Etätyö voisi olla yksi keino suojautua koronaviruksen leviämiseltä.
”Työpaikoilla olisi nyt hyvä tilaisuus miettiä, millaisia työtehtäviä työntekijät voisivat tehdä kotoa käsin”, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Seppo Tuomivaara.
Seppo Tuomivaara Kuva: Elina Manninen
Valmistautuminen on viisasta siksi, että koronavirus saattaa aiheuttaa yllättäviä tilanteita, kuten viime viikolla Viikin normaalikoulussa, jossa joukko oppilaita joutui karanteeniin.
Etätyömahdollisuudet kannattaa selvittää myös siksi, että se on usein hyvä, tehokas ja tuloksellinen tapa tehdä töitä. Uusi teknologia avaa etätyöhön aivan uusia mahdollisuuksia.
Tuomivaara suositteleekin tarkistamaan, onko työntekijöillä etätyöhön sopivat työvälineet, kuten kannettava tietokone. Onko heillä kotoaan pääsy työssä tarvittaviin tiedostoihin ja järjestelmiin? Lisäksi etätyön tekijöillä tulisi olla käytössään kätevä tapa olla yhteydessä työtovereihin ja esimieheen, esimerkiksi viestisovellus.
”Etätyön muoto ja tavat pitää jokaisen hakea itse. Työkavereiden kanssa kannattaa keskustella hyvistä tavoista ja siitä, mikä kullekin sopii”, Tuomivaara sanoo. Hän kertoo, mitä etätyötä tehdessä kannattaa ottaa huomioon:
1. Valmistaudu hyvin. Sovi esimiehen kanssa, mitä töitä voit tehdä kotoa käsin. Viimeistään aamulla olisi hyvä olla selvillä, mitä aiot saada päivän aikana aikaiseksi. Jos etätyöjakso kestää pidempään, voit tarkentaa päivittäin tavoitteitasi ja olla yhteydessä esimieheen sekä niihin työtovereihin ja asiakkaisiin, joihin oma työpanoksesi vaikuttaa.
2. Pidä kiinni työergonomiasta. Etsi kotoasi etätyöhön sopiva työpiste. Moni tekee töitä sohvalla, mutta se ei ole paras paikka. Perinteinen pöytä-tuoli-järjestelmä on parempi: Istuma-asennossa selkä pysyy suorana, ei tarvitse jännittää eikä kurkotella asioita matalalta sohvapöydältä.
3. Pidä kiinni rutiineista. Herää aamulla tavalliseen aikaan. Jos käyt töissä kahvilla kello 9, lounaalla kello 11.30 ja kahvilla kello 15, tee kotona samoin. Jotkut tarvitsevat töihin siirtymisen rituaalin päästäkseen työmoodiin. Työmatkan puutteessa voi käydä vaikka lenkillä ennen töihin ryhtymistä. Eräs kirjailija kertoi haastattelussa kulkevansa autotallissa sijaitsevaan työhuoneeseensa aina ulkokautta, vaikka sisäkauttakin pääsisi.
4. Pue päälle. Pukeutuminen on osa töihin lähtemisen rituaalia. Vaatteet tuovat ryhtiä, toisin kuin yöpuku tai verkkarit. Ainakin itse pukeudun mielelläni tavallisiin vaatteisiin, vaikka ne olisivatkin hiukan rennommat kuin työpaikalla.
5. Pidä yhteyttä työtiimiisi. Etätöissä on se vaara, että työntekijä kokee eristäytyvänsä, joten asiaan pitää kiinnittää enemmän huomiota kuin työpaikalla. Kerro esimiehellesi tai tiimillesi työsi etenemisestä ja varsinkin siitä, jos törmäät ongelmiin. Työpaikalla pulmat ratkeavat usein huikkaamalla sermin yli kollegalle. Kotona tarvitaan enemmän viitseliäisyyttä. Puhelinta tai tsättiä kannattaa käyttää ahkerasti.
6. Päätä, oletko töissä vai vapaalla. Jos kotonasi on lapsia, et ehkä pysty pitämään kiinni työaikataulustasi. Silloin joudut joustamaan perheesi mukaan. Jos kotonasi on sairas lapsi, sinun täytyy suostua siihen, että kyseessä ei ole enää työaika vaan lapsen sairastamisen aika. Se, teetkö töitä lapsen nukkuessa tai leikkiessä, pitää ratkaista tilanteen mukaan. Voi olla, että tarvitset aikaa myös omaan elpymiseesi.
7. Ole armollinen itsellesi. Jos joudut etätöihin siksi, että perheenjäsenesi on altistunut koronatartunnalle tai saanut tartunnan, tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Huoli syö voimavaroja ja haittaa keskittymistä työhön. Muista jakaa huoltasi työkavereille, ystäville tai terveydenhoidon ammattilaisille.
Tuomivaara ei halua arvioida, tuleeko koronavirus lisäämään pysyvästi etätöiden määrää Suomessa. ”Tilanne on niin uusi, että en osaa ottaa tähän vielä kantaa.”
Etätyöt ovat kuitenkin yleistymässä. Viime vuosikymmenen alkupuolella etätöitä teki joskus tai osittain joka viides suomalainen palkansaaja, viime vuonna jo joka kolmas. Miehet tekevät etätöitä hieman useammin kuin naiset ja toimihenkilöt huomattavasti useammin kuin työntekijät.
Etätyö näyttää keskittyvän sellaisiin tehtäviin ja työpaikkoihin, joissa sekä työntekijöiden osaamisvaatimukset että tulotaso ovat korkeat. Etätyö näyttää sopivan koulutusaloille, tietointensiivisiin töihin sekä edistyneihin palveluihin.
Eniten etätyöt ovat lisääntyneet valtiolla ja yksityisissä palveluissa. 2000-luvun alussa Euroopan työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat etätyötä koskevan puitesopimuksen, jonka täytäntöönpanosta sovittiin myös Suomessa.
Etätöiden yleistymiseen on Tuomivaaran mukaan vaikuttanut niin sanottujen muuntuvien työtilojen eli avokonttoreiden yleistyminen:
”Työntekijät kokevat, että etätöissä on helpompi keskittyä, kun keskeytykset ja häiriöt vähenevät. Kuormitus ja stressi lieventyvät. Myös työmatkan aiheuttama kuormitus poistuu. Lisäksi etätyö mahdollistaa sen, että työaikaa on helpompi räätälöidä yksilöllisesti.”
Tutkimusten mukaan etätyö parantaa myös työn tuloksellisuutta. Mahdollisuus etätyöhön helpottaa paluuta äitiyslomalta tai vanhempainvapaalta.
Etätyön riskinä on, että työntekijä kokee vieraantuvansa työyhteisöstä. Vieraantuminen ilmenee niin, että työntekijä tuntee oman näkyvyytensä työyhteisössä vähenevän, informaation kulun heikentyvän sekä uran etenemismahdollisuuksien huononevan.
Uusi teknologia muuttaa käsitystämme etätyöstä. Nopeat verkkoyhteydet, videopuhelut ja -kokoukset sekä yhteiset virtuaaliset työtilat ovat siirtämässä etätyötä uudelle tasolle. Aiemmin puhuttiin kasvokkain tapahtuvan kanssakäymisen tärkeydestä, nyt virtuaaliset yhteydet voivat itse asiassa olla osin jopa parempia. Myös sosiaaliset suhteet muuttavat muotoaan”, Tuomivaara kertoo.
