan tilaisuuksissa kyllä silloin tällöin tarjolla, mutta asenteet juomiseen ovat selvästi tiukentuneet vähän joka alalla.

Pommacia löytyy myös, ja sitä saa ottaa ilman selityksiä.

(Nainen, 46, juristi)

Tiukempaan suuntaan, alkometri löytyy ja sitä käytetään.

(Nainen, 43, orkesterimuusikko)

Ennen keikkoja juodaan vähemmän kuin ennen. Muutenkin alkoholin käyttö tuntuu vähentyneen.

(Mies, 38, muusikko)

HS julkaisi kuluneella viikolla kyselyn Voiko työpaikalla juoda alkoholia? Vastauksia tuli toista tuhatta. Vastaajista noin 60 prosenttia oli miehiä. Valtaosassa kommenteista näkyi, että sekä työntekijät että työnantajat suhtautuvat juomiseen töissä ankarammin kuin vielä joitakin vuosia sitten.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Työpaikalla ei nautita alkoholia lukuun ottamatta muutamaa poikkeustilannetta kuten lasillinen kuoharia koko henkilöstöryhmän (50–70 henkilöä) kesken ison kaupan juhlistamiseksi.

(Mies, 62, teknologiateollisuus)

Vielä viisi vuotta sitten oli yhteinen perjantaipullo ja firman bileissä samppanjaa. Nykyään ei.

(Nainen, 34, finanssiala)

Pikkujoulut ja muut kekkerit ovat rauhoittuneet. Nyt suositaan esimerkiksi liikunnallisia tapahtumia.

(Mies, 25, sosiaali- ja terveysala)

Puhallutuksia on nyt mahdollista tehdä ilman epäilyä. Aikaisemmin puhallettiin vain, jos oli tapahtunut onnettomuus tai vahinko.

(Mies, 54, lentoliikenne)

Työpaikalle tuli nollatoleranssi 2016. Sitä ennen saatettiin joskus ottaa lasilliset kuohuviiniä esimerkiksi uuden kaupan juhlistamiseksi.

(Mies, 44, meritekniikka)

A-klinikkasäätiö kyseli työpaikkojen alkoholikäytännöistä ja asenteista vuonna 2016. Siinä noin kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että alkoholin tarjolla olo oli vähentynyt viime kolmen vuoden aikana.

Kyselystä julkaistiin lyhyt raportti. Verkkopalvelupäällikkö Pirkko Hakkarainen oli mukana tekemässä kyselyä ja laatimassa raporttia. Hänen mukaansa siitä saadut tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin HS:n kyselyn vastaukset.


Hakkaraisen mie­lestä on hyvä, että mie­het kom­men­toi­vat ja poh­tivat ai­het­ta. Miehillä riskikäyttöä on enemmän kuin naisilla. Toisaalta ongelmajuominen on naisilla isompi tabu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n tekemän selvityksen mukaan uranaiset purkavat stressiään tissutteluun muuallakin kuin Suomessa. Se kuitenkin tapahtuu muualla kuin työpaikalla.

”Naiset salaavat juomistaan usein vielä pidempään kuin miehet”, Hakkarainen sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kyllä tissutellaan muiden sossutätien kanssa aina kun mahdollista.

(Nainen, 45, sosiaaliala)

Krapulassa kukaan ei uskalla tulla enää töihin. Nollatoleranssi. Satunnaispuhallutukset.

(Nainen, 34, paperiteollisuus)

On muuttunut paljonkin. Yli kymmenen vuotta sitten firman työntekijöiden kosteat saunaillat, läksiäiset tai muut vastaavat olivat yleisiä. Nykyään työajan ulkopuolisia kosteita tapahtumia on harvoin. Ihmiset tuntuvat nykyään arvostavan enemmän omaa vapaa-aikaansa.

(Muu, 44, konsultti)

Hakkaraisen mielestä suuntaus juomisen vähenemiseen on myönteinen, mutta toisaalta ei aivan niin yksinkertainen. Juominen on osalla siirtynyt kotiin.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tekemän selvityksen mukaan monilla aloilla alkoholinkäyttöä on kotona yhä enemmän. Osasyynä ovat työelämän paineet. Töissä ei yksinkertaisesti selviä, jos ei ole skarppina. Teollisuudessa ja liikenteessä työskenteleville nollatoleranssi alkoholinkäytössä on turvallisuussyistä.

”Työkyky on muutenkin kovilla monilla aloilla”, Hakkarainen sanoo.

Esimerkiksi valtionhallinnossa esitysten valmisteluun käytettävä aika on monin paikoin lyhentynyt.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kyllä on – vähentynyt. Lisäksi absolutisteja ei katsota enää niin kieroon.

