Ura

Kaisa pärjäsi koulussa heikosti ja sai aina kuulla olevansa laiska – vasta aikuisena tehdyt tutkimukset toivat yllättävän tiedon ja mullistivat elämän

Kaisa mietti 25-vuotiaaksi asti sitä, miksi hän ei pärjää kouluissa tai työpaikoissa. Lopulta hänelle ehdotettiin neuropsykologisia tutkimuksia.

Kaisa seisoi hiljaa luokan edessä. Oppilaat katsoivat häntä, mutta hän ei uskaltanut katsoa ketään.

Hän tuijotti paperia, jota puristi käsissään. Oli äidinkielen tunti ja hänen piti lukea kirjoittamansa essee. Teksti tuntui äkkiä vieraalta, samaten suu, johon sanat jäivät pyörimään.

Näin Kaisa muistelee kouluaikaisia hetkiä, joita hän oppi inhoamaan sydämensä pohjasta. Ylipäänsä häntä ahdisti koulussa. Keskittyminen oli vaikeaa. Hän ajatteli olevansa tyhmä, koska asiat olivat niin hankalia. Miksi hän aina ymmärsi väärin tai ei ollenkaan?

Osaa luokkakavereista änkyttävä tyttö viihdytti. Tätä oli kiva kiusata. Opettajille Kaisa oli laiska ja tarvitsi lisää painetta, Kaisa muistelee nyt, 28-vuotiaana.

Vähitellen hän lakkasi edes yrittämästä.

Ala-asteella Kaisa ei nähnyt eroa itsensä ja kavereidensa välillä, mutta yläasteella se alkoi käydä selväksi. Äidinkielen lisäksi kielet ja matematiikka olivat pahimmat aineet.

”Vaikka yritin kuinka lukea ja sisäistää annettuja tehtäviä, en tajunnut niitä. En saanut apua, koska en osannut itsekään sanoa, mikä on vialla”, Kaisa kertoo nyt kotonaan.

Hän asuu nuorille tarkoitetussa kaupungin vuokratalossa pikkukaupungissa. Kaisan nimi on jutussa muutettu.

Kun Kaisa muutti taloon, hän oli ainoa, jolla oli lapsi. Muiden asukkaiden alituinen juhlinta kävi hermoille. Nyt muutkin ovat saaneet lapsia.

 

”En saanut apua, koska en osannut itsekään sanoa, mikä on vialla.”

Kaisan lapsi on päiväkoti-ikäinen. Päivisin seuraa pitävät kaksi vilkasta koiraa. Kaisa on puhuessaan keskittynyt. Hän pitää kiinni kahvikupistaan ja katsoo suoraan silmiin.

”Olisin halunnut opiskella, mutta epäonnistuin koko ajan, ja se vei motivaation.”

Vaikeaa oli myös omien vanhempien kanssa. Kaisan mukaan he näkivät alkuun hänen surkean koulumenestyksensä olevan viitseliäisyyden puutetta.

He patistivat tyttärensä 10. luokalle, mutta numerot eivät nousseet.

Peruskoulun jälkeen Kaisa opiskeli ympäristönhoitajaksi. Hän oli kaksi kuukautta kesätöissä hautausmaalla. Päivät olivat toistensa kaltaisia ja tehtävät selkeitä, kuten esimerkiksi kukkakimppujen purkamista biojätteisiin. ”Tajusin, mitä piti tehdä, ja pystyin viemään työt loppuun saakka.”

Sitä ennen Kaisa oli ollut työharjoittelussa lasten päiväkodissa, mutta lopetti kahden päivän jälkeen. Se oli liian vaikeaa. Hän ei ymmärtänyt annettuja ohjeita ja työ tuntui sekavalta.

 

”Olisin halunnut opiskella, mutta epäonnistuin koko ajan, ja se vei motivaation.”

Hautausmaan jälkeen Kaisa ei ole ollut töissä kymmeneen vuoteen. Uusia opiskeluyrityksiä on ollut muun muassa siivous- ja vaatetusalalla. Ne ovat kestäneet parista viikosta kuukauteen, ja niistäkin on nyt aikaa.

