Anni Erkko syyllistyi töissä äitinä kunnes näki naisia, jotka olivat yhdistäneet uran ja perhekaaoksen kivuttomasti – nyt hän ylistää ruuhkavuosia

Toimittaja Anni Erkonhttps://www.hs.fi/haku/?query=anni+erkon tie vanhemmuuteen taitaa olla tuttu monelle. Erkko ja hänen miehensä paiskivat töitä, eikä lasten hankkiminen tullut edes mieleen. Lasten vuoro olisi vasta ”sitten joskus”.

Kävi kuitenkin ilmi, että lasten saaminen ei olisikaan heille itsestäänselvää. Se herätti pariskunnan yrittämään saman tien.

”Ja sitten ne lapset tulivat. Muuten olisimme varmaan lykänneet asiaa tosi pitkälle”, Anni Erkko kertoo.

Hän oli esikoisen syntyessä 29-vuotias. Kun hän palasi töihin, mies jäi vielä kotiin kahden lapsen kanssa.

”Oli yllättävän vaikeaa palata töihin, vaikka olin jo kaivannut sinne. Tunsin syyllisyyttä siitä huolimatta, että lapset olivat isän kanssa.”

Erkko päätti kuitenkin ryhdistäytyä saman tien.

”Tiesin, että työ oli paras vaihto­ehto. Se paran­si äitiyt­täni. Töiden jälkeen jaksoin taas leikkiä niillä legoillakin.”

Erkkoa jäi kiinnostamaan, mistä työssäkäyvien äitien syyllisyys ja muut ristiriitaiset tunteet kumpuavat. Miksi ruuhkavuodet ottavat voimille, vaikka lapset ovat niin suuri onni?

 

”Ajattelin, että heillä täytyy olla joitain metodeja muillekin äideille jaettavaksi.”

Samaan aikaan hän näki ympärillään naisia, jotka näyttivät ainakin ulospäin siltä, että he olivat onnistuneet yhdistämään uran ja lapsiperhekaaoksen ihmeen kivuttomasti.

”Ajattelin, että heillä täytyy olla joitain metodeja muillekin äideille jaettavaksi.”

Niin sai alkunsa Erkon kirja Uraäidin selviytymisopas. Tarinoita ruuhkavuosien kuningattarilta. Se ilmestyi kuluneella viikolla. Erkko haastatteli kirjaansa johtotehtävissä toimivia naisia ja yrittäjiä, jotka ovat järjestelleet samanaikaisesti liiketoimintaa ja lastenhoitoa, ja selviytyneet siitä. Kirjassa äänessä ovat muun muassa nyhtökaurayrittäjä Maija Itkonen, https://www.hs.fi/haku/?query=maija+itkonen,juontaja ja radiotoimittaja Vappu Pimiähttps://www.hs.fi/haku/?query=vappu+pimia, yrittäjä ja vaatesuunnittelija Marjut Rahkolahttps://www.hs.fi/haku/?query=marjut+rahkola sekä talousjohtaja Anne Kuutiohttps://www.hs.fi/haku/?query=anne+kuutio.

Kirjantekoprosessi oli käänteentekevä kokemus Erkolle. Hän oppi haastattelemiltaan naisilta ja asiantuntijoilta, että ruuhkavuodet voi oppia näkemään myönteiseltä kannalta.

”Yleensä kaikki aina järjestyy”, Erkko vakuuttaa.

 

”Puhumme ylipäätään työelämästä tosi negatiiviseen sävyyn.”

Entä parisuhdeongelmat, työelämän paineet ja epävarmuus, rahahuolet, lasten sairastelut, alituinen valvominen, ajanpuute? Erkko pitää kiinni näkökulmastaan.

”Puhumme ylipäätään työelämästä tosi negatiiviseen sävyyn. Aika moni kuitenkin viihtyy töissä.”

Sitä Erkko haluaa korostaa myös omille lapsilleen. Äiti menee päivällä töihin siksi, että hän tykkää siitä.

Mutta miksi kirja on tehty äideille?

”Sen voi perustella ajankäyttötutkimuksilla. Perheen perustaminen ei ole vieläkään sama asia miehille ja naisille. Tavallaan siis surullista, että tällainen kirja piti kirjoittaa vielä vuonna 2019”, Erkko vastaa.

Miehet ovat kuitenkin kirjassa vahvasti mukana. Haastateltavien kohdalle on osunut ihanteellisia aviomiehiä, joiden kanssa on voitu sopia asioista ja jakaa vastuut. Yksi haastateltavista tosin on hankkinut lapsen nelikymppisenä ilman miestä – ja selviytynyt kunnialla.

Kaikkien miesvalinnat eivät osu samalla tavalla nappiin. Edelleen on miehiä, joiden on vaikea hyväksyä naisen uraputkea, kun lapsiperhearki painaa päälle.

Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbowhttps://www.hs.fi/haku/?query=marianna+stolbow puhuu kirjassa parisuhteen rooleista. Suhteen alussa monet naiset pyrkivät miellyttämään miestä hoivaamalla. Kun tulee lapsia, nämä roolit pitäisi viimeistään purkaa.

 

”Olen käyttänyt töissä samoja metodeja kuin uhmaikäisen lapsen kanssa.”

Erkon omassa taloudessa jaetaan kotityöt tasaisesti, mutta se tarkoittaa myös sitä, kumpikin hoitaa ne tavallaan.

”Naisten kannattaa ylipäätään opetella delegoinnin taitoa ja luottamusta toisiin.”

Työelämässä ollaan vähitellen heräämässä siihen, että pienten lasten vanhemmat ovat itse asiassa erinomaisia työntekijöitä.

”Lapset opettavat ihmissuhdetaitoja. Olen itsekin käyttänyt töissä samoja metodeja kuin esimerkiksi uhmaikäisen lapsen kanssa”, Erkko kertoo, eikä se ole vitsi.

”Lapset opettavat myös priorisointia. Tulee tilanteita, joissa alkaa ihmetellä, miksi olen edes tehnyt tällaista aikaisemmin.”

”Ja vielä, pienten lasten vanhemmat ovat tehokkaita, sillä heillä on intressinä päästä ajoissa pois töistä.”

Erkko jaksaa kehua lastensa päiväkotia ja hoitajia, jotka ymmärtävät työssäkäyvien vanhempien haasteita.

Ymmärrystä ja joustoa hän haluaisi myös työelämältä. Miten olisi päiväunien mahdollisuus vanhemmille, joiden yö meni valvoessa?

Erkko on itsekin ottanut monista kirjansa neuvoista vaarin. Kotiasioissa hän suosittelee suunnittelua, että sovitaan tarkkaan, kumpi tuo ja vie. Töissä taas huolellista kalenterointia.

”Ne luovat arjelle rungon ja tunteen siitä, että asiat hoituvat.”

Erkko ja hänen haastateltavansa väittävät, että oikealla asenteella ruuhkavuosista voi jopa nauttia.

”Ruuhkavuodet menevät nopeasti, mutta se on kuitenkin aivan liian pitkä ajanjakso käyttää pelkkään stressaamiseen.”

Anni Erkko: Uraäidin selviytymisopas. Tarinoita ruuhkavuosien kuningattarilta. Atena Kustannus.