Bisnesmiehellä yhä jääkiekko verissä - Urheilu | HS.fi

Bisnesmiehellä yhä jääkiekko verissä

Markus Mattsson tienaa nykyään paremmin kuin NHL-maalivahtina

16.11.2001 2:00

TAMPERE. Entinen NHL-maalivahti Markus Mattsson on niitä todella harvoja Pohjois-Amerikassa menestyneitä suomalaisia jääkiekkoilijoita, jotka tienaavat paremmin ammattilaisuransa jälkeen.

Mattsson, 44, oli jo nuorena kiinnostunut rahan liikkeistä, ja usein hän saikin dollarit sekä markat virtaamaan itseään kohti. "Bisnes on minulla verissä. Ansaitsin muun muassa asunto- ja valuuttakaupoilla saman verran kuin sain palkkaa. Autoin myös muita suomalaisia sopimusasioissa ja sijoittamisessa", Mattsson muistelee 20 vuoden takaisia aikoja, jolloin hän pelasi sekä edesmenneessä Mattssonin lähtöön Kanadaan vuonna 1977 vaikutti paljon se, ettei hän päässyt opiskelemaan taloustieteitä Tampereen yliopistoon. Hän viihtyi Pohjois-Amerikassa vuoteen 1984, vaikka stressaava ammatti laukaisi välillä vatsahaavankin. Nykyään ylioppilas Mattsson on Tampereen varakkaimpia miehiä. Hän on perheyhtiö Instrumentointi Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja suurin omistaja. Automaatio- ja informaatiotekniikkaan erikoistunut yritys työllistää 550 työntekijää ja pyörittää lähes 50 miljoonan euron (300 miljoonan markan) liikevaihtoa. Mattsson vaihtoi maalivahdin oranssit pelihousut yritysjohtajan tummaan pukuun 1987 voitettuaan Suomen mestaruuden Tapparassa. Hän oli vasta 29-vuotias, kun yhtiön perustaja Finn Mattsson luovutti firman pojalleen. "Tänä päivänä maalivahdit pääsevät siinä iässä vasta vauhtiin", Mattsson naureskelee. Jäähallin pukukoppi jäi, mutta jääkiekko ei. Mattsson on ollut kymmenen vuotta Tapparan johtoportaassa. Nykyään hän on seuran taustayhtiön Tamhockey Oy:n suurimpia omistajia ja hallituksen jäsen. "Jääkiekko on tauti, joka ei taida minusta enää lähteä. Vuodessa katson ehkä sata ottelua." Jatkossa pelimäärä tosin hieman vähenee, kun poikani Niklas lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja pelaamaan." Mattsson liukui erittäin sulavasti pelaajasta organisoijaksi. "Minulla oli vielä vuosi sopimusta jäljellä, joten hommasin suhteitteni avulla itselleni tuuraajan Winnipegistä, Thomas Draperin. Mestaruus tuli silloin (1988), ja nyt Draper on taas Tapparan maalilla", Mattsson muistuttaa toiveikkaana. Draper hankittiin takaisin Tapparaan, koska Jussi Markkanen lähti yllättäen kesällä yrittämään NHL-uraa. Mattsson seuraa tarkasti kaikkia suomalaisia maalivahteja, jotka tavoittelevat pelipaikkaa ison rahan kaukaloista. Hän toivoo, että joku torjujista onnistuisi vihdoin lyömään itsensä läpi Pohjois-Amerikassa. Mutta liikemiehenä Mattsson ei jaksa innostua "Kasvattajaseurani Ilves sai minusta 50000 dollaria, kun tein sopimuksen WHA:n Winnipeg Jetsin kanssa. Yli 20 vuotta myöhemmin Tappara sai saman summan Mika Norosesta ja Ville Niemisestä . Kyllä siinä jotain outoa on", Mattsson ihmettelee siirtosummien tasoa. Mattsson ei ole sijoittanut rahojaan Tapparaan pelkästään kannatusmielessä, vaan hän uskoo, että tamperelainenkin jääkiekkojoukkue voi menestyä taloudellisesti. "Tamhockeyn viime vuosi oli voitollinen, ja näyttää siltä, että tämä vuosi menisi samalla lailla. SM-liiga on murrosvaiheessa. Mukana on vielä jonkin verran yhdistystouhua, vaikka seurat ovat yhtiömuotoisia. Homma alkaa toimia, kun omistajiksi saadaan oikeat henkilöt, jotka katsovat sijoituksiensa perään." Seitsemän vuotta ole ollut haittaa liike-elämässä, päinvastoin. "Se aika antoi eväät tälle touhulle. Vuodet olivat pohja sille, millainen olen ihmisenä tänä päivänä." Vaikka lama iskisikin rajusti automaatiotekniikka-alaan, ei Mattssonin leipä ole vaarassa. Rahaa on nimittäin tulossa sekkitolkulla, kunhan 45 vuotta tulee täyteen. Mattsson on oikeutettu WHA-eläkkeeseen, joka on pelimäärästä riippuen muutamasta eurosta reiluun pariin sataan euroon kuukaudessa.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Urheilu