Jalkapallovaikuttaja Pertti Alaja on kuollut – Palloliiton puheenjohtaja luotti aina ”korkeampien käsien voimaan”

Suomen Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alajahttps://www.hs.fi/haku/?query=pertti+alaja kuoli Espoossa vaikean sairauden uuvuttamana varhain perjantaina 18. elokuuta. Hän oli syntynyt 1952 ja täyttänyt 18. helmikuuta 65 vuotta.

Alajan kuolemasta kertoi hänen veljensä Erkki Alajahttps://www.hs.fi/haku/?query=erkki+alaja Twitterissä.

Alaja kuuli taudinmäärityksestään viime vuonna joulunpyhien jälkeen. Hän avautui vaivoistaan henkilökohtaisesti ja rohkeasti loppuun asti.

Palloliitto julkaisi heinäkuun alusta Alajan kirjoituksia verkkosivuillaan. Niitä kertyi kolme kappaletta.

”Kaikista miljoonista tutkimuksista huolimatta syöpäni oli levinnyt sinne missä sitä ei olisi haluttu kuuna päivänä näkyvän. Mahani avattiin ja suljettiin sen tien”, Alaja kirjoitti.

Alajan tilan toivottomuus todettiin leikkauksessa toukokuussa. Sen jälkeen siirryttiin lääkehoitoon.

”Kotini perintöä seuraten olen aina luottanut korkeampien käsien voimaan ja tahtotilaan”, pappissukua oleva Alaja totesi.

Alajan isoveli

Risto on eläkkeellä oleva pappi, Martti-isä oli rovasti ja Osmo-setä piispa. Vuoteen 1935 suvun sukunimi oli Alander.

Alaja oli terveydellisesti umpikujassa, muttei suostunut edes sairasvuoteella luovuttamaan. Hän osallistui kesällä Euroopan jalkapalloliiton komitean puhelinkokoukseen, ja avasi Palloliiton kirjoituksissa ajatustaan ”uudesta Suomen jalkapalloliitosta”.

”Suomalaisen jalkapallon tulee uudistua niin sisältä kuin ulkoa, ja siihen on nyt mielettömän hyvä sauma. Voimme yhdessä heittää epäonnistumisemme romukoppaan, ja sen sijaan oppia niistä.”

Alaja allekirjoitti kyseisen 17. heinäkuuta julkaistun blogikirjoituksensa painokkaasti: ”UGH, olen puhunut.”

Alaja ei päässyt puhumaan uudistusajatuksistaan. Samaan aikaan, kun hän oli saattohoidossa, Palloliiton liittohallitus vei kokouksessaan eteenpäin Alajan pohjustamaa strategiasuunnitelmaa vuosille 2016–2020.

Jalkapallo oli Alajan elämän keskiö. Jalkapalloa, käsipalloa ja jääpalloa pelannut Martti-isä vei häntä Töölön Pallokentän peleihin 1950-luvulla, ja kotona Risto-isoveli luki ääneen urheiluartikkeleita.

Alaja oli perusstadilainen, joka asui viimeiset parikymmentä vuotta Espoossa. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Ullanlinna–Rööperi -akselilla ja kirjoitti ylioppilaaksi 1970 Helsingin Normaalilyseossa. Vuoden Norssi -tittelin hän sai 2013.

Alaja viimeisteli lukunsa Helsingin Kauppakorkeakoulussa 1976. Nuori ekonomi haaveili diplomaatin urasta.

Etu-Töölössä Väinämöisen hiekkakentällä Alajasta tuli 11-vuotiaana HJK:n junnumaalivahti. Hän siirtyi elämänsä toisessa ottelussa tolppien väliin laitapakin paikalta.

Määrätietoinen ja voimakastahtoinen Alaja pääsi parhaaseen mahdolliseen oppiin, kun legendaarinen maalivahtikouluttaja Thure Sarnolahttps://www.hs.fi/haku/?query=thure+sarnola otti 15-vuotiaan pojan oppiinsa.

Alajan edessä keskuspuolustajana hääri kahdeksan minuuttia nuorempi identtinen kaksosveli Erkkihttps://www.hs.fi/haku/?query=erkki. Kaksikon yhteispeli oli urheilukentillä saumatonta. Ajatus oli yhteinen läpi elämän.

”Identtisten kaksosten suhteen puhutaan paljon telepaattisesta yhteydestä. Niin on käsittämätön side tai yhteys usein identtisillä kaksosilla että itseäkin naurattaa”, kirjoitti Pertti Alaja heinäkuussa.

”Sattumuksista kävi ilmi, että ainakin miljoona kuusikymmentä kertaa 65 vuoden aikana ajattelimme kaksosina samoja asioita samaan aikaan kumpikin omilla tahoillamme.”

Mainio reaktiotorjuja Alaja pelasi talvisin käsipallon SM-sarjaa 1970–1976. Parhaimmillaan HJK:n käsipallojoukkueen riveissä oli 1976 neljä Alajaa, kun 50-vuotias Martti-isä sai minuutin peliaikaa kolmen poikansa rinnalla.

Suomen jalkapallomaajoukkueessa Pertti Alaja pelasi 29 maaottelua 1973–1983. Ensimmäinen, PM-sarjaan kuulunut peli Halmstadissa, päättyi Ruotsia vastaan 1–1. Viimeinen ottelu oli EM-karsintaa, jonka Portugali voitti Lissabonissa 5–0.

Ammattilaisena Alaja pelasi kuusi vuotta Tanskassa, Ruotsissa ja Kanadassa. Suomessa Alaja voitti SM-kultaa 1973 ja SM-pronssia 1974. Hän edusti 110 mestaruussarjaottelussa Klubia, Hakaa ja OTP:tä.

Alaja hankki 1987 ammattivalmentajan tutkinnon. Hän oli maajoukkueen maalivahtivalmentaja 1980-luvun lopulla ja neuvotteli päävalmentajan pestistä Turun Palloseuraan.

Alajan ura kaarsi kuitenkin markkinointi-, mainostoimisto- ja konsulttitoiminnan kautta järjestöpuolelle.

Alaja oli Palloliiton pääsihteeri 1991–2000 ja varapuheenjohtaja 2004–2006. Puheenjohtajaksi Alaja valittiin ensimmäisellä valintakierroksella viidestä ehdokkaasta 2012.

Alajan uskottiin tuovan avoimuutta lajin kattojärjestön toimintaan. Hänen julkitulonsa olivat kuitenkin varovaisia, suojelevia, pidättyväisiä, harvassa ja harkittuja.

Alajan väistelevä patenttivastaus maistui medialle happamalta: ”Vasta, kun tiedän, voin kommentoida enemmän.”

Vuonna 1998 hovioikeus tuomitsi Alajan sakkoihin lahjuksen antamisesta virkamiehelle, kun Palloliitto kustansi opetusministeriön ylijohtajan Harri Syväsalmenhttps://www.hs.fi/haku/?query=harri+syvasalmen urheilumatkan mm. Ruotsin EM-kisoihin 1992 ja USA:n MM-kisoihin 1994.

Palloliitossa silloisen pääsihteeri Alajan tuomiota pidettiin ”lautamiesjärjen vastaisena”. Tästä osoituksena Palloliiton liittohallitus päätti yksimielisesti maksaa oikeudenkäyntikulut ja sakot.

Kansainvälisissä piireissä Alaja oli pidetty ja arvostettu. Hän rakensi kielitaitoisena urheilujohtajana kaikkialla hyvät kontaktit jalkapallon huippupäättäjiin.

Uteliasta, tarkkailevaa ja oppivaista Alajaa ei häirinnyt se, että hän tuli pienestä jalkapallomaasta. Hän nousi maailman ja Euroopan lajiliiton sisäpiiriin ja loi kärriääriä jalkapallojohtajana.

Alajan kansainvälisten vastuutehtävien kruunu oli valinta kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan arviointiryhmään, joka teki 2003–2004 tarkastusmatkat 2010 MM-kisojen hakijamaihin Marokkoon, Tunisiaan, Egyptiin, Libyaan ja Etelä-Afrikkaan.

Viiden henkilön arviointiryhmä laati kisaisännyydestä suosituksen kansainväliselle liitolle. Etelä-Afrikka sai heiltä erinomaiset arvostelut, päättäjiltä isännyyden, ja Alaja nimettiin 2010-kisojen turnausorganisaation johtoon.

Fifaa koskeneen lahjusskandaalin tutkijat epäilivät, että Fifan johtokunnan jäsenillä oli omia taloudellisia syitä myöntää turnaus Etelä-Afrikkaan. Valintapäätös oli keskeinen tapahtuma Fifan entistä johtoa ravistelleessa skandaalissa ja johti syytteisiin muun muassa Fifan silloista varapuheenjohtajaa Jack Warneriahttps://www.hs.fi/haku/?query=jack+warneria vastaan.

Fifa-tutkimuksissa ei tullut ilmi syitä epäillä arviointiryhmän perusteluiden vilpittömyyttä.

”Me olimme koskemattomia. Kukaan ei voinut vaikuttaa loppuraporttimme sisältöön”, Pertti Alaja totesi kisaisännyyttä selvitelleen ryhmän roolista HS:lle 6. kesäkuuta 2015.

Kun HS kysyi, saiko Alaja työn kisaorganisaatiossa, koska työryhmä suositti kisojen myöntämistä Etelä-Afrikalle, Alaja vastasi:

”Olen varma, että sain työni ammattitaitoni ja kokemukseni vuoksi.”

Alajan viimeinen merkittävä kansainvälinen luottamustehtävä osui maineikkaalle Milanon San Siro -stadionille. Hän oli 2016 toukokuussa Mestarien liigan Real Madrid–Atletico Madrid -finaalin päädelegaatti.

Pertti Alajalla oli oma herkkä puolensa. Hän raotti minäänsä 2007 julkaistussa runokirjassaan Hyvää yötä, Kleopatra.

Runoteoksen pääteemoja ovat rakkaus ja kuolema. Kokoelman sivuilla Alaja kirjoittaa:

”Se ei tullut joka kuoli. Se ei tullut vaikka päivä oli kirkas. Eivät kuolleet tarvitse eläviä ollakseen kuolleita.”