Ura

Kolme korkeakoulututkintoa ja tunne, ettei koulutus riitä – Tuomas Mattilan haasteisiin viljelijänä kiteytyvät ilmastoystävällistä suuntaa etsivän Suomen ongelmat

Tutkijat peräänkuuluttavat ekologista jälleenrakennusta, joka muuttaisi myös työtä ja ammatteja. Viljelijä Tuomas Mattila on kehittänyt jo pitkään ilmastoystävällisiä menetelmiä maatalouteen.

Tuomas Mattila iskee lapion peltoon ja nostaa sillä maa-ainesta tutkittavaksi. On kiirastorstai ja aika tarkistaa, miten syksyllä kylvetty luomuruis on talvehtinut Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa. Maa ainakin vihertää, joskin heikosti.

”Täällä on kyllä aika matalat juuret”, Mattila kommentoi hetken tutkailtuaan. Hän viljelee vaimonsa Iiriksen kanssa luomutilaa, jossa on 75 hehtaaria peltoa ja 180 hehtaaria metsää.

Kuljem­me pel­lolla eteen­päin. Mat­tila kai­vaa toi­sen kuo­pan, sillä yh­den tes­tin poh­jalta ei kan­nata ve­tää johto­päätök­siä. Nyt näyt­tääkin parem­malta. Val­koiset juu­ret ulot­tuvat parin­kymme­nen sentin syvyy­teen, josta ne pystyvät imemään vettä, vaikka kevät jatkuisi kuivana.

”Ajattelinkin, että ei tämä pelto niin huonossa kunnossa ole.”

Mattilan mukaan viljelijöiden on varauduttava ilmastonmuutoksen vuoksi aiempaa kovempiin rankkasateisiin ja toisaalta kuiviin jaksoihin. Hänestä viljelijät voivat kuitenkin tehdä enemmän kuin vain varautua: maatalous voidaan kääntää päästölähteestä hiilen sitojaksi.

Mattila on pyrkinyt tähän jo vuosien ajan ja kehittänyt uusia menetelmiä. Yksi esimerkki löytyy jalkojemme alta ruispellosta. Mattila kylvi edellisellä viikolla rukiin alle nurmen siemenet. Kun rukiin pui pois, tilalle kasvaa nurmi. Tavoitteena on pitää pellot koko ajan kasvipeitteisinä eli vihreinä.

”Kun aurinko paistaa, säteiden pitäisi osua johonkin vihreään, joka yhteyttää ja sitoo hiilidioksidia”, Mattila selittää.

Hän seuraa yhteyttämistä ja hiilen sitomista EU:n Sentinel-satelliittikuvien avulla.

Myös tilan metsät sitovat hiiltä. Niissä ei tehdä avohakkuita, ja Mattila pyrkii maksimoimaan tukiksi menevän puun, koska rakennuspuuna käytetyt tukit sitovat myös hiiltä.

Mattila kuitenkin huomauttaa, että metsät ovat jo olemassa oleva hiilinielu. Nyt on tarve lisätä nieluja, ja siihen löytyy uusia keinoja peltojen puolelta.

Mattilan työ kuulostaa juuri sellaiselta kuin tutkijat Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu visioivat: maanviljelyn tehtävänkuvat monipuolistuvat tulevaisuudessa vähäpäästöisten tuotantotapojen ja monilajisen viljelyn seurauksena, ja siihen tarvitaan paljon uutta tietoa, osaamista ja työtä.

Toi­vanen ja Järven­sivu työs­kente­levät BIOS-­tutki­musyk­sikössä, joka ko­koaa eko­logi­siin kysy­myksiin liitty­vää tutki­mus­tietoa moni­alai­sesti Suo­mesta ja maail­malta. He esittävät skenaarioita siitä, mitä päästöjen leikkaaminen voisi merkitä eri toimialoilla ja millaista työtä voisi olla hiilineutraalissa Suomessa.

Tutkijoiden artikkeli Miten järjestää työ ja työllisyys ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella? julkaistiin viime vuonna työelämän muutosta käsittelevässä Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -kirjassa (Vastapaino).

Toivasen ja Järvensivun rakentama tulevaisuuskuva eroaa varsin paljon siitä, millaisia arvioita olemme tottuneet kuulemaan työn tulevaisuudesta. Toivanen kertookin heidän lähteneen liikkeelle ajatuksesta, että ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii suuria ja nopeita toimia. Silloin työn tulevaisuutta ei voi ennakoida lähimenneisyyden perusteella.

”Totunnainen tapa ennakoida yhteiskunnan kehitystä ei enää päde”, Toivanen sanoo.

Toivanen ja Järvensivu peräänkuuluttavat sen kokoluokan muutoksia, että niitä voi verrata toisen maailmansodan jälkeiseen talouden, teollisuuden ja hyvinvointivaltion yhtäaikaiseen rakentamiseen. Tarvittaisiin heidän mukaansa ekologinen jälleenrakennus, jossa yhteiskunta muutetaan hiilineutraaliksi.

”Mukana pitäisi olla paitsi talouden ja infrastruktuurin uudistaminen, myös sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset”, Toivanen sanoo.

 

”Totunnainen tapa ennakoida yhteiskunnan kehitystä ei enää päde.”

Pitäisi siis esimerkiksi rakentaa aurinko- ja tuulivoimaa ja uudistaa rakennuskanta energiatehokkaammaksi. Mutta myös arvojen, ajattelutapojen ja elämäntapojen olisi muututtava. Siinä missä toisen maailmansodan jälkeen alkoi hiljalleen syntyä paljon energiaa ja resursseja vaativa kulutuskulttuuri, nyt pitäisi opetella tulemaan toimeen vähemmällä.

Jos on esimerkiksi tottunut ostamaan halpatyövoimalla Aasiassa tehtyjä t-paitoja, Suomessa valmistettu laadukas t-paita voi tuntua älyttömän kalliilta, vaikka sen käyttöikä olisi pidempi. Toivanen ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että ihmiset oppisivat pitämään laadukkaita ja kestäviä tuotteita kannattavina ostoksia.

”Yleinen kuluttamisen vähentäminen on ihan hyvä ohjesääntö, mutta myös kulutuspaletin sisällä tapahtuu muutoksia, siirrytään esimerkiksi kasvispainotteisempaan ruokaan”, Toivanen sanoo.

Toivasen ja Järvensivun artikkelin mukaan ekologinen jälleenrakennus ei vähennä työpaikkoja, vaan voi synnyttää paljon uutta työtä. Näin käy heidän mukaansa muun muassa siksi, että monia tehtäviä ei voi tulevaisuudessa suorittaa fossiilienergian voimin. Ihmistyövoiman tarve voi siis lisääntyä.

Otetaan esimerkki rakennusalalta: rakennusten saneeraaminen energiatehokkaiksi tai toimistotilojen muuttaminen asuinkäyttöön on artikkelin mukaan yhä useammin järkevää, ja tällaiseen korjaus- ja muutosrakentamiseen tarvitaan paljon ihmistyövoimaa.

Ylipäätään kaikenlainen korjaaminen, uusiokäyttäminen ja kierrättäminen työllistävät Toivasen ja Järvensivun mukaan merkittävästi, kun materiaalien kulutusta on vähennettävä. Käytännössä se voisi tarkoittaa töitä vaikka korjausompelijoille ja älypuhelimien korjaajille.

 

”Yleinen kuluttamisen vähentäminen on ihan hyvä ohjesääntö.”

Toisaalta he ennakoivat, että laatua vaaliva tekstiiliteollisuus voi kokea Suomessa uuden nousun, koska kehittyvien maiden kertakäyttöluonteinen tekstiilituotanto on kestämätöntä.

He kirjoittavat myös, että ruoan tuonti ulkomailta vähenee, kun ilmastonmuutos vaikeuttaa ruoantuotantoa monilla alueilla. Siten myös suomalainen ruoantuotanto tulee heidän mukaansa omavaraisemmaksi ja monipuolistuu. Se taas lisää maatalouden työllisyyttä Suomessa, tutkijat uskovat.

Samaan aikaan maatalous pitää saada vähäpäästöiseksi ja sitomaan hiiltä – niin kuin Kilpiän tilalla.

Toivanen sanoo, että kuluttajuuden muutos ja ihmistyövoiman tarpeen lisääntyminen eivät kuitenkaan tarkoita paluuta menneisyyteen. Siitä pitää huolta erityisesti teknologinen kehitys, jos siihen investoidaan riittävästi.

Kilpiän tila siirtyi Mattilalle sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2005. Sitä ennen viljely oli sivutoimista. Pelloilla kasvoi lähinnä ohraa, ja tila teki tappiota.

Mattila siirtyi luomuun ja alkoi tehdä monenlaisia kokeiluja ja muutoksia. Nyt tilalla on käytössä kolmivuotinen viljelykierto: kullakin pellolla kasvaa vuorovuosina ruista, kauraa ja nurmea. Lisäksi etelään viettävillä rinteillä kasvaa hedelmäpuita.

Monimuotoisuus jakaa riskiä ja on siten keino varautua myös muuttuviin sääolosuhteisiin. Esimerkiksi kuivana keväänä kaura ei välttämättä pärjää hyvin, mutta hyvin talvehtinut ruis pystyy hyödyntämään maaperän vesivarastoja kuivanakin kautena. Rankkasateilla hedelmäpuiden juuret ja pengerrykset estävät vettä valumasta rinnettä alas ja kuljettamasta maaperää pelloille ja lopulta vesistöihin.

”Teemme tätä tiedepohjaisesti ja aika lailla kokeilu- ja kehittämismeiningillä”, Mattila sanoo.

Parhaillaan kokeilussa on muun muassa peltometsäviljely. Mattila on istuttanut kahden viljapellon väliin rivistön tervaleppää ja pajua, jotta ne toisivat tuulensuojaa ja lisäisivät lämpötilaa ja kosteutta viljan eduksi.

Tila on nyt Mattilan mukaan rahallisesti kannattava ja elättäisi perheen, joskin hän tekee viljelyn ohella töitä myös tutkijana sekä kouluttaa viljelijöitä muun muassa maaperään liittyvissä asioissa. Hän tutkii Suomen ympäristökeskuksessa luonnonvarojen kestävää käyttöä ja Helsingin yliopistossa maan kasvukunnon hoitoa.

Mattila on koulutukseltaan kemian diplomi-insinööri, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri ja tekniikan tohtori.

”Ja minulla on edelleen sellainen olo, että minulla ei riitä koulutus tähän viljelyyn”, Mattila sanoo. Viljely muuttuu hänen mielestään nyt niin paljon.


Tero Toivasen mukaan työ voi muuttua ammattien sisällä, tai voi syntyä kokonaan uusia ammatteja. Hän arvioi, että esimerkiksi puukuitujen hyödyntäminen tekstiiliteollisuudessa voi synnyttää joukon uusia tehtäviä: tarvitaan materiaaleja kehittävä puukuitulaborantti, kuitukankaan valmistaja, vaatesuunnittelija, vaatekorjaaja ja lopulta vaatekuiden kierrättäjä. Osa työstä on kokonaan uutta, osa sisältää tuttuja taitoja.

”Ekologisen jälleenrakennuksen ajatus on juuri se, että meidän pitää ensin ennakoida, minne työtä syntyy ja mihin sitä pitäisi synnyttää, ja sitten turvata siirtymä koulutusta tukemalla”, Toivanen sanoo.

Toivasen mukaan muutos ei tapahdu itsestään. Hänen mukaansa julkisen vallan ja eri talouden toimijoiden – oli sitten kysymys yrityksistä, työntekijöistä tai vaikka eturyhmistä – olisi pelattava yhteen. Julkinen valta eli poliitikot ovat niitä, jotka pystyvät tarvittaessa ohjaamaan muiden toimintaa esimerkiksi tukia suuntaamalla.

 

”Seuraavan hallituksen ehdottomasti tärkein tehtävä on vastata kysymykseen, miten polulle lähdetään.”

Niinpä poliitikoilla on Toivasen mielestä vastuu siitä, että päästöjä vähennetään niin paljon kuin on tarpeen. Päästöjen pitäisi lähteä rajuun laskuun jo vuoden päästä ja puolittua seuraavan vuosikymmenen aikana.

”Seuraavan hallituksen ehdottomasti tärkein tehtävä on vastata kysymykseen, miten polulle lähdetään”, Toivanen sanoo.

Jälleenrakennus vaatii myös rahaa. Toivanen huomauttaa, että jos päästövähennystoimien kanssa viivytellään, se vasta kalliiksi tuleekin, koska sitten tarvitsee tehdä kertarysäyksellä vielä suurempia toimia.

Hänen mukaansa vastuu rahoituksesta on poliitikoilla. Sodan jälkeenkään ei jälleenrakennus jäänyt rahasta kiinni, hän huomauttaa.

”Nähtiin, että tiettyjä tehtäviä piti tehdä, ja ne tehtiin.”

 

”Kun pohdimme tätä siirtymää, törmäämme väistämättä olemassa oleviin eriarvoisuuskysymyksiin.”

Hänestä on kuitenkin mahdollista, että jälleenrakennuksen myötä esimerkiksi ruoan hinta voi kallistua, jos maataloudessa tarvitaan aiempaa enemmän työvoimaa. Se voi aiheuttaa ongelmia pienituloisille.

Toivanen pitääkin tärkeänä, että siirtymä uudenlaiseen yhteiskuntaan tapahtuisi oikeudenmukaisesti. Pitäisi miettiä esimerkiksi, millaista sosiaaliturvaa tarvitaan.

”Kun pohdimme tätä siirtymää, törmäämme väistämättä olemassa oleviin eriarvoisuuskysymyksiin”, Toivanen sanoo.

Toivasen ja Järvensivun artikkelissaan hahmottelemaan tulevaisuuskuvaan liittyy paljon avoinna olevia kysymyksiä. Toivanen sanookin, että skenaariot ovat karkeita arvioita. Hän nimeää artikkelin päätavoitteeksi sen, että siinä todetaan ilmastonmuutoksen haaste työlle.

Siitä, miten haasteeseen vastataan, vaadittaisiin hänen mukaansa paljon lisää yhteiskunnallista keskustelua.
Luetuimmat - Ura

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kapteeni juopotteli Turussa ja pelkäsi sotaoikeutta – Pian Hangosta lähti merelle neuvostosukellusvene, joka aiheutti historian pahimman meritragedian

      Tilaajille
    2. 2

      ”Tätä et tiennyt Suomesta”: Unkari jatkoi propagandaansa Suomen mediaa ja oikeuslaitosta vastaan

    3. 3

      Ruotsin kaduilla on räjähtänyt käsikranaatti harva se viikko: Niiden suuri etu on, että todisteita jää vähemmän kuin ampuma-aseista

    4. 4

      Näin villiä legendaa kerrotaan Helsingin turistibusseissa: Täällä syödään ”sapaksia”, poliiseille kannattaa puhua ruotsia ja Havis Amanda esineellisti suomalaiset naiset

    5. 5

      Ison pörssiyhtiön johtaja ansaitsee viikossa saman kuin työntekijä koko vuonna – katso, ketkä saivat eniten palkkaa, bonuksia ja eläkemaksuja

    6. 6

      Matalatehoinen liikunta on hyväksi – listasimme 10 väitettä aineenvaihdunnasta ja keinot, joilla nopeutat sitä oikeasti

      Tilaajille
    7. 7

      ”Syön vaikka viikon makaronia, jotta koirat saavat ruokaa” – Sata vuotta sitten koiria tapettiin ruoanpuutteen takia, nyt ne ovat miljardibisnestä pyörittäviä kuluttajia

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi neuvolassa kysytään rokotteista kuin kyseessä olisi lounasbuffet?

    9. 9

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    10. 10

      Kasvomaskiin, irtohihoihin ja lippahattuun pukeutunut Wu Jinghua ei ymmärrä, mikseivät ihmiset suojaa ihoaan auringolta kunnolla: ”Ruskettunut iho on niin valtavan ruma”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    2. 2

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    3. 3

      HS tutustui viisi päivää kestävään reservinkieltäytyjien leiriin ja selvitti, mitä siellä tapahtuu

      Tilaajille
    4. 4

      ”Tätä et tiennyt Suomesta”: Unkari jatkoi propagandaansa Suomen mediaa ja oikeuslaitosta vastaan

    5. 5

      Kasvomaskiin, irtohihoihin ja lippahattuun pukeutunut Wu Jinghua ei ymmärrä, mikseivät ihmiset suojaa ihoaan auringolta kunnolla: ”Ruskettunut iho on niin valtavan ruma”

    6. 6

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    7. 7

      Onko tässä Helsingin hienoin kattoterassi? Tavallisen kalliolaisen kerrostalon katolta voi nähdä hyvällä säällä jopa Tallinnaan

    8. 8

      Lisätietoa Luumäen turmasta: Kolme ihmistä nousi autosta selvittämään mahdollisia erimielisyyksiä, kaksi kuoli rekan törmättyä heihin

    9. 9

      Ilmatieteen laitos antaa jo helle­varoituksia: Grafiikka näyttää Suomen tulevien päivien sään

    10. 10

      Keskiajan ”överiyttä” ihannoiva Noora Louhimo toi metalliyhtyeensä Battle Beastin Olavinlinnaan, joka on oiva paikka laulaa miekoista ja kunniasta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    4. 4

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    5. 5

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    6. 6

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    9. 9

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää