Helsinki cupin otteluiden seuraaminen seisaaltaan käy pitemmän päälle jalkoihin ja selkään, ja katsojan tekee mieli istua. Tässä tilanteessa nähdäänkin todellisen fanaatikon ja amatöörin ero.

Ensinmainittu nimittäin asettaa alleen mukanaan tuoman tyhjän limonaadikorin, jonka korkeus on seuraamiselle ihanteellinen. Toinen taas istahtaa puoli metriä alemmas, nurmelle, ja menettää ryhdikkyytensä sekä pelinäkymänsä.