(Mies, 47, valtionhallinto)

Hyvin harvinaista nykyään. Virka-ajan jälkeen joskus paljonkin mutta kuitenkin vähemmän nykyään.

(Mies, 40, valtionhallinto)

Ennen oli normaalia juoda perjantain lounaan yhteydessä yksi olut. Nyt se ei tulisi kuuloonkaan. Pikkujouluissakin tarjotaan vain jäävettä.

(Mies, 48, julkinen hallinto)

On muuttunut, tarjoilu on merkittävästi supistunut, ja tarjolla on aina myös alkoholiton vaihtoehto. Jotkut tapahtumat ovat täysin alkoholittomia.

(Nainen, 50, sote-ala)

Juhlinta on hieman rauhoittunut ja tylsistynyt. Onko se pelkoa, jota kilpailu teettää?

(Mies, 40, teatteri- ja tanssiala)

Tutkimusten mukaan alkoholista pitäisi kuitenkin puhua työpaikoilla enemmän kuin nykyisin puhutaan. A-Klinikkasäätiön kyselyssä enemmistö ajattelee, että alkoholista puhutaan työpaikalla joko avoimesti tai rakentavasti. Toisaalta neljänneksen mielestä alkoholista ei puhuta työpaikalla julkisesti, ja viidenneksen mielestä siitä ei puhuta lainkaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hakkaraisen mukaan vaikeneminen saatetaan kokea paheksumisena. Alkoholista pitäisi hänen mukaansa puhua työpaikoilla neutraalisti niin, että kaikki työntekijät esimerkiksi tietävät, miten apua voi tarvitessaan hakea. Myös lääkkeiden yhteisvaikutuksista juomisen kanssa ja lääkkeiden vaikutusajoista kaivataan enemmän tietoa.

Se, että alkoholia ei työpaikalla juoda, ei tarkoita, ettei ongelmakäyttäjiä olisi. Suurkulutus näkyy aina myös työpaikalla.

Alkoholin käyttö aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla vähintään 500 miljoonan euron, mahdollisesti jopa yli miljardin euron suuruiset vuosittaiset kustannukset, kertoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n viime vuonna tekemä selvitys. Aleksi Miettinen ja Elias Rantapuska tekivät Numerot puhuvat -yhteenvetotutkimuksen, johon he kokosivat esimerkkilaskelmia alkoholin aiheuttamista taloudellisista tappioista työpaikoilla.

Yksi laskelmien taustalla oleva peruskäsite on presenteismi, jolla viitataan työpanoksen määrän ja laadun heikentymiseen. Se tarkoittaa sitä, että työntekijä on työpaikalla fyysisesti, mutta krapulan, humalatilan tai väsymyksen vuoksi hän ei kykene normaalintasoiseen työsuoritukseen.

Pirkko Hakkaraisen mukaan runsas alkoholinkäyttö vapaa-ajalla näkyy töissä työkyvyn heikkenemisenä, työssä jaksamisen vähenemisenä sekä hidastaa työstä palautumista. Unen laatu ja keskittymiskyky heikentyvät merkittävästi.

Työpaikoilla ei pidetä enää huikanottajia, koska töitä pitää tehdä hyvin, ahkerasti ja ilman työtapaturmia.

(Mies, 67, eläkkeellä energia-alan huoltotöistä)

On muuttunut, tullut voimaan täysin nollatoleranssi. Asiaan vaikuttaa myös globaalin ulkomaisen omistajan säännöt ja ohjeet.

(Mies, 63, teknologiateollisuus)

Meillä on myös nimitetty alkoholivastaava, jonka tehtävänä on tarkkailla, ettei tule ylilyöntejä.

(Nainen, 35, arkkitehti)

Hakkarainen toivoo, että alkoholinkäytöstä puhuttaisiin työpaikoilla. Se on sekä esimiesten että esimerkiksi työterveyden tehtävä. Humalaan itsensä juominen raskaan työputken jälkeen ei tue työhyvinvointia pitkällä aikavälillä.

”Vääränlaiset rentoutumistavat heikentävät esimerkiksi työstressistä palautumista”, Hakkarainen sanoo.

Työhyvinvointia pitäisi hänen mukaansa tukea esimerkiksi liikuntaseteleillä tai hyvinvointia tukevilla virkistyspäivillä. Jokaisella pitäisi olla tapoja rentoutua ilman alkoholia.

”Se, että työntekijöitä kehotetaan itse tarkkailemaan hyvinvointiaan ja huolehtimaan siitä, on yllättävän tehokasta”, Hakkarainen sanoo.