”Opiskelu loppuu aina ahdistukseen ja häpeään.”

Neljä vuotta sitten Kaisan sosiaalityöntekijä esitti mahdollisuuden, että Kaisan vaikeuksien takana voisi olla jotain, mitä pitäisi tutkia tarkemmin.

Selvisi asia, joka mullisti Kaisan elämän kertaheitolla. Neuropsykologisten tutkimusten jälkeen tuloksia arvioinut lääkäri sanoi, että Kaisalla oli lievä kehitysvamma.


Kaisan tapaus on melko tavallinen tarina pitkään työttömänä työnhakijana olevien nuorten aikuisten parissa. Näin arvioi kuntoutuslääkäri Raija Kerätär.

Hänen ja Tuija Oivon laatima selvitys osatyökykyisten reitistä työllisyyteen julkaistiin viime marraskuussa. Oivo toimii johtajana työ- ja elinkeinoministeriössä.

Suomessa oli viime vuonna 81000 pitkäaikaistyötöntä. Selvityksen mukaan lähes joka kolmas oli työkyvytön. Noin 16000:n työkykyä olisi mahdollista kohentaa hoidolla tai kuntoutuksella.

Kehitysvammaisuus ja mielenterveyden häiriöt ovat Kerättären mukaan yleisiä tekijöitä pitkäaikaistyöttömyyden taustalla. Avoimilla työmarkkinoilla kilpailee siis joukko selvästi takamatkalla olevia ihmisiä – tai niitä, joiden pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä.

Tällaisella ihmisellä ei Kerättären mukaan ole välttämättä kykyä hahmottaa omaa tilannettaan saati etsiä ratkaisuja vaikeuksiinsa.

 

Avoimilla työmarkkinoilla kilpailee joukko selvästi takamatkalla olevia ihmisiä.

”He menevät sinne, minne käsketään ja mistä saa toimeentulon. Omasta pärjäämättömyydestä seuraa häpeä, ja se saa ihmisen pysymään vaiti.”

Toiset saattavat tajuta, etteivät he opi tai muista toisten ikäistensä tavoin, mutta ovat mieluummin hiljaa. Toiset taas eivät ymmärrä tilannetta ollenkaan.

”Usein nämä ihmiset ovat tunnollisia ja yritteliäitä. Ajan kuluessa turhista yrityksistä seuraa kuitenkin erilaisia ahdistus- ja paniikkioireita.”

Kerätär on nähnyt senkin, että yhdessä terveiden kanssa työnhaussa pyristellyt kehitysvammainen ahdistui niin paljon, että alkoi saada psykoottisia oireita, kuuli ääniä ja erakoitui.

Miten on mahdollista, että lapsi selviää läpi peruskoulun ilman, että kehitysvammaa huomataan?

 

”Omasta pärjäämättömyydestä seuraa häpeä, ja se saa ihmisen pysymään vaiti.”

Lapsi voidaan nähdä laiskana tai häirikkönä, jolle koulu ei maistu. Tai sitten vaikeudet huomataan, mutta niitä ei tutkita. Opetusta mukautetaan niin, että jokainen pääsee läpi eikä ketään tarvitse jättää luokalle.

”Mukauttaminen ei ole huono asia, mutta se vaatisi tutkimukset. Selviäisi, millaiseen kuntoutukseen ja tukitoimiin nuori on oikeutettu”, Kerätär sanoo.

Joskus myös vanhemmat häpeävät niin, että estävät lapsensa tutkimisen.

Kun aikuisella asiakkaalla epäillään oppimisen vaikeuksia, Kerätär pyytää vanhat tiedot ja sairauskertomukset syntymästä asti. Papereissa voi näkyä, että koulukypsyystarkastuksessa on suositeltu psykologin tutkimusta, tai että psykologi on suositellut lastenneurologilla käyntiä.

Sitten tie katkeaa. ”Lastenneurologin papereita ei enää ole. Tai on merkintä, ettei varatulle vastaanottoajalle ole saavuttu.”

