Kaksi kysymystä auttaa hahmottamaan omaa jaksamista – ”Olemiselle pitää löytyä aikaa”, sanoo asiantuntija - Ura | HS.fi
Ura|Hyvinvointi

Kaksi kysymystä auttaa hahmottamaan omaa jaksamista – ”Olemiselle pitää löytyä aikaa”, sanoo asiantuntija

Ihminen jaksaa kotona ja työssä, kun energiapankin saldo on plussalla. Asiantuntija kehottaa pohtimaan, mitkä asiat tuovat elämään aidosti iloa ja energiaa.

Olisi hyvä pysähtyä kuuntelemaan, mistä itse saa energiaa. Toinen palautuu lukemalla, toinen urheilemalla.

Olisi hyvä pysähtyä kuuntelemaan, mistä itse saa energiaa. Toinen palautuu lukemalla, toinen urheilemalla. Kuva: Antti Hämäläinen

Julkaistu: 15.3. 2:00, Päivitetty 15.3. 23:19

Arjessa ja työssä jaksamisesta puhutaan kahvipöydissä ja lehtien sivuilla, mutta mitä jaksaminen oikeastaan on? Mitä esimerkiksi hyvinvoivan ihmisen tulisi jaksaa tehdä työpäivän jälkeen?

Tämä kysymys nousi esiin Facebookin suositussa Ompeluseura-ryhmässä ja herätti kiinnostunutta keskustelua.

Kysymys jaksamisesta ei ole helppo, eikä siihen ole yhtä selkeää vastausta, sanoo Hintsa Performance -valmennusyrityksen operatiivinen johtaja Nora Rosendahl.

Jaksamista kannattaa lähestyä Rosendahlin mukaan energiapankin näkökulmasta.

Nora Rosendahl.

Nora Rosendahl. Kuva: Jussi Ratilainen

”Meillä on tietty määrä energiaa, jota voi kutsua energiapankiksi. Sieltä voi ottaa energiaa tekemisen muodossa, mutta sinne pitää myös palauttaa energiaa yhtä paljon, koska muuten rahat loppuvat.”

Eli jos elää esimerkiksi kuluttavaa vaihetta, pitäisi sen vastapainona olla jakso, jolloin voi palautua ja saada energiaa.

Hintsa Performance -yrityksen perusti ortopedi Aki Hintsa. Vuonna 2016 syöpään menehtynyt Hintsa tuli tunnetuksi formula 1 -tähtien ja huippujohtajien henkisenä ja fyysisenä valmentajana.

Hintsan mukaan ihmisen henkinen energia koostuu kolmesta asiasta, jotka muodostavat pyramidin.

Pyramidin alin kerros – ja kaiken perusta – on läheiset ihmissuhteet. Jokaisen olisi tärkeää tiedostaa, ketkä ovat elämän tärkeimmät ihmiset ja raivata heille kalenterista tilaa.

 Yksi tärkeimmistä energiapankin talletuksista on uni.

Hintsa muistutti, että ei ole olemassa laatuaikaa, vaan ainoastaan aikaa. Esimerkiksi jatkuvan ylityön tekemisen takia menetettyjä yhteisiä tunteja ei voi korvata jollakin “arvokkaammalla” ajalla.

Pyramidin keskikerros kuvaa puolestaan työtä. Ihmisen tulisi huolehtia, että hän saa energiaa myös työnteosta. Yksi keino tarkistaa asia on listata oman työnsä hyvät ja huonot puolet. Töissä oleminen pitäisi saada vähintään energianeutraaliksi.

Pyramidin huipulla on minä, oma aika ja omat tarpeet. Hyvinvointi koostuu siitä, että huolehtii itsestään, nukkuu riittävästi, harrastaa ja viettää aikaa läheistensä kanssa.

Jotta jaksaa arjessa ja työssä, energiapankkiin pitää siis tehdä tarpeeksi talletuksia. Yksi tärkeimmistä talletuksista on uni. Useimmat ihmiset tarvitsevat unta 7–9 tuntia yössä, ja sitä vähemmällä selviää vain murto-osa.

Unihäiriöihin erikoistunut lääkäri Henri Tuomilehto kertoi HS:n haastattelussa syyskuussa, että jos tuntee itsensä useamman kerran viikossa väsyneeksi, jotain on vialla. Jotkut tosin tottuvat olemaan aina väsyneitä.

Tuomilehto on havainnut, että jos ihminen nukkuisi päivittäin puoli tuntia tai tunnin enemmän, sillä olisi suuri vaikutus terveyteen ja työssä jaksamiseen.

”Se on todella helppo ja halpa keino!”

 Olisi hyvä pysähtyä kuuntelemaan, mistä itse saa energiaa.

Unen lisäksi hyviä talletuksia energiapankkiin ovat asiat, jotka tuovat elämään iloa ja energiaa. Yksi palautuu parhaiten lukemalla ja kokoamalla palapeliä, toinen tapaamalla ystäviä, kolmas urheilemalla.

Rosendahl korostaakin itsetuntemuksen merkitystä. Olisi hyvä pysähtyä kuuntelemaan, mistä itse saa energiaa.

Se, että puskee viikonlopun täyteen lasten harrastuksia, illalliskutsuja ja muita menoja, ei ole välttämättä paras tapa palautua.

”Kalenterista olisi hyvä löytyä aikaa olemiselle. Sellaista aikaa, jota ei ole aikataulutettu.”

Rosendahlin mukaan omaa jaksamistaan voi mitata ainakin kahdella tavalla. Itseltään kannattaa kysyä, saako työstä ja vapaa-ajasta iloa. Jos vastaus on jatkuvasti ei, on syytä huolestua.

Entä pystyykö olemaan läheisilleen aidosti läsnä työpäivän jälkeen?

Jos vain rojahtaa sohvalle, laittaa television ja Spotifyn päälle ja selailee toisella silmällä Facebookia, ei ole läsnä.

”Mutta jos voi kotiin palatessaan pistää puhelimen pöydälle, jutella perheenjäsenten kanssa ja vaikka laittaa ruokaa keskittyneesti, niin silloin on aidosti läsnä siinä, mitä tekee.”

Keskittymiskyvyn ja muistin takkuaminen ovat yleensä merkkejä uupumuksesta. Muita mahdollisia merkkejä Rosendahlin mukaan ovat ärtymys, kyynisyys ja sellaisista asioista kieltäytyminen, joille normaalisti sanoisi ”totta kai!”

”Asiat eivät huvita entiseen malliin, koska aivot painavat väsymyksen takia kaiken ylimääräisen tekemisen pois.”

Rosendahl kehottaa myös kuuntelemaan oman kehonsa viestejä. Jokaisen keholla on tapansa kertoa, että nyt pitäisi hiljentää.

 Töitä ja vapaa-aikaa ei kannata suorittaa sadan prosentin tehokkuudella.

Jaksamista auttaa Rosendahlin mukaan armollisuus itseään kohtaan. Töitä ja vapaa-aikaa ei kannata hänestä suorittaa sadan prosentin tehokkuudella, vaan 80 prosenttia on riittävä taso.

Rosendahlilla on itsellään muutama sääntö, jotka auttavat jaksamaan. Yksi on nimeltään ”kolme ällää”, eli hän yrittää ehtiä joka päivä liikkumaan, lukemaan ja lepäämään.

Liikkuminen voi olla vaikkapa töihin menoa kävellen.

”Jos lähden lenkille, sovin itseni kanssa, että kymmenen minuuttia on tarpeeksi. Usein tosin innostun tekemään pidemmän lenkin, mutta vaikka olisin vain kymmenen minuuttia, taputan itseäni olkapäälle.”

Itseltään ei kannata vaatia liikaa myöskään elämänmuutosten suhteen.

Ihmisrotu on nimittäin ohjelmoitu Rosendahlin mukaan sellaiseksi, että pysymme herkästi entisissä tavoissa – ja palaamme niihin herkästi.

”Tutkimukset osoittavat, että jos yrittää muuttaa liian monta asiaa elämässään yhtä aikaa, ei yleensä onnistu. Elintapojen muutoksessa onkin parasta edetä pikkuhiljaa.”

Työelämä|”Voiko tämä olla totta?” – suomalais­naisten riski sairastua burnoutiin on kasvanut niin nopeasti, että tutkijakin yllättyi

Työt ajavat entistä useampia loppuun, kertoo Tilastokeskus: ”Lomillakin vilkuillaan sähköpostia, koska halutaan pysyä kärryillä”

Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

Seuraa uutisia tästä aiheesta