Ura

Työntekijä unohtaa usein kysyä tärkeästä työsuhde-edusta, joka voi muodostua arjessa korvaamattomaksi – Asiantuntija vinkkaa viisi täsmäkysymystä

Työterveyshuollosta tuli työmarkkinoilla kilpailuvaltti. Monet työnantajat ymmärtävät, että tuloksen tekevät hyvässä kunnossa olevat työntekijät. Silti usein niillä aloilla, joilla riskit ovat suurimmat, on huonoin työterveyshuolto.

Työpaikkaa hakeva puntaroi mielessään monta asiaa, kuten esimerkiksi työn sisältöä ja haastavuutta, eettisyyttä sekä tietysti palkkaa.

Jos potentiaalisia vaihtoehtoja on enemmän kuin yksi, kannattaako hakijan perehtyä vielä mahdollisen uuden työantajan tarjoamiin työterveyspalveluihin?

Kannattaa, sanoo työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo.

Martimo vinkkaa myös täsmälliset kysymykset, joilla pääsee keskustelussa alkuun. Ne löytyvät jutun lopusta.

”Työterveyshuolto voi olla merkittävä henkilöstöetu, josta on hyvä kysyä. Työantajan on järjestettävä työterveyshuolto, vaikka työntekijöitä olisi vain yksi osa- tai määräaikainen.”

Perusterveydenhuollon takkuillessa kattavan työterveyshuollon rooli on viime vuosina noussut. Nyt se voi olla jo kilpailuvaltti, jolla työvoimaa houkutellaan.

 

Ruhtinaallisia työterveysetuja tarjoavat ne työpaikat, joissa ei ole suuria työturvallisuusriskejä.

Vaikka Suomen laki velvoittaa työnantajaa järjestämään työterveyshuollon kaikille työntekijöille, pienten yritysten ja yrittäjien kohdalla Martimo sanoo sen olevan jatkuva haaste.

Hänen mukaansa kaikki työnantajat eivät huolehdi velvollisuudestaan tai tarjoavat suppeimman mahdollisen lain edellyttämän työterveyshuollon.

Martimon mukaan ”ruhtinaallisia” työterveysetuja tarjoavat yleensä ne työpaikat, joissa ei ole kovin suuria fyysisiä työturvallisuusriskejä.

Suorittavan työn ja teollisuuden työpaikoilla yrityksen tarjoa­mat edut voivat olla vaatimattomammat – vaikka juuri näissä paikoissa työterveysedut olisivat erityisen tarpeellisia.

”Jos työssä esimerkiksi käsitellään vaarallisia aineita, se on hyvin pölyistä tai fyysisesti kuormittavaa vuorotyötä, työterveyshuollon rooli korostuu jo terveyden seurannassa. Silloin pitäisi pystyä varmistamaan, ettei työ vahingoita tekijän terveyttä.”

Vaikka työturvallisuus ja tapaturmavakuutukset olisivatkin asianmukaiset, työterveyshuollossa voi Martimon mukaan olla puutteita.

”Lakisääteinen työterveyshuolto ei velvoita työnantajaa järjestämään sairaanhoitoa, joka on juuri se asia, jota työntekijät yleensä eniten arvostavat.”


Sairaanhoidon arvostus osana työterveyshuoltoa johtuu siitä, että perusterveydenhuolto ei Suomessa aina toimi niin kuin pitäisi. Arvostelua kohdistuu paljon esimerkiksi jonotusaikoihin.

Harvassa yrityksessä on enää omaa lääkäriä, joka olisi yrityksen palkkalistoilla, vaan terveyspalvelut on ulkoistettu suuriin lääkärikeskuksiin. Tavallisesti työterveyshuollon ydintiimiin kuuluvat lääkärin ja sairaanhoitajan lisäksi fysioterapeutti ja työterveyspsykologi.

Parhaimmillaan työterveyshuoltoon kuuluva sairaanhoito tarkoittaa sitä, että työntekijä voi varata ajan kenelle tahansa yleislääkärille milloin tahansa.

”Työnantajat panostavat yhä enemmän työterveyshuollossa tapahtuvaan perusterveydenhuoltoon.”

Tilanne ei Martimon mukaan ole ongelmatonta, koska työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä ei ole kompensoida huonoa pääsyä perusterveydenhuoltoon, vaan edistää, ylläpitää ja palauttaa työkykyä.

Suomessa työterveyshuolto on parhaimmillaankin henkilökohtaista. Sen piiriin eivät kuulu perheenjäsenet toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissa esimerkiksi ison lakifirman juristin koko perhe kuuluu työnantajan vakuutuksen piiriin.

”Siellä työnantaja ottaa työntekijälleen sairausvakuutuksen, jolla kaikki hoidetaan. Sillä ei ole mitään tekemistä meidän työterveyshuollon kanssa, joka pyrkii pitämään ihmisen työkykyisenä.”

 

Työterveyshuolto on toiminut jopa liiankin tehokkaasti, sanovat asiantuntijat.

Työnantaja voi lakisääteisen työterveyshuollon ja sairaanhoidon lisäksi ottaa työntekijöilleen sairauskuluvakuutuksen tai vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen.

”Sairauskuluvakuutusten määrä on lisääntynyt, erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa”, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti Markku Seuri.

Tällainen vakuutus korvaa mahdollisesti jopa erikoislääkäritasoisen hoidon, joka ei koskaan kuulu Kela-korvattavaan työterveyshuoltoon.

”Työterveyshuolto ei kata leikkauksia toisin kuin sairauskuluvakuutus tiettyyn euromääräiseen rajaan, esimerkiksi 40 000 euroon asti.”

Sairauskuluvakuutuksia on Seurin mukaan ollut noin kymmenen vuoden ajan. Viime vuosina niiden suosio on lisääntynyt. Finanssialan mukaan yritykset olivat vuoden 2016 lopussa ottaneet sairauskuluvakuutuksia 216 000 työntekijälle.

Määrä ei Seurin mukaan ole ihan pieni, sillä kokonaisuudessaan työterveyshuollon piiriin kuuluu Suomessa 1,8 miljoonaa ihmistä. Heistä siis 11 prosentilla on sairauskuluvakuutus.

”Vakuutuksilla lisätään kiinnostavuutta ja houkutellaan työntekijöitä aloille, joilla on työvoimapula. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi it- ja pankkiala, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi rakennusala, vaikka sielläkin olisi työvoimapulaa.”

Seuri samoin kuin Martimokin kuuluvat niihin asiantuntijoihin, joiden mielestä työterveyshuolto on toiminut jopa liiankin tehokkaasti.

Martimo sanoo, että perusterveydenhuollon kustannuksista on säästetty eikä jonojen lyhentämiseen ole ollut paineita, koska hyvin monet käyttävät pelkästään työterveyshuoltoa. Lisäksi paremmat työolosuhteet ovat houkutelleet lääkäreitä perusterveydenhuollon puolelta yksityissektorille.

Seurin mukaan perusterveydenhuollon ongelma on monikanavainen rahoitusjärjestelmä, ja se, että jokainen pyrkii osaoptimoimaan oman tuloksensa.

”Jos työssäkäyvä joutuu olkapään takia sairauslomalle, ei sairaanhoitopiirillä ole intressejä hoitaa tätä nopeasti kuntoon, koska jono on tunnetusti keino hallita palvelujen kysyntää. Niinpä sairauslomalla oleva odottaa samassa jonossa eläkeläisen kanssa.”

Tällaisessa tilanteessa työnantajan tarjoama sairauskuluvakuutus osana työterveyshuoltoa mahdollistaa leikkauksen nopeam­min kuin julkisella puolella – ja se on liiketoimintaa.

”Terveysjätit ja vakuutuskonsernit tekevät yhteistyötä. Suurin osa vakuuttajista ohjaa sairauskuluvakuutusten käyttöä lääkärikeskuksiin, joissa niillä on omistuksia”, Seuri sanoo.

 

”Sairauslomalla oleva odottaa samassa jonossa eläkeläisen kanssa.”

Usein työterveyshuollossa huomio kiinnittyy fyysiseen puoleen henkistä enemmän. Martimon mukaan henkisesti kuormittavissa töissä työterveyspsykologin rooli kuitenkin korostuu.


Martimosta on tärkeää, että työterveyshuollon tiimi tuntee työpaikan tilanteen ja haasteet, ja on kiinnostunut siitä, mitä työntekijät tekevät. Näin ongelmat voidaan järkevällä tavalla – ja työntekijän luvalla – palauttaa esimiehille työolojen kehittämistä varten.

Työnantajan työntekijälle tarjoamaan työterveyshuoltosopimukseen olisi Martimon mukaan hyvä sisältyä mahdollisuus työterveyspsykologin käyttöön.

Sopimuksen sisällön pitää lain mukaan olla työntekijöiden nähtävissä. Ja ennen uuden työsopimuksen allekirjoittamista työterveyshuollon kattavuudesta voi keskustella yrityksen työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa.

Näillä Martimon vinkkaamilla kysymyksillä pääsee alkuun:

1. Miten työterveyshuolto on järjestetty? Miten laaja se on?

2. Kattaako se fyysisen ja henkisen terveyden edistämisen?

3. Sisältyyhän sairaanhoito?

4. Onko työntekijöille sairauskuluvakuutus?

5. Entä vapaa-ajan tapaturmavakuutus?

Yleensä aina työterveyshuollosta puhutaan työnantajan näkökulmasta. Siksi Martimosta on tärkeää, että myös työntekijän puoli nousee esille.

”Erityisesti niillä aloilla, joilla on työvoimapulaa, tämä on asia, jota sekä työntekijöiden että työnantajien kannattaisi käyttää hyväkseen.”

Martimon mukaan työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä puhutaan nykyään onneksi enemmän.

”Hyvään bisnestä ei tehdä vain ulkoisilla tekijöillä. Henkilöstön ammattitaidon ja sitouttamisen lisäksi myös työkyky on valtti, jolla voidaan saada rakoa kilpailijoihin.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen somessa: ”En usko siihen huuhaahan” – Sen jälkeen alkoi palautevyöry

    2. 2

      Ravitsemustieteen professori hätkähti lentokentällä kaadettua aamu­konjakkia – Onko aamujuominen erityisen suomalainen ilmiö?

    3. 3

      Miehet katoavat työmarkkinoilta, eikä kukaan tiedä minne – olisiko syynä miehen kunnia?

    4. 4

      Jopa miljoonan suomalaisen kehossa jyllää esidiabetes, eivätkä he tiedä sitä

      Tilaajille
    5. 5

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemusterapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    6. 6

      Voi olla, että korot eivät nouse vuosi­kausiin – Mitä se tarkoittaa koti­talouksien kannalta?

      Tilaajille
    7. 7

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    8. 8

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    9. 9

      Kuollut isä juoksi kodin ohi keltaisissa shortseissa – Terveetkin ihmiset näkevät harhoja, ja tutkijan mukaan niihin liittyy vaarallinen tabu

      Tilaajille
    10. 10

      Pikaluistelija Mika Poutala sai joukkuetovereiden kuupan kiehumaan: päävalmentaja nimesi hänet ”löylyttäjäksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    2. 2

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    3. 3

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    4. 4

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    5. 5

      Maksoin hoitajan ojentamasta kumiletkusta 64 euroa: onko hoitokuluvakuutuksista tullut lääkäriasemille rahastusautomaatti?

    6. 6

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    7. 7

      Poliisien etujärjestön puheen­johtaja ihmettelee, missä roolissa Ohisalo teki selvitys­pyynnön mielen­osoituksista – myös opposition edustajilta arvostelua

    8. 8

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    9. 9

      Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa

      Tilaajille
    10. 10

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    6. 6

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    10. 10

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    11. Näytä lisää