Alkoholin suurkulutus aiheuttaa suorien poissaolojen tai krapulapäivien lisäksi hienovireisempiä ongelmia, jotka näkyvät pidemmän ajan kuluessa. Toiset joutuvat paikkaamaan krapulaisen hommia. Juomisesta väsähtänyt voi myös olla töissä vähän ärtynyt koko ajan.

Edelleen kyselyidenkin mukaan juomista pidetään hyvin pitkälle jokaisen omana asiana. Hakkarainen peräänkuuluttaa jonkinlaista yhteisvastuullisuutta, joka lisääntyy, kun asioista puhutaan.

”Työpaikoilla voisi esimerkiksi yhdessä sopia, milloin alkoholia on tarjolla. Ei vain niin, että johto linjaa miten haluamme toimia”, Hakkarainen sanoo.

A-klinikkasäätiöllä on tarjolla maksuttomia verkkokursseja terveysalan ammattilaisille ja esimiehille.

Pikkujouluen känniläträäminen on selkeästi vähentynyt, eikä ylilyöntejä esiinny enää niin paljon. On positiivista huomata, että alkoholikulttuuri on muuttunut sen verran, ettei aina tarvitse vetää päätä täyteen. Kuoharilla on tapana kilistellä syntymäpäiviä tai läksiäisiä, jos juhlakalu niin on päättänyt tehdä. Pari lasillista ei vaikuta kenenkään työpäivään, tapahtui se sitten töiden lomassa tai niiden jälkeen. Kertoo vielä jotakin suomalaisesta alkoholikulttuurista, jos kaikki isojen juhlien tai ravintoloiden ulkopuolella tapahtuva alkoholin käyttö olisi jotenkin paheksuttavaa. Itseasiassa pieni kilistelykulttuuri on ihan paikallaan, sillä se ohjaa alkoholikulttuuria oikeaan suuntaan.

Kun tein varastoduunia keski-ikäisten miesten kanssa, niin maanantaisin saattoi vielä nähdä jälkiä viikonlopun ”nollauksista”. Nyt kun kollegat ovat 25–35-vuotiaita, ei tällaiseen törmää. Nuorten kanssa voi mennä myös töiden jälkeen yhdelle lasilliselle ja kotiin, mutta vanhempien ikäluokkien kanssa tämä ei aina onnistu. Viikot ollaan kuivin suin, mutta viikonloppuna vedetään senkin edestä. Liian monelle suomalaiselle alkoholi edustaa vain viikonloppuna tapahtuvaa ”nollaamista”, ja arkena alkoholin nauttiminen on synneistä suurin.

(Mies, 25, kaupan ala)

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Koskelantiellä – Poliisipartio osui ensimmäisenä paikalle sattumalta

    2. 2

      Suomen suosituin radiotiimi hajoaa – ”Juhan mukaantulo kahdeksan vuotta sitten oli vahinko”, sanoo ohjelmapäällikkö

    3. 3

      Helsingin Iso Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippuhinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    4. 4

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    5. 5

      Pilkkasiko Trump-lippikseen pukeutunut poikakoulun oppilas alkuperäiskansan aktivistia? Viraalivideon tarina täydentyi yön aikana

    6. 6

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    7. 7

      Ravintola Kaisaniemi on haettu konkurssiin – Puistoravintola on toiminut yhtäjaksoisesti samassa rakennuksessa vuodesta 1839

    8. 8

      Oulun-junan erikoinen tömähdys on yhä arvoitus – Onnettomuus­tutkinta­keskuksen johtaja ei muista vastaavaa tapausta

    9. 9

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    10. 10

      Suomi laittoi miljoonia euroja saksalaisiin ruoka­messuihin – HS kiersi Suomen osaston berliiniläisen ruoka­gurun kanssa, ja tämä yllättyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuu pimeni – Lähetä kuvia ruosteen­punaiseksi värjäytyvästä kuusta HS:lle

    2. 2

      Lesken oikeudet ovat suurin perinnön­jakoon liittyvä harha­käsitys – ”Kaiken­laiset epäilykset aiheuttavat verisiä riitoja”, sanoo asianajaja

    3. 3

      Ahtaasti asuminen on yleistymässä, ja Helsingin Alppilassa asuvat Estradat ovat siitä osoitus – neli­henkisen perheen kodissa on vain keittiö ja makuu­huone

    4. 4

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    6. 6

      Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto – ensi­havainto kulta­sakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä

    7. 7

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    8. 8

      Helsingin Iso Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippuhinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    9. 9

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    10. 10

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    6. 6

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    7. 7

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    8. 8

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    9. 9

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    10. 10

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää