Muistitutkija laati oppimisen kymmenen käskyä: Näin uusi tieto painuu mieleen tehokkaimmin - Ura | HS.fi
Ura

Muistitutkija laati oppimisen kymmenen käskyä: Näin uusi tieto painuu mieleen tehokkaimmin

Ennen seuraavia opintoja on hyvä käydä läpi, millainen opiskelu on tehokasta. Nappaa tästä jutusta kymmenen vinkkiä talteen.

Kiinan kielen opiskelua. Jos jokin sana tuntuu erityisen vaikealta, kannattaa keksiä lause sen ympärille, vinkkaa tutkija. Kuva: Mika Ranta / HS

Julkaistu: 20.2. 14:54

Miten oppia mahdollisimman paljon, jos on paksu tenttikirja ja vähän aikaa? Entä miten saa vieraan kielen vaikeat sanat pysymään päässä?

Erilaisiin tilanteisiin sopivat vähän erilaiset opiskelutavat, mutta pohjimmiltaan oppimisen taidossa on kyse ihan samasta asiasta: siitä, että omaksuu tietoa pitkäkestoiseen muistiin ja pystyy myöhemmin hyödyntämään tätä tietoa.

Näin sanoo johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta. Hän on erikoistunut muistiin ja laajemmin tiedonkäsittelyyn.

”Pitää ymmärtää, millä tavalla uutta asiaa pitää työstää, kerrata ja käsitellä ja miten käyttää aikaa opittavan asian äärellä”, Kalakoski sanoo.

Aina uuden asian opetteleminen ei tunnu helpolta, ja motivaatiokin voi olla kateissa. Kalakoski lohduttaa, että alku on usein vaikein, mutta sen jälkeen helpottaa. Kannattaa siis jatkaa alun kynnyksen yli.

”Kun asiat tulevat tutummiksi, niistä on mahdollisuus myös innostua”, Kalakoski sanoo.

HS laati Virpi Kalakosken kanssa kymmenen käskyä tehokkaaseen oppimiseen.

1. Keskity yhteen asiaan kerrallaan

Voi kuulostaa tylsältä, mutta jos haluaa oppia uuden asian, huomion pitää olla siinä asiassa. Musiikin kuunteleminen tai kaverin kanssa viestittely vie huomiota muualle. Aikaa menee hukkaan, kun opiskeltavan asian äärelle palatessa joutuu miettimään, mihin jäikään.

2. Kertaa, kertaa ja kertaa

Ihmisen pitkäkestoiseen muistiin tallentuu asioita, jotka toistuvat usein. Siksi opiskeltavaa asiaa kannattaa kerrata.

Kertaamisen vaikutusta voi ajatella myös toista kautta: ”Se katkaisee unohtamista”, Kalakoski sanoo.

3. Jaksota opiskelua

Kalakoski suosittelee opiskelemaan ennemmin kuutena päivänä tunnin kuin yhtenä päivänä kuusi tuntia. Opiskelun pilkkominen lyhy­em­piin rupeamiin auttaa oppimaan enemmän.

Tämä perustuu kahteen asiaan: Ensinnäkin lyhyissä rupeamissa vireystila pysyy paremmin yllä. Toiseksi kun aloittaa uuden rupeaman, voi aluksi palauttaa mieleen, mitä edellisessä rupeamassa opiskeli – siis kerrata.

Tunnin voi jakaa edelleen pienemmiksi jaksoiksi. Pomodoro-tekniikassa avuksi otetaan kello, joka laitetaan soimaan esimerkiksi 25 minuutin päähän. Kellon soidessa pidetään pieni tauko, mutta siihen asti keskitytään tehokkaasti opiskelemaan.

4. Testaa, mitä olet oppinut

Harjoituskokeiden avulla oppii tehokkaasti. Saman asian ajaa se, että esittää itselleen kysymyksiä. Opeteltavasta asiasta voi kirjoittaa ylös pari kysymystä ja viereen avainsanoilla, mitä vastauksessa pitäisi olla.

Nämä kysymykset voi esittää itselleen vaikka seuraavana päivänä ja tarkistaa avainsanoista, muistiko oikeita asioita.

5. Luo merkityksiä asioiden välille

Oppiminen perustuu siihen, että pitkä­kestoiseen muistiin saa luotua merkityksiä, joista opetellut asiat saa palautettua mieleen. Siksi asioita kannattaa kytkeä toisiinsa.

Asioita voi jäsennellä esimerkiksi piirtämällä miellekartan tai kirjoittamalla muistiinpanoja. Vain kokeilemalla selviää, millainen opiskelutekniikka sopii itselle parhaiten.

6. Etene isosta pieneen

Kun opeteltavana on iso kokonaisuus, hyvä käytäntö on aloittaa opiskelu isoista linjoista ja syventää sen verran, minkä ehtii.

Tenttikirjasta voi aluksi hahmottaa sisällysluettelon avulla kokonaisuuksia ja jäsennellä niistä vaikka miellekartan. Sen jälkeen voi lukea kunkin kokonaisuuden tärkeimmät asiat esimerkiksi tiivistelmistä.

Niistä saa poimittua myös tärkeimmät opeteltavat käsitteet. Kustakin asiasta voi vielä painaa muistiin jonkun esimerkin, joka konkretisoi opittua.

7. Muista, että vaihtelu virkistää

On helpompi pitää vireystasoa yllä, jos voi välillä vaihdella opiskeltavaa asiaa.

Kalakoski suosittelee käyttämään virkeimmät tunnit vaikeimpaan asiaan. Helpolta tuntuvaa asiaa voi opiskella silloinkin, kun ei ole terävimmillään.

8. Anna huomiota niille asioille, joita et vielä osaa

Esimerkiksi vieraan kielen sanalistoja voi opetella kuulustelemalla sanoja itseltään ja merkitsemällä ne sanat, joita ei vielä osaa. Seuraavalla kierroksella voi sitten kuulustella vain nämä merkityt sanat.

Jos jokin sana tuntuu erityisen vaikealta, voi esimerkiksi keksiä lauseen sen ympärille. Siten sana kytkeytyy muuhun, ja se on helpompi muistaa.

”Monethan muistavat vieraan kielen sanoja esimerkiksi laulujen sanojen kautta”, Kalakoski sanoo.

9. Ota oppiminen osaksi arkea

Opiskelua voi ajatella vähän niin kuin arkiliikuntaa ja tehdä sitä muun ohessa. Esimerkiksi vaikeita vieraan kielen sanoja voi kerrata vaikka kännykästä linja-autoa odotellessa.

On kuitenkin hyvä asettaa opiske­lulle rajat ja muistaa pitää myös lepopäiviä, jotta ehtii palautua.

10. Palauta asioita mieleen kerien

Vaikka tenttikysymyksen äärellä löisi aluksi tyhjää, ei tarvitse hätääntyä. Asioita voi alkaa keriä esiin muistista.

Aluksi voi hahmotella paperille, mitä kysymyksestä tulee mieleen, ja sitten miettiä, mihin paperilla olevat asiat kytkeytyvät. Jos ei kerta kaikkiaan saa kiinni kysymyksestä, kannattaa suosiolla siirtyä seuraavaan. Parhaimmillaan siihen vastaaminen tuo mieleen jotain edelliseen kysymykseen liittyvää.

Aivotutkijan 13 parasta vinkkiä: Näin oppimisesi tehostuu huippu-urheilijan tasolle

Kerro nukkumaanmenoaikasi, niin helppo kaava paljastaa, miten saat päivästäsi kaiken irti – Tietokirjailija Pink kertoo, miten tieto ajasta muutti hänen elämänsä

Johtajaguru Robin Sharma nousee aamulla kello 4.45 ja jokaisen kannattaisi tehdä samoin, hän sanoo

Seuraa uutisia tästä aiheesta