Kaisan vanhemmat kävivät tyttärensä kanssa perheneuvolassa tämän ollessa yläasteella. He yrittivät selvittää oppimiskyvyttömyyden syytä. Isä muistaa traumaattisen tilanteen vieläkin selvästi.

”Psykiatri sanoi meidän kaikkien, Kaisan ja perheneuvolan työntekijöiden kuullen, etteivät Kaisan kyvyt ja älykkyysosamäärä riitä. Näin vain todettiin ja kaikki jätettiin siihen”, isä muistelee.

Kaisa ei heti ollut valmis neuropsykologisiin tutkimuksiin. Se tuntui liian raskaalta. Hän oli jo työtön ja kärsinyt masennuksesta 20-vuotiaasta asti.

”Odotin neljä vuotta. Se oli vaikeaa. Lopulta otin itseäni niskasta kiinni. Halusin selvittää, miksi elämä junnaa paikoillaan.”

 

”Psykiatri sanoi meidän kaikkien kuullen, etteivät Kaisan kyvyt ja älykkyysosamäärä riitä.”

Lievästä kehitysvammaisuudesta kuuleminen ei ollut helppoa. Se päivä meni itkiessä, Kaisa muistelee. Oli vaikea käsittää, että lääkäri puhui hänestä.

”Silti mietin, että onneksi jotain selvisi. Tilanteeseeni on jokin syy, enkä ole vain saamaton. Nyt minulla on mahdollisuus päästä elämässä eteenpäin, jos saan oikeaa apua.”

Myös vanhemmille tieto Kaisan lievästä kehitysvammasta oli sokki. Isäkin ajattelee silti kuten Kaisa, että nyt asiat voivat mennä eteenpäin.


Kaisa kaipaa töihin tai kouluun. Kotona vietetyt vuodet ovat käyneet ahdistaviksi. Ja tietysti töistä saadun palkan turvin voisi tyttärellekin tarjota parempaa, leluja ja vaatteita, Kaisa pohtii.

Kaisa voi nyt saada apua opiskeluun tai räätälöityä ohjausta. Yksi vaihtoehto on myös ositettu työ, jossa voi tehdä itselleen sopivia työkokonaisuuden osia.

Pitkään Kaisa halusi lähihoitajaksi. Hän haki kouluun neljä kertaa. Turhaan. Nyt tavoitteita pitää mukauttaa realiteetteihin, vaikka se onkin raskasta.

”Olen ajatellut uudestaan vaatetusalaa. Siinä olisi käsillä tekemistä, eikä niin paljon lukemista tai laskemista.”

Suomessa on edelleen paikkakuntia, joissa kehitysvammahuollon laitokset eivät ota tutkittaviksi aikuisia. Se on Kerättären mielestä vakava asia.

”Meillä on aikuisia ihmisiä, joiden kehitysvammaa ei ole todettu eikä sitä tiedä kukaan, eivät edes he itse. He jäävät kaikkien lainmukaisten palvelujen ja tukien ulkopuolelle.”

Pitkäaikaistyöttömillä on edelleen kannettavaan leima, jonka mukaan he ovat luusereita ja sotkeneet itse omat asiansa, usein päihteillä. Kerättären mukaan heidän asiaansa vähätellään.

87 prosenttia Kelan työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään. Usein syynä on se, ettei työtöntä potilasta ole tutkittu riittävästi.

 

”Meillä on aikuisia ihmisiä, joiden kehitysvammaa ei ole todettu eikä sitä tiedä kukaan.”

Jos kehitysvammaa epäillään, pitäisi Kerättären mukaan tehdä yksilöllinen selvitys. Sen jälkeen pitäisi tarjota kohdennettua työhönvalmennusta yrityksissä ja organisaatioissa.

”Tämä merkitsee riittävän lisäresurssin ja korvauksen järjestämistä työnantajalle. Vastuu pärjäämisestä ei saa kaatua yrittäjälle.”

Kerätär näkee parhaana vaihtoehtona työkyvyttömyyseläkkeen, joka turvaa taloudellisen pohjan. Pitäisi myös olla mahdollisuus tehdä ositettua työtä.

Eduskuntaryhmät allekirjoittivat helmikuussa kannanoton, jossa ne sitoutuivat viemään Kerättären ja Oivon ehdottamaa Työkykyohjelmaa eteenpäin.

Kaisa on saanut apua ja kannustusta ystäviltään pitkän työttömyytensä aikana. Läheisimmät tietävät tarkemmin. He eivät olleet osanneet arvata. Miten he olisivat voineetkaan, koska se oli Kaisallekin yllätys. Lievä kehitysvamma ei näy ulospäin.

Masennus on hellittänyt. Pahan olon vatvominen jäi, kun syy selvisi.

”Se, että minua pidettiin laiskana ja tyhmänä, oli pahempaa kuin lievä kehitysvammaisuus. Tiedän, että tulevaisuudessa pystyn tekemään asioita, mutta vähän eri tavalla”, Kaisa sanoo.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kapteeni juopotteli Turussa ja pelkäsi sotaoikeutta – Pian Hangosta lähti merelle neuvostosukellusvene, joka aiheutti historian pahimman meritragedian

      Tilaajille
    2. 2

      ”Tätä et tiennyt Suomesta”: Unkari jatkoi propagandaansa Suomen mediaa ja oikeuslaitosta vastaan

    3. 3

      Ruotsin kaduilla on räjähtänyt käsikranaatti harva se viikko: Niiden suuri etu on, että todisteita jää vähemmän kuin ampuma-aseista

    4. 4

      Näin villiä legendaa kerrotaan Helsingin turistibusseissa: Täällä syödään ”sapaksia”, poliiseille kannattaa puhua ruotsia ja Havis Amanda esineellisti suomalaiset naiset

    5. 5

      Matalatehoinen liikunta on hyväksi – listasimme 10 väitettä aineenvaihdunnasta ja keinot, joilla nopeutat sitä oikeasti

      Tilaajille
    6. 6

      Ison pörssiyhtiön johtaja ansaitsee viikossa saman kuin työntekijä koko vuonna – katso, ketkä saivat eniten palkkaa, bonuksia ja eläkemaksuja

    7. 7

      Kasvomaskiin, irtohihoihin ja lippahattuun pukeutunut Wu Jinghua ei ymmärrä, mikseivät ihmiset suojaa ihoaan auringolta kunnolla: ”Ruskettunut iho on niin valtavan ruma”

    8. 8

      Miksi neuvolassa kysytään rokotteista kuin kyseessä olisi lounasbuffet?

    9. 9

      ”Syön vaikka viikon makaronia, jotta koirat saavat ruokaa” – Sata vuotta sitten koiria tapettiin ruoanpuutteen takia, nyt ne ovat miljardibisnestä pyörittäviä kuluttajia

      Tilaajille
    10. 10

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    2. 2

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    3. 3

      HS tutustui viisi päivää kestävään reservinkieltäytyjien leiriin ja selvitti, mitä siellä tapahtuu

      Tilaajille
    4. 4

      ”Tätä et tiennyt Suomesta”: Unkari jatkoi propagandaansa Suomen mediaa ja oikeuslaitosta vastaan

    5. 5

      Kasvomaskiin, irtohihoihin ja lippahattuun pukeutunut Wu Jinghua ei ymmärrä, mikseivät ihmiset suojaa ihoaan auringolta kunnolla: ”Ruskettunut iho on niin valtavan ruma”

    6. 6

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    7. 7

      Onko tässä Helsingin hienoin kattoterassi? Tavallisen kalliolaisen kerrostalon katolta voi nähdä hyvällä säällä jopa Tallinnaan

    8. 8

      Lisätietoa Luumäen turmasta: Kolme ihmistä nousi autosta selvittämään mahdollisia erimielisyyksiä, kaksi kuoli rekan törmättyä heihin

    9. 9

      Ilmatieteen laitos antaa jo helle­varoituksia: Grafiikka näyttää Suomen tulevien päivien sään

    10. 10

      Keskiajan ”överiyttä” ihannoiva Noora Louhimo toi metalliyhtyeensä Battle Beastin Olavinlinnaan, joka on oiva paikka laulaa miekoista ja kunniasta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    4. 4

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    5. 5

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    6. 6

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    9. 9

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää